Joka toinen äänioikeutettu ruotsalainen kannattaa kasvot kokonaan tai lähes kokonaan peittävien huivien kieltämistä julkisilla paikoilla. Kielteisesti kieltoon suhtautuu 32 % ja loput neutraalisti.
Mielipidetutkimuksen toteutti viime vuoden joulukuussa Indikator Opinion SR:n Ekot-uutistoimitukselle.
Hallituspuolueita kannattavat ovat vahvimmin kiellon puolella. Jopa 76 % maltillisen kokoomuksen, kristillisdemokraattien, liberaalien ja ruotsidemokraattien äänestäjistä kannattaa kieltoa.
Vasemmistoa ja vihreitä kannattavat suhtautuvat kieltoon nuivemmin. Vanhempi ikäluokka on nuorempaa myönteisempi kieltoa kohtaan.
Ruotsissa muslimien mielipiteet jakautuvat puolesta ja vastaan. Osasta naisten ei tarvitse Ruotsissa missään tapauksessa peittää itseään. Toisten mielestä peittävien huntujen käyttö kuuluu heidän uskonnollisiin oikeuksiinsa, kun se on oma valinta.
Sosiaalidemokraattinen Tro och solidaritet -jäsenjärjestö on kritisoinut kieltoa, kun taas sille tukensa ovat antaneet tunnettu kurdipoliitikko Amineh Kakabaveh ja kunniaväkivallan vastaisen GAPF-järjestön perustanut Sara Mohammad.
Mielipidetutkimuksen haastattelut tehtiin 3.12.-29.12.2025 satunnaisotannalla. Asiaa kysyttiin 6385 äänioikeutetulta ja kyselyyn vastasi 2753.
Suomessa kielto jakaa mielipiteitä
Suomessa burkien ja niqabien käytön kieltämisestä julkisilla paikoilla keskusteltiin viime syksynä. Monet ministerit katsoivat niiden sopivan erityisen huonosti kouluihin.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) haluaisi burkat ja niqabit pois kouluista. Hänestä tyttöjen pitää saada näkyä ja elää vapaasti Suomessa ilman uskonnon tuomaa syrjintää. Myös Riikka Purra (ps.) kannattaa kaikenlaisten pikkutyttöjen huivien kieltämistä, ensiksi kouluissa.
Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) ei kannata lainsäädännöllisiä toimia, mutta asiasta voidaan hänestä keskustella turvallisuuden ja tunnistamisen näkökulmasta.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tuppurainen on samoilla linjoilla. Hänestä lainsäädäntö on viimesijainen keino, vaikka puolue ei hyväksy kasvot peittäviä huiveja julkisissa tiloissa, etenkään lapsilla.
Myöskään vihreiden Saara Hyrkön mielestä valtion ei tulisi kontrolloida tyttöjen pukeutumista. Päivi Räsäsen (kd.) mukaan kasvot peittävät hunnut tulisi kieltää kouluissa, koska hunnuttautuminen ei välttämättä ole lasten oma valinta.
Muslimifoorumin pääsihteerin Pia Jardinin mukaan huivin käyttö kuuluu uskonnonvapauteen ja yhdenvertaisuuteen. Ketään ei kuitenkaan pidä pakottaa huivin käyttöön.
Hän pitää keskustelua ylimitoitettuna, koska Suomessa burkaa tai niqabia ei hänen mukaansa näe lapsilla ja epäilee keskustelun tähtäävän laajempaan huivikieltoon Ranskan tapaan.
Usea EU-maa kieltänyt kasvojen peittämisen
Ranskassa burkan käyttö on ollut kielletty jo vuodesta 2011. Lisäksi burkan tai niqabin käyttöön pakottava voi saada ankarat sakot tai jopa kahden vuoden vankeusrangaistuksen. Kaikkien uskontojen symbolien käyttö on ollut kiellettyä Ranskan koulussa jo vuodesta 2004 lähtien.
Alankomaissa kasvoja peittävät asusteet on kielletty 2019 julkisissa rakennuksissa, kuten oppilaitoksissa, terveydenhuollossa ja joukkoliikenteessä, mutta ei kaduilla. Sveitsissä kasvojen peittäminen julkisissa tiloissa kiellettiin vuoden 2025 alussa.
Tanska kielsi burkat, niqabit ja muut tavat peittää kasvoja julkisilla paikoilla 2018 ja haluaisi laajentaa rajoituksia oppilaitoksiin. Norjassa kasvot kokonaan tai osittain peittävien asusteiden käyttö on ollut vuodesta 2018 lähtien kielletty päiväkodeissa, kouluissa ja yliopistoissa.
Suomessa sisäministeri Mari Rantanen (ps.) on käynnistänyt selvityksen huivikiellosta. Hänestä burkat ja niqabit eivät sovellu länsimaiseen, tasa-arvoiseen maahan. Hän haluaisi edistää kieltoa jo tällä hallituskaudella, vaikka siitä ei ole kirjausta hallitusohjelmassa.
Mitä ovat burka, niqab ja hijab?
Burka peittää kasvot ja vartalon kokonaan. Silmien edessä on verkko.
Niqab peittää kasvot kokonaan, mutta siinä on pieni rako silmille.
Hijab peittää hiukset ja kaulan, mutta jättää kasvot näkyviin.
Toimittaja
Leena Kylmänen
