Naton huippukokouksessa Turkin Ankarassa sotilasliitto sitoutui yhteiseen puolustukseen ja Ukrainan tukemiseen. Ukrainalle luvattiin 70 miljardin euron sotilaallinen tuki vuonna 2026. Kokouksessa julkistettiin yli 50 miljardin dollarin puolustustarvikeostot. Euroopan maiden vastuu Naton puolustuksesta kasvaa, kun Yhdysvallat on vähentänyt osallisuuttaan.
Ankarassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi Ukrainan Volodymyr Zelenskyin. Trump keskusteli ennen kokousta myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa. Suomen Alexander Stubb tapasi Zelenskyin ja Turkin presidentin Erdoğanin. Stubb ei saanut kahdenvälistä tapaamista Trumpin kanssa.
Venäjän ”pitkäaikainen uhka”, viides artikla ja 5% bruttokansantuotteesta Natolle
Huippukokouksen päätösjulkilausuman keskeisimpänä on viestinä on Naton viides artikla. Viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Yhtenäisyyden, solidaarisuuden ja yhteisen voiman kerrotaan olevan liittokunnan rauhan, turvallisuuden ja vaurauden perusta. Nato jatkaa 360 asteen pelote- ja puolustuslinjaansa ja puolustaa jäsenmaitaan kaikkiin ilmansuuntiin kohdistuvia sotilaallisia ja muita turvallisuusuhkia vastaan.
Nato arvioi Venäjän muodostavan ”pitkäaikaisen uhan Naton jäsenmaille ja euroatlanttiselle alueelle”. Näiden uhkien vuoksi Nato-maat sitoutuvat toteuttamaan Haagin huippukokouksessa sovitun puolustussitoumuksen eli puolustusmenojen nostaminen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Euroopan Nato-maat ja Kanada lisäsivät vuonna 2025 puolustusinvestointejaan yli 139 miljardilla dollarilla. Ankarassa ilmoitettiin vielä yli 50 miljardin dollarin uusista puolustushankinnoista.
Puolustusteollisuuden kasvattaminen
Nato lisää tuotantokapasiteettiaan ja kokouksessa esiteltiin Naton puolustusteollisuuspaketti. Nato vahvistaa strategista ilmakuljetus- ja ilmatankkauskykyään uusilla Airbus A400M- ja A330 MRTT -koneilla. Suomi osallistuu ilmatankkauslaivaston laajentamiseen.
Suomi, Norja, Tanska ja Saksa ilmoittivat hankkivansa enintään viisi MQ-4C Triton -tiedustelulennokkia Naton tiedusteluun valvontaan.
Nato aloittaa neuvottelut ruotsalaisen Saabin GlobalEye-ilmavalvontakoneiden hankinnasta korvaamaan nykyisiä AWACS-koneita. Puolustusministeri Antti Häkkäsen mukaan Suomi hankkii samalla oman GlobalEye-koneensa. Yhden koneen hinta on 250–350 miljoonaa euroa.
Liittolaiset sijoittavat seuraavan viiden vuoden aikana 40 miljardia dollaria droonien torjuntaan. Droonioperaattorien koulutus viisinkertaistetaan vuoteen 2027 mennessä, johon Suomi osallistuu. Häkkänen allekirjoitti Ankarassa 12 puolustusteollisuuden sopimusta mm Patriaan liittyen.
Julkilausuman mukaan Euroopan liittolaiset ja Kanada ottavat yhdessä Yhdysvaltojen kanssa aiempaa suuremman vastuun Naton puolustuksesta. Nato investoi pitkän kantaman täsmäiskukykyyn, integroituun ilma- ja ohjuspuolustukseen, miehittämättömiin järjestelmiin, tiedustelukykyihin, uusiin teknologioihin, tekoälyyn sekä transatlanttiseen sodankäynnin pilvialustaan.
Nato: ”Ukraina edistää transatlanttista turvallisuutta”
Julkilausuman mukaan Ukraina ”edistää transatlanttista turvallisuutta”, mikä on sinänsä ristiriitainen väittämä, huomioiden nyt ilmenneen Nord Streamin putkien sabotaasin ja oligarkin talon räjäytyksen Saksassa olleenkin Ukrainan ja ukrainalaisten tekemiä. Huomioiden Ukrainan räjähdedroonit, jotka ovat rikkoneet aluekoskemattomuutta ja vaarantaneet Suomen, Viron, Liettuan, Latvian ja Romanian kansallista turvallisuutta keväällä 2026.
