Romanian yleinen syyttäjänvirasto on hyväksynyt helmikuun alussa Călin Georgescua vastaan nostetun syytteen fasistisen, äärioikeistolaisen, rasistisen, muukalaisvihamielisen ja niin kutsutun legioonarisen liikkeen propagandan levittämisestä ja oikeudenkäynti voi alkaa.
Jälkimmäisellä viitataan toisen maailmansodan aikaiseen Ion Antonescun antisemitistisen ja totalitäärisen hallinnon ideologian ihannointiin ja edistämiseen.
Lisäksi Georgescua syytetään yrityksestä yllyttää toimintaan perustuslaillista järjestystä vastaan. Viime syyskuussa syyte vaihtui osallisuudeksi yritykseen rikkoa perustuslaillista järjestystä viitaten palkkasotilaanakin toimineen Horațiu Potran johtaman ryhmän toimintaan osallistumiseen.
Syyte on alustavassa tutkinnassa, jossa selvitetään oikeudellisen menettelyn ja todisteiden laillisuus.
Näiden syytteiden taustalla ovat vuoden 2024 presidentinvaalit, joiden ensimmäinen kierros julistettiin joulukuussa 2024 mitättömäksi väitetyn venäläisen vaalivaikuttamisen vuoksi.
Syyte fasististen aatteiden levittämisestä
Georgescua odottaa kaksi erillistä oikeudenkäyntiä. Nyt hyväksytty syyte fasistisesta propagandasta nostettiin viime vuoden heinäkuussa. Hänen on väitetty puheissaan ja esiintymisissään ihannoivan menneisyyden fasistisia johtajia.
Romanian lainsäädännössä fasistisen ja rasistisen ideologian edistäminen on rikos, josta voi saada useita vuosia vankeutta. Lisäksi henkilön poliittisia oikeuksia voidaan rajoittaa.
Käsittelyn alkuvaiheessa on tarkastettu, ovatko syytemääräys ja todisteet laillisia ja voiko juttu edetä varsinaiseen käsittelyyn. Oikeus antoi helmikuun alussa luvan prosessin etenemiseen, mikä tarkoittaa, että oikeudenkäynti voi alkaa pian.
Syyte osallisuudesta kumoukselliseen toimintaan
Georgescu ja 21 muuta epäiltyä on asetettu syytteeseen myös siitä, että he olisivat kannustaneet väkivaltaisuuksiin ja järjestelmän horjuttamiseen vaalien ensimmäisen kierroksen mitätöimisen jälkeen.
Yksi syytetyistä on Horațiu Potra, joka tunnetaan palkkasoturina, turvallisuusalalla toimivana liikemiehenä ja poliittisena toimijana. Hänen on kerrottu johtaneen puolisotilaallista ryhmää, joka oli matkalla Bukarestiin lietsomaan levottomuuksia ja hallituksen kaatamista vaalituloksen mitätöinnin jälkeen.
Viranomaiset pidättivät ryhmän jäsenet ennen kuin he ehtivät Bukarestiin. Potraa ei ole voitu tavoittaa sen jälkeen, kun hän pääsi vapaaksi tutkintavankeudesta.
Georgescu on kiistänyt osallisuutensa Potran väitettyyn juoneen, mutta hän on myöntänyt tavanneensa tämän ratsastuskeskuksessa Ilfovissa 7. joulukuuta 2024. Heidän väitettiin sopineen Georgescun tukimielenosoituksen kaappaamisesta väkivalloin.
Alun perin Georgescua syytettiin yllytyksestä, mutta syyttäjät vaihtoivat rikosnimikkeen osallisuudeksi.
Syyttäjien mukaan heidän yhteistyöhönsä on liittynyt puolisotilaallisen ryhmän muodostaminen, jonka tarkoitus olisi ollut luoda laajempaa levottomuutta ja kyseenalaistaa valtion instituutiot.
Jos syytetyt tuomitaan, rangaistukset voivat olla pitkiä, jopa yli kaksikymmentä vuotta.
