Venäjän ulkoministeriö julkaisi 24. helmikuuta laajan lausunnon Ukrainan sodan alkamisen vuosipäivänä. Lausunnossa ministeriö perustelee neljä vuotta sitten käynnistettyä sotilasoperaatiota turvallisuussyillä ja syyttää länttä konfliktin kärjistymisestä.
Ulkoministeriön mukaan 24. helmikuuta 2022 Venäjän asevoimat käynnistivät presidentti Vladimir Putin päätöksellä niin kutsutun erityisen sotilasoperaation. Ministeriön mukaan toimet perustuvat Venäjän federaation perustuslakiin ja YK:n peruskirjan 51 artiklaan, joka koskee oikeutta itsepuolustukseen.
Lausunnossa operaation tavoitteiksi nimetään Ukrainan demilitarisointi ja “denatsifikaatio” sekä Venäjään kohdistuvien uhkien poistaminen.
Taustalla Donbassin sota ja vuoden 2014 tapahtumat
Ulkoministeriön mukaan sotilaallista operaatiota edelsi kahdeksan vuoden ajanjakso, jonka aikana Venäjä pyrki diplomaattiseen ratkaisuun Itä-Ukrainan konfliktiin. Ministeriö kuvaa vuoden 2014 vallanvaihtoa Kiovassa länsimaiden tukemaksi vallankaappaukseksi ja väittää, että sen seurauksena Donbassin alueen väestö joutui vainon kohteeksi.
Venäjän mukaan Donbassissa kuoli vuoteen 2022 mennessä yli 13 500 siviiliä. Lausunnossa syytetään kansainvälisiä järjestöjä tragedian vähättelystä ja länsimaita Ukrainan aseistamisesta.
Syytökset Naton laajentumisesta
Ulkoministeriö nostaa esiin myös NATO laajentumisen itään ja Ukrainan mahdollisen Nato-jäsenyyden keskeisinä turvallisuusuhkina. Lausunnon mukaan Venäjä esitti ennen sotaa ehdotuksia “oikeudellisesti sitovista turvatakuista”, mukaan lukien Naton sotilaallisen infrastruktuurin palauttamisesta vuoden 1997 tasolle.
Ministeriö viittaa myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyi puheeseen Münchenin turvallisuuskonferenssissa helmikuussa 2022 ja väittää Ukrainan vihjanneen ydinaseasemansa uudelleenarvioinnista. Lausunnon mukaan tämä heikensi Ukrainan aiempaa sitoutumista puolueettomuuteen ja ydinaseettomuuteen.
Ideologiset perustelut
Lausunnossa toistetaan Venäjän aiemmin esittämiä väitteitä Ukrainan johdon “natsimielisyydestä” ja Bandera-ideologian ihannoinnista. Ministeriö syyttää Kiovaa venäjänkielisen väestön syrjinnästä, ortodoksisen kirkon painostamisesta sekä neuvostosotilaiden muistomerkkien häpäisemisestä.
Lisäksi Venäjä katsoo operaation paljastaneen lännen pyrkimyksen ylläpitää niin sanottua sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä omien geopoliittisten etujensa turvaamiseksi.
“Kaikki tavoitteet saavutetaan”
Ulkoministeriö korostaa, että Venäjän asevoimat jatkavat toimintaansa tavoitteidensa saavuttamiseksi ja että kestävä rauha on mahdollinen vain konfliktin “perimmäisten syiden” poistamisen kautta. Lausunnon mukaan Venäjä käy vuoropuhelua niin sanotun globaalin enemmistön maiden kanssa sekä kahdenvälisesti Yhdysvaltojen kanssa.
Venäjän ulkoministeriön viesti vuosipäivänä on selkeä: maan johto pitää helmikuussa 2022 tehtyä päätöstä oikea-aikaisena ja perusteltuna ja katsoo sen olevan osa laajempaa turvallisuusjärjestyksen uudelleenmuotoilua koskevaa kamppailua.
Toimittaja
Juha Korhonen