Reutersin mukaan Venäjä on väittänyt joidenkin Nato-maiden sallineen Ukrainan droonien käytön alueensa kautta tai katsoneen ilmatilaloukkauksia läpi sormien. Baltian maat ovat kiistäneet syytökset. Suomeen putosi räjähdedrooneja, joiden kantomatka oli tukijoiden mukaan alle 200 kilometriä, indikoiden sitä, että droonit eivät voineet olla peräisin Ukrainasta. Suomeen myös kohdistettiin Ukrainasta drooneja ”vahingossa”.
Ukraina kohdisti ”vahingossa” drooneja Suomeen – eduskunta pimennossa
Mainos
Stubb: ”Ukraina tuottaa turvallisuutta”
Stubb jatkoi samaa retoriikkaa pidemmälle sometilillään: ”Ukraina on turvallisuuden tuottaja Euroopassa”. Tarkoitetaanko tällä nyt sitä, että Venäjän sotakalusto ja armeija on kiinni Ukrainan sodassa, joka käänteisesti luo muille maille turvallisuutta, perustuen uskomukseen, että Venäjä hyökkäisi muuallekin Euroopassa? Vai sitä että Ukraina auttaa eurooppalaisia torjumaan ukrainalaisia harhadrooneja tai väärin koordinoituja drooneja?
Paneelikeskustelussa Ankarassa Stubb kertoi lukuja suomalaisten maanpuolustustahdosta -”Kahdeksankymmentä prosenttia suomalaisista on valmiita puolustamaan maataan”. Lukujen alkuperä ei ole tiedossa. Vaikka Ukraina on Nato kokouksen pääteemoja, Stubb erikoisesti fuusioi Suomen Ukrainan sotaan maapuolustustahtoa ylistämällä ja muilla lausumillaan. Iltapäivälehtien mukaan Stubb sanoi, että Suomi voittaisi sodan, jos sellainen syttyisi. Tälläinen sodan mielikuvitteleminen on hyvin kyseenalaista ja provosoivaa, kun linkitetään Suomen tilannetta Ukrainan sotaan. Stubbin tunnetason kiinnittyminen Ukrainan sotaan lausumilla ”tämä on meidän sotamme” tai ”minun sotani” on aiemminkin herättänyt huolta suomalaisissa.
Stubb: ”Ukrainan oikeutettu paikka on Natossa”.
Stubb jatkaa somejulkaisussaan Naton ilmeistä laajentumistavoitetta ja sanoo, että ”Ukrainan oikeutettu paikka on Natossa”.
Vuonna 1990 Yhdysvaltain ulkoministeri James Baker sanoi Neuvostoliiton Mihael Gorbatšoville Saksan yhdistymisneuvotteluissa, ettei Naton toimivalta laajenisi ”tuumaakaan itään”. Venäjän presidentti Vladimir Putin on vedonnut lausumaan toistuvasti ja sanoo lännen rikkoneen lupauksensa. Putin on käyttänyt Yhdysvaltain lupausta perustelunaan vastustaessaan Ukrainan Nato-jäsenyyttä, kun taas länsimaat kiistävät sitovan lupauksen koskaan syntyneen.
Vaikka nyt pienen Suomen Stubbin arviolla ”Ukraina on jo voittanut sodan”, niin Nato-maat lupaavat kuitenkin Ukrainalle vuonna 2026 yhteensä 70 miljardia euroa sodan jatkamiseen mm. sotilaskalustona sekä sitoutuvat samaan ”pitkäjänteiseen ja ennakoitavaan” sotilaalliseen tukeen seuraavana vuonnakin. Nato-liittolaiset kertovat tukevansa ”horjumattomasti Ukrainan vapautta, suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta”.
Ei ydinasetta Iraniin
Julkilausumassa todetaan myös, ettei Iran saa koskaan saada ydinasetta. Samalla Irania kehotetaan kunnioittamaan merenkulun vapautta Hormuzinsalmessa. Trump arvosteli kokouksen yhteydessä liittolaisiaan Iranin sotaan liittyen ja ilmoitti, ettei halua jatkaa neuvotteluja Iranin kanssa. Trump myös uusi vaatimuksensa Grönlannista ja vihjasi mahdollisuudella vetää Yhdysvaltain joukkoja Euroopasta. Lausuntojen aiheuttamista jännitteistä huolimatta Yhdysvallat allekirjoitti yhteisen Nato-julkilausuman.
Tanskalaistoimittaja kysyi suoraan Naton Ruttelta: ”Vaikuttaako tämä itsekunnioitukseesi?”
