Poliisi ehdottaa naamioitumiskieltoa koskevan lainsäädännön päivittämistä. Poliisihallituksen mukaan nykyinen laki on käytännön poliisityön kannalta vaikeasti sovellettava, koska se edellyttää näyttöä siitä, että tunnistamattomaksi naamioituneella henkilöllä on ollut jo etukäteen ilmeinen tarkoitus ryhtyä väkivaltaan tai omaisuuden vahingoittamiseen.
Keskustelu naamioitumisesta mielenosoituksissa on noussut uudelleen esiin Tampereen vapun tapahtumien jälkeen. Poliisi on aloittanut esitutkinnan tilanteesta, jossa Sinimusta liikkeen mielenosoitukseen osallistuneita, tunnistamattomaksi naamioituneita henkilöitä epäillään pahoinpitelystä.
Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kirjoittaa poliisin blogissa, että naamioituminen mielenosoituksessa ei kuulu avoimeen ja turvalliseen yhteiskuntaan. Hänen mukaansa naamioituminen voi luoda uhkaavan ilmapiirin ja kaventaa muiden ihmisten uskallusta käyttää omia perusoikeuksiaan, kuten kokoontumis- ja sananvapautta.
Miksi naamioituminen nousi ongelmaksi juuri nyt?
Poliisin avaus on herättänyt keskustelua myös sen ajoituksesta. Julkisessa keskustelussa on aiemmin kiinnitetty huomiota siihen, että tunnistamattomaksi naamioituneita henkilöitä on nähty myös vasemmistolaisissa ja anarkistisissa mielenosoituksissa, joissa on esiintynyt järjestyshäiriöitä. Nyt kysymys naamioitumiskieltoa koskevan lain päivittämisestä nousi voimakkaasti esiin Tampereen vapun tapahtumien jälkeen, joissa epäillyt rikokset liittyvät oikeistolaisen kulkueen yhteydessä toimineisiin naamioituneisiin henkilöihin.
Kysymys lain soveltamisesta ja mahdollisesta päivittämisestä koskee kuitenkin kaikkia yleisellä paikalla järjestettäviä kokoontumisia poliittisesta taustasta riippumatta. Mikäli naamioitumista arvioidaan turvallisuusriskinä, samoja periaatteita olisi sovellettava yhdenmukaisesti sekä oikeistolaisiin, vasemmistolaisiin että muihin mielenosoituksiin.
Nykyinen rikoslaki kieltää laittoman naamioitumisen yleisellä paikalla järjestettävän yleisen kokouksen, yleisötilaisuuden tai muun yleisön kokoontumisen yhteydessä silloin, kun henkilö esiintyy tunnistamattomaksi naamioituneena ilmeisenä tarkoituksenaan käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta. Teosta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kolmeksi kuukaudeksi vankeuteen.
Heikinheimon mukaan ongelma on juuri “ilmeisen tarkoituksen” osoittamisessa. Poliisin pitäisi pystyä todentamaan jo ennen tekoa, että naamioitumisen tarkoituksena on rikoksen tekeminen. Käytännössä aikomus voi paljastua vasta tilanteen kärjistyessä.
Pelkästään se, että henkilö tekee rikoksen naamioituneena, ei Heikinheimon mukaan välttämättä vielä täytä laittoman naamioitumisen tunnusmerkistöä. Lisäksi pitäisi osoittaa, että naamioitumisen tarkoituksena oli juuri rikoksen tekeminen eikä esimerkiksi jokin muu syy.
Naamioitumiseen liittyy useita perusoikeuksia. Sitä voidaan pitää osana sananvapautta, yksityisyyden suojaa, itsemääräämisoikeutta, kokoontumisvapautta ja joissain tilanteissa myös uskonnonvapautta. Poliisin näkökulmasta näitä oikeuksia on kuitenkin punnittava suhteessa muiden ihmisten turvallisuuteen ja koskemattomuuteen.
Heikinheimon mukaan perusoikeussuojaa ei ole tarkoitettu lainvastaiseen toimintaan tai rikosten tekemiseen.
”Yhden oikeus peittää kasvonsa ei saa mennä muiden oikeuksien, kuten henkilökohtaisen turvallisuuden, edelle”, poliisista todetaan.
Poliisilla on jo nykyisin toimivaltuuksia puuttua henkilön toimintaan, jos tämän uhkausten, käytöksen tai aiemman toiminnan perusteella on perusteltua syytä olettaa hänen aikovan syyllistyä esimerkiksi pahoinpitelyyn. Naamioituminen voi olla yksi seikka, jonka perusteella poliisi arvioi tilannetta. Poliisi voi tietyin edellytyksin poistaa henkilön paikalta, ottaa hänet kiinni tai määrätä naamiot poistettavaksi.
Poliisihallituksen mukaan kysymys ei kuitenkaan ole vain siitä, mitä poliisi voi yksittäisessä tilanteessa tehdä. Kyse on laajemmin siitä, millaiseksi mielenosoittamisen ilmapiiri muodostuu ja kuinka turvalliseksi kansalaiset kokevat julkisen tilan.
Heikinheimon mukaan tunnistamattomaksi naamioituminen voi tehdä mielenosoituksesta poissulkevan ja pelottavan niille, jotka haluavat osallistua rauhanomaisesti omilla kasvoillaan.
”Nykyinen naamioitumislainsäädäntö kaipaa tarkistusta. Mielenosoituksiin osallistuminen naamioituneena ei kuulu avoimeen ja turvalliseen yhteiskuntaan. Avoimuus edellyttää rohkeutta seistä omien sanojen takana omilla kasvoilla”, Heikinheimo toteaa.
Poliisihallituksen mukaan naamioitumiskieltoa ja sen tarkoitusta olisi syytä arvioida uudelleen. Käytännössä kyse olisi siitä, pitäisikö nykyistä laittoman naamioitumisen määritelmää tarkentaa tai tiukentaa siten, että poliisilla olisi selkeämmät mahdollisuudet puuttua tunnistamattomaksi naamioitumiseen mielenosoituksissa ja muissa yleisissä kokoontumisissa.
MAINOS:
Posikauppa.com | t-paidat
