EU:n käytössä on…
EU operoi EU:n Galileo-avaruusohjelman kautta ”satelliittilaivastoa”, joista 26 on kiertoradalla, ja lisää suunnitellaan. Maapallon tarkkailuun käytettävä Kopernikus-ohjelma käsittää 8 Sentinel-satelliittia (”Vartija”). EGNOS-ohjelma, joka tehostaa gps-toimintoja on kolmen geostationaarisen, maahan nähden paikallaan pysyvän satelliitin suuruinen.
Galileossa on erillinen, sotilaskäyttöön suunniteltu Public Regulated Service -toiminto (PRS), ”julkisesti säännelty palvelu”. PRS tukee sotilas-, tiedustelu- ja hallinto-toimia. PRS käyttää kryptattuja signaaleja estämään elektromagneettista häirintää, lukittamisyrityksiä (jamming) sekä ”väärennettyjä osoitteita” (spoofing), ja se soveltuu joukkojen liikkeiden jäljittämiseen samoin kuin täsmäohjaukseen.
EU:lla on lisäksi välillisesti käytössään 600 monitorointiin, seurantaan ja jäljitykseen soveltuvaa satelliittia EUSST-verkoston (EU Space Surveillance and Tracking) kautta. EU GOVSATCOM puolestaan on alusta, joka kerää ja jakaa jäsenmaiden kansallisten armeijoiden ja hallitusten kommunikaatiota matalilla taajuuksilla tukeakseen EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan, EU Common Security and Defence Policy (CSDP) tehtäviä. Toisin sanoen EU täydentää jäsenmaiden kapasiteettia ilman varsinaista omaa, jäsenmaiden armeijoita korvaavaa sotilaallista läsnäoloa.
Kopernikuksen Sentinel-satelliitit ovat koko nimeltään Copernicus Security Services (CSS), ja ne prosessoivat dataa EU:n Satelliittikeskukselle (EU Satellite Centre, SatCen). SatCen kertoo verkkosivuillaan kykenevänsä antamaan ”täsmällistä analyysia maassa, ilmassa ja merellä liikkuvista sotilaallisten joukkojen komponenteista.”
Vertailun vuoksi
Kiina operoi maailman toiseksi suurinta satelliittilaivastoa. Sotilaskäyttöön rakennettuja, Yaogan-sarjan satelliitteja on tällä hetkellä 157, ja yli 500 tiedustelukäyttöön. Kiinalla on lisäksi kaksoiskäyttöön soveltuvia (SatNet, G60) sekä siviilikäyttöön suunniteltuja satelliitteja, joiden keräämää dataa voi hyödyntää sotilasoperaatioissa.
Venäjällä on 110 sotilaskäyttöön tarkoitettua satelliittia kiertoradalla. Kaksoiskäyttöön soveltuvat kommunikaatiosatelliitit kasvattavat määrän 150:n. Venäjän gps-navigointiin vertautuva 24:n satelliitin GLONASS soveltuu sekin sotilaskäyttöön.
Koska Venäjä ja Kiina tekevät sotilaallista yhteistyötä taloudellisen ja poliittisen yhteistyön ohella, niiden yhteinen satelliittilaivasto on yli 800 satelliitin suuruinen, eikä määrässä ole huomioitu kaksoiskäyttöön soveltuvia.
Yhdysvalloilla on yksityisten — kuten SpaceX (Starlink), Maxar ja Planet Labs — ja julkisen sektorin yhteistyönä kaikkein laajin avaruudellinen ulottuvuus, yli 600 aktiivista sotilaskäyttöön soveltuvaa satelliittia kiertoradalla. Lisäksi Pentagon tekee yhteistyötä Palantir Technologies -yhtymän kanssa, joka rakentaa datan keräämiseen, käsittelyyn ja analyysiin soveltuvia alustoja (Gotham, Foundry sekä Artificial Intelligence Platform AIP).
Lisäksi käytössä on drooneilla tehtävien iskujen kohteiden etsintään, valikointiin ja suorituksen ohjailuun rakennettu tekoälyohjelma Maven Smart System (MSS). Palantir tekee yhteistyötä myös Ukrainan kanssa, joka toimittaa sille tappoketjudataa suoraan taistelukentältä tekoälyn kouluttamiseksi tehokkaammaksi tappajaksi.
Sotilasliitto NATO ei omista eikä operoi itsenäisesti yhtään satelliittia, mutta sillä on käytössään 32:n jäsenmaansa ”virtuaalinen muodostelma”, jäsenmaiden satelliitit. Näistä muodostuu noin 300 sotilaskäyttöön tarkoitetun satelliitin laivasto minkä ohella NATO tekee yhteistyötä Planet Labsin kanssa.
Kysymyksiä herää
Useimmat EU-jäsenmaat ovat myös NATO-jäseniä. Satelliittien avulla tehtävää ”tiedustelua, tarkkailua, jäljitystä ja seurantaa” on käytössä; NATOlla paljon — joka toki on pääosin Yhdysvaltain, EU:lla jonkin verran.