Kansallisen järjestyksen horjuttaminen tutkinnassa
Georgescun toinen syyte perustuslaillisen järjestelmän vastaisesta toiminnasta on vielä ensimmäisessä alustavan tutkinnan vaiheessa, eikä varsinainen oikeudenkäynti ole alkanut.
Syytteisiin kuuluvat myös väärien tietojen levittäminen erityisesti vaalikampanjan rahoituksesta ja varoista sekä tietosuojarikkomukset liittyen käyttäjädatan luvattomaan käsittelyyn kampanjasivustolla. Viimeisestä syytteestä hänet tuomittiin nyt helmikuussa 10 000 euron sakkoihin, tosin valitusaika ei ole vielä umpeutunut.
Georgescu on määrätty pysymään oikeuden valvonnan alaisena, mikä tarkoittaa, ettei hän saa poistua maasta ja hänen liikkeitään valvotaan. Tuomioistuin on hylännyt hänen valituksensa.
Călin Georgescu on kiistänyt kaikki syytteet ja kutsunut niitä poliittiseksi vainoksi ja yritykseksi tukahduttaa hänen poliittinen liikkeensä. Hän vetäytyi politiikasta toukokuussa 2025 perhesyihin vedoten.
Riippumaton Georgescu kansallismielisten ehdokas
Syyttäjien mukaan hänen toimintansa ei ole ollut pelkkää politiikkaa vaan yritys horjuttaa valtion instituutioita ja provosoida väkivaltaisuuksia sen jälkeen, kun hänen vaalivoittonsa mitätöitiin.
Georgescusta tuli kyseenalainen henkilö vuoden 2024 presidentinvaaleissa, joissa hän melko tuntemattomana ehdokkaana menestyi yllättävän hyvin ensimmäisellä kierroksella. Hän on työskennellyt aikaisemmin muun muassa YK:n alaisissa kestävän kehityksen asiantuntijan tehtävissä parikymmentä vuotta ja Romanian hallinnossa ympäristöön liittyvissä tehtävissä. Hänellä on tohtorintutkinto maaperätieteessä.
Hänen keskeisiä teemojaan olivat EU:n vallan vähentäminen, korruption kitkeminen, Ukrainan sodan tukemisen kritisointi, maatalouden- ja energiaomavaraisuuden palauttaminen, parempien Venäjä-suhteiden luominen, liberaalin agendan vastustaminen ja perinteisten arvojen tukeminen.
Nämä samat teemat ovat herättäneet yhä suurempaa vastakaikua ja kannatusta äänestäjien keskuudessa ympäri Eurooppaa.
TikTok-kampanjoinnista kiistakapula
Georgescu panosti kampanjassaan TikTokiin, koska rahoitusta ei hänen mukaansa juurikaan ollut. Moni hänen omista videoistaan sai paljon näkyvyyttä.
Viranomaiset liittivät hänen saamansa laajan somenäkyvyyden ja suuren kannatuksen some- ja bottiverkoston toimintaan.
Hybridivaikuttamiseksi katsottiin erityisesti TikTok-algoritmin hyödyntäminen kommenttien avulla. Väitettiin, että 25 000 valetiliä tuotti myös muita aihepiirejä käsitteleviin postauksiin suuria määriä Georgescua kannattavia kommentteja, mikä edisti hänen näkyvyyttään ja sai hänen nimensä trendaamaan, BBC kertoo.
Myös yli sadan vaikuttajan katsottiin tuottavan maksua vastaan postauksia, jotka tukivat Georgescua epäsuorasti.
Myöhemmin veroviraston tiedoista selvisi, että heidän käyttämänsä hashtag #stability and integrity kuului keskustaoikeistolaisen Kansallisen liberaalipuolueen (PNL) maksamaan kampanjaan, joka oli heidän mukaansa kaapattu tukemaan Georgescua kommenttikenttien kautta.
Romanialaisen ”TikTok-kuninkaan” Bogdan Peschirin on myös väitetty maksaneen yli 250 vaikuttajalle 900 000 dollaria tietyn ehdokkaan äänestämisestä ja ostaneen muiden vaikuttajien kommenttikenttiä vaalivaikuttamiseen TikTok-lahjojen avulla. Hän on kiistänyt syytökset.
