SDP:n kansanedustaja Jani Kokko on joutunut rikosoikeudellisen arvioinnin kohteeksi sosiaalisessa mediassa esittämänsä kommentin vuoksi. Kokosta on tehty rikosilmoitus hänen X-palvelussa julkaisemastaan viestistä, jossa hän kysyi toimittaja Juha Korhoselta: ”oletko lapsiin sekaantuja?”
Ilmaus viittaa lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin ja on luonteeltaan äärimmäisen vakava syytös. Kommentti kohdistui suoraan nimeltä tunnistettavaan henkilöön ja esitettiin julkisessa keskustelussa kansanedustajan toimesta. Rikosilmoituksen taustalla on epäily kunnianloukkauksesta.
Jani Kokko on sittemmin esittänyt Juha Korhoselle anteeksipyynnön kyseisestä kommentista.
Kunnianloukkauksen kynnys todennäköisesti ylittyy
Oikeudellisesta näkökulmasta kommentti ”oletko lapsiin sekaantuja” täyttää todennäköisesti kunnianloukkauksen tunnusmerkistön. Vihjaus tai epäilys, joka liittää henkilön lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin, kuuluu vakavimpien mahdollisten loukkausten joukkoon.
Rikosoikeudellisessa arvioinnissa ei ole ratkaisevaa, onko väite esitetty kysymyksen muodossa. Merkityksellistä on se mielikuva, jonka kommentti luo yleisölle. Julkisesti esitetty epäily tällaisesta rikoksesta on omiaan vakavasti vahingoittamaan henkilön mainetta, ammatillista uskottavuutta ja yksityiselämää.
Anteeksipyyntö ei poista mahdollista rikosoikeudellista vastuuta, vaan asia etenee viranomaisten arvioitavaksi esitutkinnassa ja mahdollisessa syyteharkinnassa.
Osa laajempaa ongelmallista toimintatapaa
Vaikka rikosilmoitus koskee nimenomaan tätä kommenttia, tapausta ei voida tarkastella täysin irrallisena yksittäisenä lipsahduksena. Jani Kokko on herättänyt aiemminkin huomiota sosiaalisessa mediassa poikkeuksellisen aggressiivisella ja loukkaavalla kielenkäytöllä.
Hän on käyttänyt toistuvasti halventavia nimityksiä ja henkilöön meneviä hyökkäyksiä poliittisessa keskustelussa. Tämä tausta antaa asiayhteyden myös nyt tutkittavalle kommentille ja herättää kysymyksiä siitä, missä määrin kyse on harkitusta viestintälinjasta eikä yksittäisestä virheestä.
Kansanedustajan asemassa tällainen toiminta on erityisen ongelmallista. Julkinen asema tuo mukanaan vastuun siitä, miten sanoja käytetään ja millaisia syytöksiä esitetään.
Anteeksipyyntö ei poista vastuuta
Jani Kokon esittämä anteeksipyyntö on tullut vasta sen jälkeen, kun asia on noussut julkisuuteen ja rikosilmoitus on tehty. Tämä herättää kysymyksen siitä, olisiko vastuunkantoa tapahtunut ilman ulkopuolista painetta.
Julkisessa tehtävässä toimivalta henkilöltä edellytetään kykyä arvioida sanojensa seuraukset etukäteen. Erityisesti lapsiin kohdistuviin rikoksiin viittaavien syytösten kohdalla huolimattomuudelle ei ole sijaa.
SDP:n hiljaisuus herättää kysymyksiä
Huomiota herättää myös SDP:n puoluejohdon vaikeneminen asiassa. Puolue ei ole toistaiseksi ottanut julkisesti kantaa Kokon käytökseen tai siihen, millaisia rajoja se edellyttää omilta kansanedustajiltaan sosiaalisessa mediassa.
Tilanne saa lisäpainoa siitä, että samaan aikaan myös Tytti Tuppurainen on ollut esillä häirintään liittyvien syytösten vuoksi ja vetäytynyt pitkälti pois julkisesta keskustelusta. Kahden näkyvän SDP-vaikuttajan ympärillä pyörivät tapaukset nostavat esiin vakavan kysymyksen puolueen sisäisestä toimintakulttuurista ja vastuunkannosta.
Missä kulkee raja, johon puolue puuttuu edustajiensa toimintaan? Vai annetaanko rajojen määrittyä vasta oikeuslaitoksen kautta?
Tämä on kysymys, johon SDP:n johto ei voi pitkään vastata pelkällä hiljaisuudella.
Tilaa Positv TÄSTÄ