Saksa arvostelee Ranskan puolustusmenoja – vaatii Euroopalta ryhtiliikettä

Saksan hallitus on arvostellut Ranskaa puolustusmenojen riittämättömästä tasosta ja kehottanut Euroopan maita vahvistamaan sotilaallista panostustaan muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Berliinin mukaan Euroopan on kannettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan tilanteessa, jossa geopoliittiset jännitteet kasvavat ja Yhdysvaltojen sitoutumisen pitkäjänteisyys herättää kysymyksiä.

Saksan puolustusministeriön edustajien mukaan useiden EU-maiden – mukaan lukien Ranskan – on nopeutettava etenemistään kohti Naton asettamaa kahden prosentin puolustusmenotavoitetta suhteessa bruttokansantuotteeseen. Saksa itse on viime vuosina lisännyt merkittävästi sotilasmenojaan ja pyrkii vakiinnuttamaan puolustusbudjettinsa pysyvästi tavoitetasolle.

Berliinissä katsotaan, että Euroopan strateginen autonomia edellyttää konkreettisia investointeja kalustoon, joukkoihin ja puolustusteollisuuteen. Saksan mukaan pelkkä poliittinen sitoutuminen ei riitä, vaan tarvitaan nopeita päätöksiä ja budjettiratkaisuja.

Ranska on perinteisesti ollut yksi Euroopan sotilaallisista suurvalloista ja korostanut EU:n omaa puolustuskykyä. Pariisi on kuitenkin kohdannut talouspaineita, jotka ovat vaikeuttaneet julkisten menojen kasvattamista. Ranskan hallitus on puolustanut linjaansa ja todennut investoineensa merkittävästi asevoimiin viime vuosina, mutta myöntänyt samalla, että julkisen talouden tasapainottaminen rajoittaa liikkumavaraa.

Kysymys puolustusmenoista on noussut keskeiseksi teemaksi EU:n sisäisessä keskustelussa, erityisesti Venäjän ja Ukrainan sodan sekä laajemman turvallisuusympäristön kiristymisen vuoksi. Useat Itä- ja Pohjois-Euroopan maat ovat jo ylittäneet kahden prosentin tavoitteen tai sitoutuneet siihen lähivuosina.

Saksan viesti Ranskalle nähdään osana laajempaa pyrkimystä vahvistaa Euroopan yhteistä puolustuspoliittista linjaa. Berliinissä painotetaan, että EU:n suurimpien talouksien on näytettävä esimerkkiä, jotta koko unionin puolustuskyky voidaan turvata.

Keskustelu puolustusmenoista heijastaa samalla syvempää muutosta Euroopan turvallisuuspolitiikassa: painopiste siirtyy yhä selvemmin kansallisen ja yhteisen sotilaallisen kapasiteetin vahvistamiseen tilanteessa, jossa kansainvälinen järjestys on aiempaa epävakaampi.

Asiasta uutisoi rfi

Toimittaja
Juha Korhonen

Tilaa positv TÄSTÄ

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Analyysi: Jessikka Aron narratiivi tuhoutui Helsingin kirjamessuilla 2026

Yli vuosikymmenen Helsingin kirjamessut on ollut valjastettu Suomen valtiovallan käskystä edistämään Suomen Nato-jäsenyyttä. Vuodesta 2019 alkaen Nato-agendan kuningattarena on häärinyt Jessikka Aro valheineen. Tänään 23.10.2026 Aron valheet paljastettiin tylysti kirjamessujen Hakaniemi-lavalla. Vuosi 2014 on oleellinen ajankohta, kun jäljitetään kirjamessujen politisoitumista Suomen Nato-jäsenyyden edistäjänä. Helmikuussa 2014 Ukrainan Krimin niemimaa siirtyi Venäjän hallintaan. Suomen valtiovalta joutui Venäjä-paniikkiin […]

Analyysi 13 t sitten

PRO Suomalainen kartellimedia vaikenee rokotekanteesta

Hollannin entinen pääministeri ja Naton nykyinen pääsihteeri Mark Rutte, Bill Gates ja Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla ovat vastaajina siviilikanteessa, jota käsiteltiin torstaina 22.10.2026 Leeuwardenissa Hollannissa. Leeuwardenin paikallislehti teki käsittelystä perjantaina etusivun pääuutisen. Suomalaisesta konsensusmediasta ei löydy yhtään artikkelia tästä ehkä maailman merkittävimmästä siviilioikeudenkäynnistä. Seitsemän kantajaa vaatii kanteessaan 17 vastaajalta vastuuta koronatoimista ja haastaa koko ”Covid-19: The Great Reset” -narratiivin. Kantajia […]

15 t sitten

Maahanmuutto kasvattaa Suomen väkilukua – tulijoita lähes yhtä paljon kuin lapsia syntyy

Suomen väestökehityksessä näkyy huomattava ero syntyvyyden ja maahanmuuton välillä. Tammi–syyskuussa 2026 Suomeen muutti ulkomailta 35 285 ihmistä, kun Suomessa syntyi 36 323 lasta. Samaan aikaan kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän tuhansilla. Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun 2026 lopussa 5 662 086. Väkiluku kasvoi vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 9 205 hengellä. Lukujen […]

Kotimaa Eilen 10:29