Venäjä ja EU epäiltynä vaalivaikuttamisesta
Syyttäjät katsoivat näiden toimintatapojen olevan samanlaisia kuin Venäjä on väitetysti toteuttanut Ukrainassa. Vaalitulos olisi näin ollen massiivisen Venäjän koordinoiman hybridikampanjan tulos, minkä vuoksi vaalit piti uusia seuraavan vuoden toukokuussa. Moskova on kiistänyt Romanian vaaleihin puuttumisen.
Yhdysvaltain edustajainhuoneen oikeusvaliokunnan raportissa, joka käsittelee EU:n internetsensuuria, EU:ta syytetään alustojen painostamisesta rajoittamaan erityisesti kansalliskonservatiivista ja populistista puhetta ennen vaaleja.
Romanian lisäksi näin olisi tehty Irlannissa, Alankomaissa, Slovakiassa, Ranskassa ja Moldovassa sekä ennen vuoden 2024 EU-vaaleja. Tämä käy ilmi ei-julkisista asiakirjoista, kuten sähköposteista ja kokousmuistioista, jotka Yhdysvaltain edustajainhuoneen oikeusvaliokunnalle on toimitettu haastehakemuksen perusteella.
Vaalivaikuttaminen toistuva käytäntö
Asiakirjat osoittavat, että Euroopan komissio on kutsunut ennen vaaleja säännöllisesti koolle kansallisia sääntelyviranomaisia, vasemmistolaisia kansalaisjärjestöjä ja somealustoja keskustelemaan siitä, millaiset poliittiset mielipiteet on sensuroitava, vaikka ne eivät rikkoisi lakia.
Komissio on auttanut myös luomaan ”nopean reagoinnin järjestelmiä”, jossa kolmannet osapuolet on valtuutettu tekemään sensurointipyyntöjä. Ne ovat kohdistuneet lähes kokonaan hallitsevan puolueen oppositioon.
TikTok on ilmoittanut Euroopan komissiolle, että se sensuroi ennen vuoden 2024 EU-vaaleja yli 45 000 väitetysti ”väärää tietoa” sisältävää kommenttia, joihin kuului muun muassa poliittinen puhe muuttoliikkeestä, ilmastonmuutoksesta, turvallisuudesta, puolustuksesta sekä LGBTQ-oikeuksista.
Romanian vaaleja Yhdysvaltain edustajainhuoneen oikeusvaliokunta pitää räikeimpänä esimerkkinä vaaleihin puuttumisesta. TikTok toteaa valiokunnalle toimittamissaan sisäisissä asiakirjoissa, ”ettei se ole löytänyt eikä sille esitetty mitään todisteita siitä, että TikTokissa olisi ollut koordinoitu 25 000 tilin verkosto, joka olisi tukenut Georgescun kampanjaa”.
Tämä oli Romanian tiedusteluviranomaisten keskeisin syytös.
TikTok totesi, että vaalien aikaan oli havaittavissa kolme vaikuttamisoperaatiota, joista yksikään ei tullut Venäjältä ja vain yksi näistä pyrki edistämään Georgescun kampanjaa. Tämä kampanja toimi Romaniasta käsin ja sillä oli 2000 seuraajaa.
Georgescua suosivaa sisältöä pyydetty poistamaan
Sisäisistä asiakirjoista käy myös ilmi, että Romanian vaaliviranomaiset pyrkivät hiljentämään populistisia ja kansallismielisiä ehdokkaita tukevaa sisältöä muun muassa poistamismääräyksillä ja näkyvyyden rajoittamisella.
Viranomaisten pyynnöt muuttuivat koko ajan laajemmiksi ja jopa kaikki Călin Georgescun kuvia sisältävä materiaali pyydettiin poistamaan vaalien ensimmäisen kierroksen ja sen mitätöinnin välisenä aikana, raportti kertoo. TitTok suostui moniin pyyntöihin, mutta se ei suostunut poistamaan yksityishenkilöiden Georgescua tukevia viestejä sananvapauteen vedoten.