Miten on mahdollista, että NATO-maiden alueelle (Suomi ja Baltian maat) putoilee toistuvasti räjähdelastissa olevia sotadrooneja ilman että niitä havaitaan ajoissa tai että niitä torjutaan? Tai että EU- ja NATO-jäsenkokelas Ukraina, josta ”harhautuneiden” droonien on kerrottu olevan lähtöisin, ei tiedota? Jos tiedottaa, miksi Suomi ja Baltian maat eivät kiellä ilmatilansa käyttöä Ukrainan sotadrooneilta.
Oikeastaan on vain muutama luonteva vastaus.
1) EU:n ja NATOn satelliittilaivasto ei toimi, emme tiedä mistä droonit tulevat mutta siitä ei sovi puhua ettei uskottavuus mene
2) Putoilevat sotadroonit ovat lähtöisin NATO-maista, ja Ukrainan nimiin laittamalla piilotettuja aggressioita Venäjää vastaan
3) Sotadroonit ovat lähtöisin Ukrainasta ja NATO-maat ovat antaneet ilmatilansa Ukrainan käyttöön
Kaksi viimeistä oletusta tekevät NATO-maista osallisia sotaan ja siten vastaiskujen oikeutetun kohteen; jokaisella valtiolla on oikeus puolustautua hyökkäykseltä, myös Venäjällä.
Nord Stream 1- kaasuputken räjäyttäminen NATOn sisävesillä 26. syyskuuta 2022 pantiin alkuun Venäjän syyksi. Mutta miksi Venäjä olisi räjäyttänyt omat putkensa, joihin se oli investoinut paljon rahaa? Varsinkin kun putkien sulkemisen olisi voinut tehdä Venäjältä käsin räjäyttämättä mitään. Tästä oli saatu esimakua vuoden 2022 helmikuussa ”huoltotöiden ja teknisten ongelmien” yhteydessä.
Ilmeisesti myös hallitustasoilla tajuttiin jossain vaiheessa, ettei näytä hyvälle NATOn puolustus-uskottavuuden kannalta jos väitetään Venäjän kyenneen räjäyttämään merenalaisia putkia NATOn sisävesillä; operaatio olisi vaatinut viikkojen vedenalaista työskentelyä alueella panoksia asettamassa. Jos se onnistuu huomaamatta, NATO on turhake.
Tarina muuttui silloin ”Ukraina sen teki” -narratiiviksi. Psykologisesti yhtä huono vaihtoehto: EU- ja NATO-jäsenkokelas tulee tontille räjäyttäen Euroopalle energiaa syöttävän putken. Urakka olisi vaatinut Ukrainaltakin viikkojen työn. Lisäksi on oletettava, että putkea valvottiin etänä huolto- ja korjaustöiden helpottamiseksi. Jos putkien räjäyttäminen onnistuu Ukrainalta NATO-maiden huomaamatta, NATO on turhake. Jos putkien räjäyttäminen tehtiin NATO-maiden tieten, NATOa voi kutsua maanpetturiksi, koska se toiminnallaan mahdollisti Euroopan energiapulaa joka johti EU:n kasvavaan deindustrialisaatioon.
Miksi Nord Stream 1:n kaksi putkea ylipäänsä oli tarpeen räjäyttää? Saksa oli pysäyttänyt — sovittuaan asiasta ennakkoon Yhdysvaltain kanssa — Nord Stream2 -putkihankkeet poliittisilla päätöksillä jo kuukausia aiemmin. Saman olisi voinut tehdä Nord Stream 1:n kanssa. Se olisi tosin suututtanut putkeen sijoittaneet eurooppalaiset yritykset, ja vaalikampanjarahavirta poliitikoille olisi tyrehtynyt. Räjähdyksellä saatiin aikaan edelleen jatkuva tutkimusprosessi. Niin kauan kuin syyllistä ei löydy, poliitikot ovat suhteellisen turvassa.
Mainos
Metaanivuodot Itämereen olivat melkoiset, mediakohu vuodoista pelkkää tihku. Vielä suurempi vaara on räjähdelastissa putoilevista sotadrooneista.
Toimittajan kommentti:
Katson
öistä taivasta/
Tähtisilmät sammuneet/
Auringon kilo hehkuu
siivissä/
sokaisee
maasilmät.
Kaukana avaruus
avartuu/
Maan päällä
tähtisilmät sammuneet.
Aiheeseen liittyy:
PosiTV (22.5 2026): Droonisade — Kuinka huomiosi kaapataan ja sinua ohjataan sallittujen mielipiteiden käytävään
Muutamia lähteitä:
EU Space Policy Leaflet: The European Space Programme. All EU-space related activities in one, flexible programme overview
European Court of Auditors (2021): Special Report, Europe´s Space Assets — EU space programmes Galileo and Copernicus: services launched, but the uptake needs a further boost
European Commission (30.1 2025): The EU Space Programme: more satellites and new services underway
Artikkelikuva via Picryl & Wikimedia Commons > Eyes in the Sky. Kuvankäsittely RS