Suomalaisten kotitalouksien ruokamenot kasvoivat vuonna 2025 selvästi muuta kulutusta nopeammin. Pellervon taloustutkimuksen mukaan ruuan osuus kotitalouksien kulutusmenoista nousi korkeimmalle tasolleen 2000-luvulla sitten vuoden 2009.
Ruuan eli elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus kotitalouksien kulutusmenoista nousi viime vuonna 12,9 prosenttiin. Vuonna 2024 vastaava osuus oli 12,5 prosenttia. Muutos on Pellervon taloustutkimuksen mukaan maltillinen, mutta poikkeaa pidemmän aikavälin kehityksestä, jossa ruuan osuus kulutusmenoista on yleensä pienentynyt tulojen kasvaessa.
Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen perusteella kehitys on 2020-luvulla kääntynyt. Vuoden 2025 osuus oli korkein 2000-luvulla sitten vuoden 2009.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Kotitaloudet käyttivät ruokaan viime vuonna yhteensä 17,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta kertyi noin puoli miljardia euroa. Ruokamenot kasvoivat 3,1 prosenttia, kun kotitalouksien kulutusmenot kokonaisuudessaan kasvoivat vain 0,3 prosenttia.
Kasvusta suurin osa selittyi hintojen nousulla, mutta myös kulutuksen määrä lisääntyi. Ruuan hinnat nousivat 2,2 prosenttia ja ruokamenojen volyymi 0,8 prosenttia. Samaan aikaan kotitalouksien kokonaiskulutuksen määrä supistui lähes prosentin.
PTT mukaan ruokamenojen kasvu on elintarvikesektorille myönteinen signaali pitkään jatkuneessa vaisussa suhdannetilanteessa. Ruuan osuus kulutusmenoista vahvistui tilanteessa, jossa yksityinen kulutus kokonaisuutena oli heikkoa.
Valmisruokien osuus kasvaa
Yksi selvä muutos ruokamenoissa on valmisruokien kasvava osuus. Valmisruokien osuus kotitalouksien ruokamenoista on noussut jo 10 prosenttiin. Vuonna 2025 kotitaloudet käyttivät valmisruokiin lähes 1,8 miljardia euroa.
PTT mukaan valmisruokien kysynnän kasvu kertoo kuluttajien ajankäytön ja ateriarytmin muutoksista sekä tarjonnan monipuolistumisesta. Kulutuksen painopiste on siirtynyt yhä enemmän pitkälle jalostettuihin tuotteisiin, joissa arvonlisä syntyy suuremmalta osin elintarviketeollisuudessa ja palveluissa kuin alkutuotannossa.
Naudanlihan kallistuminen näkyy kulutuksessa
Myös lihankulutuksen rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Luonnonvarakeskuksen Ravintotaseen ennakkotietojen mukaan lihankulutus henkeä kohden on viimeisen kymmenen vuoden aikana pysynyt suurin piirtein ennallaan, mutta eri lihalajien välillä on nähty selviä muutoksia.
Naudanlihan kulutus henkeä kohden kääntyi vuonna 2025 jälleen selvään laskuun vuoden 2024 tilapäisen kasvun jälkeen. Taustalla vaikuttaa erityisesti naudanlihan kuluttajahinnan voimakas nousu.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Samaan aikaan sianlihan kulutus kasvoi lähes kaksi prosenttia, mikä katkaisi ainakin hetkellisesti viime vuosien laskevan kehityksen. Naudanlihan voimakas kallistuminen on PTT mukaan todennäköisesti vahvistanut sianlihan suhteellista kilpailuasemaa kuluttajien valinnoissa. Siipikarjanlihan kulutus puolestaan jatkoi pitkän aikavälin kasvutrendiään.
Maitotuotteissa kehitys on ollut kaksijakoista. Nestemäisten maitotuotteiden ja erityisesti maidon kulutus on jatkanut laskuaan, mutta maitopohjaisten välipalatuotteiden, kuten maustettujen rahkojen ja vanukkaiden, sekä juuston kulutus on kasvanut.
