Opettajat pelkäävät tekoälyn vaikutuksia oppimiseen – käyttö yli kaksinkertaistunut vuodessa

Tekoälyn käyttö on yleistynyt oppilaitoksissa nopeasti. Kopioston tuoreen selvityksen mukaan lähes puolet vastaajista oli käyttänyt tekoälyä tekstin, kuvan tai nuottien tuottamiseen viimeisen viikon aikana. Samalla noin kolmasosa arvioi tekoälyn vaikuttavan tulevaisuudessa kielteisesti oppimiseen.

Tekoäly on lyhyessä ajassa muuttunut opetuksessa satunnaisesta kokeilusta yhä tavallisemmaksi työvälineeksi.

Kopioston helmikuussa 2026 keräämän kyselyn mukaan lähes puolet oppilaitossektorilla työskentelevistä vastaajista oli käyttänyt tekoälytyökalua tekstin, kuvan tai nuottien tuottamiseen viimeisen viikon aikana. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli noin viidennes.

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Myös tekoälyn säännöllinen käyttö on lisääntynyt selvästi. Neljäsosa vastaajista kertoi käyttävänsä tekoälyä tällaiseen sisällöntuotantoon vähintään muutaman kerran viikossa. Vuonna 2025 näin teki alle joka kymmenes.

Samalla niiden vastaajien osuus, jotka eivät käytä tekoälyä koskaan tällaiseen tarkoitukseen, on pudonnut 43 prosentista 23 prosenttiin.

Kopioston lakiasiainjohtaja Kirsi Salmelan mukaan tekoäly näkyy jo opettajien arjessa esimerkiksi ideoinnissa, kääntämisessä, tekstien tiivistämisessä ja opetusmateriaalien valmistelussa.

Kolmasosa pelkää kielteisiä vaikutuksia oppimiseen

Tekoälyn yleistyminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että opettajat suhtautuisivat teknologiaan varauksettomasti.

Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista arvioi tekoälyn vaikuttavan tulevaisuudessa kielteisesti oppimiseen. Myönteisiä vaikutuksia odotti 16 prosenttia.

Tästä huolimatta lähes puolet vastaajista uskoo käyttävänsä tekoälyä tulevaisuudessa nykyistä enemmän tai paljon enemmän.

Tulokset kertovat kaksijakoisesta suhtautumisesta: tekoälystä on nopeasti tullut hyödylliseksi koettu työväline, mutta samalla sen vaikutukset oppimiseen herättävät epäilyksiä.

Myös vuotta aiemmin tehdyssä pohjoismaisessa selvityksessä suomalaiset opettajat suhtautuivat tekoälyn vaikutuksiin varauksella. Tuolloin 43 prosenttia suomalaisista opettajista arvioi tekoälyn vaikuttavan oppilaiden ja opiskelijoiden koulutukseen tulevaisuudessa kielteisesti.

Julkaistuja aineistoja syötetään tekoälylle

Kopioston kysely nosti esiin myös tekijänoikeuksiin liittyvän kysymyksen.

Vastaajista 13 prosenttia kertoi ladanneensa tai kopioineensa jonkun muun tekemää ja julkaistua aineistoa tekoälytyökaluun viimeisen viikon aikana.

Tekoälylle syötettiin muun muassa tieteellisiä artikkeleita, kuvia, tietokirjoja, oppimateriaaleja ja lehtiartikkeleita. Niiden pohjalta tekoälyllä tehtiin esimerkiksi tiivistelmiä, yksinkertaistettuja versioita, käännöksiä, tehtäviä ja kokeita.

Suurin osa vastaajista kertoi muokkaavansa tekoälyn tuottamaa sisältöä ennen käyttöä. Noin puolet jakoi tuotoksen omalle opetusryhmälleen.

Tekijänoikeuskysymys ei ole täysin yksinkertainen. Voimassa oleva tekijänoikeuslaki ei sisällä erillistä generatiivista tekoälyä koskevaa yleissäännöstä, mutta tekijällä on lähtökohtaisesti yksinoikeus määrätä teoksensa kappaleiden valmistamisesta ja muuntelemisesta.

Kopioston ylläpitämän Kopiraittila-palvelun tekoälyohjeissa katsotaan, että tekijänoikeudella suojatun aineiston syöttämiseen tekoälysovellukseen tarvitaan lähtökohtaisesti oikeudenhaltijan lupa.

Kopioston mukaan oppilaitoksille tarkoitettu tavallinen kopiointilupa ei kata teosten kopioimista tekoälyn kehotteisiin

Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.

Kyselyyn vastasi 548 Kopioston paneeliin kuuluvaa oppilaitossektorilla työskentelevää henkilöä. Suurin yksittäinen vastaajaryhmä työskenteli perusopetuksessa, jossa työskenteli 29 prosenttia vastaajista.

 

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Sinimusta-aktiivin mehiläispesiä myrkytettiin Oulussa – poliisi tutkii kahta rikosta

Sinimustan Liikkeen eduskuntavaaliehdokkaanakin ollut Ville Nurmela kertoo hänen toimintaansa liittyvien mehiläispesien joutuneen myrkytyksen kohteeksi Oulussa. Poliisi vahvistaa Posi TV:lle tutkivansa tapausta vahingontekona ja eläinsuojelurikoksena. Oulussa sijaitsevan Törmän Hunaja Oy:n mehiläispesiä on myrkytetty 2.–3. lokakuuta välisenä yönä. Yhtiön hallituksen varsinaisena jäsenenä toimii Sinumusta Liikkeen aktiivi Ville Nurmela. Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa. […]

Rikokset 2 t sitten

Kokoomuslainen vaatii valtiopetossyytettä 1990-luvun EU-ratkaisuista

Kokemäkeläinen kokoomuksen jäsen Jorma Jaakkola vaatii, että Suomen ETA-, EU- ja EMU-ratkaisut 1990-luvulla viedään valtakunnanoikeuteen valtiopetoksina. Hänen mukaansa juuri nämä ratkaisut ovat Suomen velkaantumisen juurisyy. Prosessin käynnistämiseen riittäisi teoriassa kymmenen kansanedustajan allekirjoitus. Jaakkola julkaisi vaatimuksensa kotisivuillaan 25. syyskuuta ja päivitti sitä viimeksi 6. lokakuuta. Hän kytkee Suomen julkisen velan ennätystason kolmen vuosikymmenen takaisiin päätöksiin ja […]

Uutiset 4 t sitten

Poliisi varoittaa eläkeläisiin kohdistuvasta Facebook-huijauksesta

Itä-Suomen poliisi varoittaa sosiaalisessa mediassa leviävistä huijausmainoksista, joissa eläkeläisille luvataan 1 500 euroa ilmaista rahaa. Ainakin kolmessa poliisin tietoon tulleessa tapauksessa ihmiset ovat luovuttaneet pankkitietojaan huijaussivustoille. Yksi uhreista menetti yli 2 200 euroa. Itä-Suomen poliisilaitos kertoo saaneensa tietoonsa useita tapauksia, joissa Facebookissa levitettyjen mainosten avulla on kalasteltu eläkeläisten verkkopankkitunnuksia ja maksukorttitietoja. Mainoksissa on luvattu eläkeläisille […]

Rikokset 8 t sitten