Opettajat pelkäävät tekoälyn vaikutuksia oppimiseen – käyttö yli kaksinkertaistunut vuodessa

Tekoälyn käyttö on yleistynyt oppilaitoksissa nopeasti. Kopioston tuoreen selvityksen mukaan lähes puolet vastaajista oli käyttänyt tekoälyä tekstin, kuvan tai nuottien tuottamiseen viimeisen viikon aikana. Samalla noin kolmasosa arvioi tekoälyn vaikuttavan tulevaisuudessa kielteisesti oppimiseen.

Tekoäly on lyhyessä ajassa muuttunut opetuksessa satunnaisesta kokeilusta yhä tavallisemmaksi työvälineeksi.

Kopioston helmikuussa 2026 keräämän kyselyn mukaan lähes puolet oppilaitossektorilla työskentelevistä vastaajista oli käyttänyt tekoälytyökalua tekstin, kuvan tai nuottien tuottamiseen viimeisen viikon aikana. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli noin viidennes.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Myös tekoälyn säännöllinen käyttö on lisääntynyt selvästi. Neljäsosa vastaajista kertoi käyttävänsä tekoälyä tällaiseen sisällöntuotantoon vähintään muutaman kerran viikossa. Vuonna 2025 näin teki alle joka kymmenes.

Samalla niiden vastaajien osuus, jotka eivät käytä tekoälyä koskaan tällaiseen tarkoitukseen, on pudonnut 43 prosentista 23 prosenttiin.

Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmelan mukaan tekoäly näkyy jo opettajien arjessa esimerkiksi ideoinnissa, kääntämisessä, tekstien tiivistämisessä ja opetusmateriaalien valmistelussa.

Kolmasosa pelkää kielteisiä vaikutuksia oppimiseen

Tekoälyn yleistyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opettajat suhtautuisivat teknologiaan varauksettomasti.

Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista arvioi tekoälyn vaikuttavan tulevaisuudessa kielteisesti oppimiseen. Myönteisiä vaikutuksia odotti 16 prosenttia.

Tästä huolimatta lähes puolet vastaajista uskoo käyttävänsä tekoälyä tulevaisuudessa nykyistä enemmän tai paljon enemmän.

Tulokset kertovat kaksijakoisesta suhtautumisesta: tekoälystä on nopeasti tullut hyödylliseksi koettu työväline, mutta samalla sen vaikutukset oppimiseen herättävät epäilyksiä.

Myös vuotta aiemmin tehdyssä pohjoismaisessa selvityksessä suomalaiset opettajat suhtautuivat tekoälyn vaikutuksiin varauksella. Tuolloin 43 prosenttia suomalaisista opettajista arvioi tekoälyn vaikuttavan oppilaiden ja opiskelijoiden koulutukseen tulevaisuudessa kielteisesti.

Julkaistuja aineistoja syötetään tekoälylle

Kopioston kysely nosti esiin myös tekijänoikeuksiin liittyvän kysymyksen.

Vastaajista 13 prosenttia kertoi ladanneensa tai kopioineensa jonkun muun tekemää ja julkaistua aineistoa tekoälytyökaluun viimeisen viikon aikana.

Tekoälylle syötettiin muun muassa tieteellisiä artikkeleita, kuvia, tietokirjoja, oppimateriaaleja ja lehtiartikkeleita. Niiden pohjalta tekoälyllä tehtiin esimerkiksi tiivistelmiä, yksinkertaistettuja versioita, käännöksiä, tehtäviä ja kokeita.

Suurin osa vastaajista kertoi muokkaavansa tekoälyn tuottamaa sisältöä ennen käyttöä. Noin puolet jakoi tuotoksen omalle opetusryhmälleen.

Tekijänoikeuskysymys ei ole täysin yksinkertainen. Voimassa oleva tekijänoikeuslaki ei sisällä erillistä generatiivista tekoälyä koskevaa yleissäännöstä, mutta tekijällä on lähtökohtaisesti yksinoikeus määrätä teoksensa kappaleiden valmistamisesta ja muuntelemisesta.

Kopioston ylläpitämän Kopiraittila-palvelun tekoälyohjeissa katsotaan, että tekijänoikeudella suojatun aineiston syöttämiseen tekoälysovellukseen tarvitaan lähtökohtaisesti oikeudenhaltijan lupa.

Kopioston mukaan oppilaitoksille tarkoitettu tavallinen kopiointilupa ei kata teosten kopioimista tekoälyn kehotteisiin

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Kyselyyn vastasi 548 Kopioston paneeliin kuuluvaa oppilaitossektorilla työskentelevää henkilöä. Suurin yksittäinen vastaajaryhmä työskenteli perusopetuksessa, jossa työskenteli 29 prosenttia vastaajista.

 

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

PRO Ukraina valmistaa drooneja viemäriputkista – niihin käytetään jo miljardeja

Ukrainan käyttämiksi kuvatuista drooneista on löytynyt poikkeuksellisen yksinkertaisia rakenteita: runkoja on tehty muoviputkesta ja siipiä vanerista. Posi TV:lle toimitetuissa kuvissa näkyy väitetysti Venäjällä alas ammuttuja ukrainalaisia drooneja, joiden rakenteissa näkyy sama ratkaisu. Samalla droonisodankäynnin mittakaava on kasvanut miljardiluokkaan. Ukraina solmi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla droonisopimuksia noin 7,4 miljardin dollarin arvosta. Posi TV:lle toimitetuissa kuvissa näkyy […]

Ulkomaat 1 t sitten

Venäjä vapautti yli neljä vuotta vangittuna olleen amerikkalaisveteraanin

Venäjä on vapauttanut yli neljä vuotta maassa vangittuna olleen yhdysvaltalaisen entisen merijalkaväen sotilaan Robert Gilmanin. Vapauttamisen kerrotaan tapahtuneen humanitaarisista syistä. Yhdysvaltain ulkoministeriö vahvisti tiistaina 11. elokuuta, että 32-vuotias Robert Gilman oli matkalla takaisin Yhdysvaltoihin yli neljä vuotta kestäneen vankeuden jälkeen. Reutersin mukaan Venäjä suostui vapauttamaan Gilmanin humanitaarisista syistä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti […]

Ulkomaat 2 t sitten

PRO Venäjä ja Ukraina ilmoittavat täysin erilaisia tappiolukuja – näin maiden väitteet vertautuvat

Venäjän ja Ukrainan sodan tappioluvuista liikkuu hyvin erilaisia arvioita. Maiden omien ilmoitusten vertaaminen paljastaa samalla ongelman: molemmat kertovat huomattavasti tarkemmin vastustajan kuin omista tappioistaan. Ukrainan asevoimien pääesikunta arvioi 12. elokuuta 2026 Venäjän kärsineen täysimittaisen sodan aikana noin 1 461 660 henkilöstötappiota. Luku sisältää Ukrainan ilmoituksen mukaan sekä kaatuneita että haavoittuneita. Lisäksi Ukraina julkaisee päivittäin yksityiskohtaisia […]

Ulkomaat 4 t sitten