Ruotsin lakiin lisätään uusi rikosnimike ”henkinen väkivalta”. Kriminalisoinnin ansiosta väkivaltaan voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa ja estää sen muuttuminen fyysiseksi.
Hallitus korostaa, että henkinen väkivalta esiintyy usein osana lähisuhdeväkivaltaa ja voi edeltää fyysistä väkivaltaa.
Uusi rangaistussäännös kattaa toistuvan henkisen väkivallan (psykiskt våld), kuten jatkuvan loukkaamisen, uhkailun, pakottamisen ja valvonnan. Lisäksi ehdotetaan, että rangaistussäännös kattaisi jatkuvan tarkkailun ja seurannan esimerkiksi GPS:n tai mobiilisovellusten avulla.
Rikosoikeudellinen vastuu edellyttää, että loukkaavan käyttäytymisen tai jatkuvan vahtimisen on täytynyt olla omiaan vahingoittamaan vakavasti uhrin itsetuntoa. Rangaistukseksi esitetään enintään neljän vuoden vankeusrangaistusta.
Uusi lainsäädäntö tarjoaa välineitä rangaista myös kunniaväkivallasta, kontrolloinnista, pakottamalla tapahtuvasta seksuaalisen suuntautumisen eheyttämisestä ja muista vakavista rikkomuksista.
– Liian monet ihmiset elävät arkea, jossa henkinen väkivalta on normi. Kyse voi olla hunnun käyttämiseen pakottamisesta, taloudellisesta hyväksikäytöstä tai digitaalisesta kontrolloinnista. Ongelma on laajalle levinnyt ja vakava, ja siihen on puututtava tarmokkaasti. Siksi on ilahduttavaa, että otamme nyt tärkeitä askelia kohti tiukempaa lainsäädäntöä”, sanoo Ruotsin tasa-arvoministeri Nina Larsson.
Ongelma tunnistettu Suomessa
Suomessa oikeusministeriö on tilannut vuonna 2023 Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitokselta selvityksen henkisen väkivallan rangaistavuutta ja vainoamista koskevasta oikeuskäytännöstä.
Psyykkinen väkivalta rangaistaan Suomessa pahoinpitelynä, lisäksi se liittyy läheisesti vainoamisen tunnusmerkistöön. Siitä tuomitaan rangaistukseen hyvin harvoin. Psyykkistä väkivaltaa ei osata tunnistaa eikä syy-seuraussuhdetta pystytä usein osoittamaan.
Yleisimmin tuomioistuimissa rangaistaan vainoamisesta jatkuvan yhteydenottamisen perusteella. Seuraaminen ja tarkkailu ovat toiseksi yleisimpiä vainoamisen tekotapoja.
Selvityksen perusteella esitettiin, että rikoslakiin säädettäisiin uusi tunnusmerkistö: pakottava kontrolli. Asia on ollut Suomessa keskustelussa, ja Ihmisoikeusliitto, Amnesty ja Yhdenvertaisuusvaltuutettu vaativat pakottavaa kontrollia rikoslakiin viime syksynä. Vihreiden Inka Hopsu on tehnyt aikaisemmin asiasta toimenpidealoitteen.
Pakottavassa kontrollissa uhri voidaan esimerkiksi pyrkiä eristämään muista ihmissuhteista. Uhri voi olla jatkuvan kontrollin alla, kun esimerkiksi hänen pukeutumistaan, käyttäytymistään, liikkumistaan tai rahankäyttöä rajoitetaan. Pakottavaan kontrolliin voi liittyä henkistä väkivaltaa, uhkailua, painostamista ja fyysisen väkivallan käyttöä, Yhdenvertaisuusvaltuutettu kuvailee.
Uhrien voitava käyttää oikeussuojakeinoja
Ruotsin oikeusministeri Gunnar Strömmer toteaa, että uhrien kannalta on tärkeää, että rikoksentekijää rangaistaan siitä, mitä he ovat kokeneet.
– Lakimuutos antaa tärkeän välineen, jolla väkivalta voidaan pysäyttää varhaisessa vaiheessa ja vahvistaa uhrin oikeussuojaa, hän sanoo.
Pakottava kontrolli on rikoslaissa muun muassa Isossa-Britanniassa, Skotlannissa ja Irlannissa sekä osassa Australian osavaltioita – ja kohta myös Ruotsissa. Esityksen on tarkoitus astua voimaan 1.7.2026.
Toimittaja
Leena Kylmänen