Romanian vaaliviranomaiset yrittivät saada TikTokin poistamaan Georgescua tukevien videoiden näkyvyyden myös maailmanlaajuisesti vedoten romanialaisen tuomioistuimen päätökseen. Joihinkin pyyntöihin TiktTok suostui, mutta ei kaikkiin romanialaisten viranomaisten harmiksi.
Tällainen toiminta yhden ehdokkaan kannattajien hiljentämiseksi on täysin demokratian vastaista. Lisäksi se loukkaa muiden maiden toimivaltaa päättää itse sisällöstään ulkomaisten säätelijöiden sijaan.
Poliittinen sensuuri voimistunut Euroopassa
Euroopan komissio ja Romanian vaaliviranomaiset jatkoivat TikTokin painostusta ensimmäisen kierroksen jälkeen, vaikka näyttöä Venäjän vaikutusyrityksistä ei oltu esitetty, raportti kertoo.
Poistettavaksi määrättiin muun muassa väitteet siitä, että ”vaalit peruttiin, koska valtaapitävät eivät halunneet Georgescun nousevan presidentiksi, koska se estäisi heitä aloittamasta sotaa/viemästä Romanian sotaan”.
Yhdysvaltain edustajainhuoneen oikeusvaliokunnan raportissa todetaan, että DSA:n eli EU:n digipalvelusäädöksen voimaantulon jälkeen poliittinen sensuuri on lisääntynyt Euroopassa. Vuonna 2023 solmitun DSA-sopimuksen jälkeen Euroopan komissio on antanut alustoja tosiasiallisesti sitovia sensuurisääntöjä ainakin ennen yhdeksää merkittävää vaalia.
Raportin mukaan EU:n Internet-foorumi (EUIF) perustettiin alun perin estämään terroristien värväys verkossa. Nyt sitä käytetään leimaamaan perinteinen konservatiivinen puhe ”väkivaltaiseksi äärioikeistolaisuudeksi” ja alustoja painostetaan sensuroimaan se.
Yhdysvaltain edustajainhuoneen oikeusvaliokunta toteaa, että Euroopan komission tulisi sitoutua uudelleen sananvapauden perusperiaatteisiin. Sen mielestä EU:n sensuuritoiminta on vain pahentunut sen ”demokratiakilveksi” kutsuman koneiston nimissä, joka tähtää muun muassa ”tietotilan eheyden turvaamiseen”.
Vaalivoittajaksi EU-mielinen ehdokas
Presidenttiehdokas Călin Georgescun saamat syytteet ovat osa laajempaa oikeudellista ja poliittista kriisiä, joka seurasi vuonna 2024 peruttuja presidentinvaaleja väitetyn ulkopuolisen vaalivaikuttamisen takia.
Georgescun vaalituloksen mitätöinnin jälkeen kymmenet tuhannet romanialaiset kokoontuivat mielenosoituksiin, jotka jatkuivat aina uusiin vaaleihin asti. Mielenosoittajat vaativat vaalituloksen palauttamista ja katsoivat demokratian pettäneen presidentinvaaleissa.
Ensimmäisellä kierroksella Georgescun ”perillinen” AUR-puolueen johtaja George Simion sai murskavoiton. Vaalit voitti lopulta eurooppamielinen Nicușor Dan. Jotkut arvioijat katsoivat sen johtuneen siitä, että EU-mieliset romanialaiset heräsivät äänestämään häntä ja perustelivat sen äänestysaktiivisuuden yhdentoista prosentin nousulla.
Moni uskoo, että Călin Georgescu olisi voittanut Romanian presidentinvaalit, jos ensimmäisen kierroksen vaalitulosta ei olisi mitätöity ja häntä ei olisi estetty osallistumasta uusintavaaleihin.
Pääkuvassa Călin Georgescu vasemmalla ja oikealla AUR-puolueen George Simion äänestämässä 4.5.2025 pidetyissä uusintavaaleissa.
Toimittaja
Leena Kylmänen
Tilaa Posi tv TÄSTÄ
