Sotilastiedustelulain uudistus on etenemässä lausuntokierrokselle. Uudistuksen tavoitteena on päivittää voimassa oleva Sotilastiedustelulaki vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä, erityisesti kyberuhkien, teknologisen kehityksen ja monimuotoisen hybridivaikuttamisen haasteita.
Laki tuli voimaan vuonna 2019 osana laajempaa tiedustelulainsäädännön kokonaisuutta. Nyt hallitus katsoo, että toimintaympäristö on muuttunut niin nopeasti, että tiedusteluviranomaisten toimivaltuuksia on tarkennettava ja osin laajennettava.
Laajennuksia tietoliikennetiedusteluun
Keskeinen osa uudistusta liittyy tietoliikenne- ja tietojärjestelmätiedusteluun. Esityksen mukaan sotilastiedusteluviranomaisten mahdollisuuksia hankkia tietoa ulkomaisista uhkista kehitettäisiin vastaamaan nykyistä digitaalisempaa toimintaympäristöä.
Kyse on erityisesti siitä, miten Suomen rajojen ulkopuolelta kohdistuvia sotilaallisia ja turvallisuuspoliittisia uhkia voidaan havaita ajoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa tiedonhankintakeinojen täsmentämistä ja teknisten valmiuksien päivittämistä.
Rajavartiolaitoksen rooli tarkentuu
Uudistuksessa tarkastellaan myös viranomaisyhteistyötä. Esityksen mukaan Rajavartiolaitos voisi tietyin edellytyksin osallistua sotilastiedusteluun yhteistyössä puolustusvoimien kanssa. Tavoitteena on selkeyttää vastuunjakoa ja varmistaa, että eri viranomaisten tiedustelukyky täydentää toisiaan.
Perusoikeudet ja valvonta keskiössä
Sotilastiedustelulaki koskee perusoikeuksien kannalta herkkiä kysymyksiä, kuten viestinnän suojaa ja yksityiselämän suojaa. Siksi uudistuksessa korostuu myös valvonnan ja oikeusturvan merkitys.
Voimassa oleva tiedustelulainsäädäntö sisältää useita valvontamekanismeja, kuten tuomioistuinlupiin perustuvan menettelyn sekä parlamentaarisen valvonnan. Uudistuksen yhteydessä arvioidaan, ovatko nykyiset valvontarakenteet riittäviä suhteessa mahdollisesti laajeneviin toimivaltuuksiin.
Turvallisuusympäristö muutoksen taustalla
Uudistuksen taustalla on käsitys siitä, että sotilaalliset uhat eivät enää rajoitu perinteiseen aseelliseen toimintaan. Kyberoperaatiot, tiedustelu digitaalisissa verkoissa ja valtioiden välinen vaikuttaminen muodostavat kokonaisuuden, jossa varhainen tiedonhankinta on keskeisessä roolissa.
Hallituksen mukaan lain tavoitteena on varmistaa, että Suomen sotilastiedustelulla on riittävät ja ajantasaiset keinot tunnistaa ja ennakoida ulkoisia turvallisuusuhkia. Samalla painotetaan, että toimivaltuuksien käytön tulee pysyä tarkasti lain rajoissa.
Toimittaja
Juha Korhonen
