Miltä Iranin sota ja Palestiinan tilanne näyttää intialaisessa uutisoinnissa? Näkökulmat ja painotukset eroavat länsimaisesta mediasta.
Trumpin Board of Peace — jäsenet riidoissa keskenään
Hindustan Times uutisoi välien rakoilemisesta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja arabivaltioiden välillä. Donald Trumpin aloite Board of Peace (BoP) Gazan ja Palestiinan jälleenrakentamiseksi on ajautumassa sisäisiin vaikeuksiin.
Hindustan Timesin mukaan arabivaltiot ovat ottamassa ohjaksia Gazan jälleenrakentamisprojektissa ja siirtämässä Trumpin ja Israelin pääministeri Benjamin ´Bibi´ Netanyahun sivuraiteelle. Dubain valtio-omisteinen DP World -logistiikkajätti on pitänyt salaisia keskusteluja Board of Peacen johtokunnan kanssa. Keskusteluissa on käsitelty sitä voisiko ja miten DP World ottaa hoitaakseen humanitäärisen avun ja rakennustarvikkeiden kuljettamisen Gazaan, toinen esillä ollut idea on että DP World alkaisi huolehtia Palestiinaan suunnitteilla olevasta satamasta ja konttikuljetuksista kehittäen siitä vapaakauppavyöhykkeen.
DP Worldin puhehenkilö sanoo ettei ole tietoinen tällaisista keskusteluista. Analyytikot ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että DP Worldin operaatiot linkittyvät usein Yhdistyneiden arabiemiraattien (UAE) ulko- ja talouspoliittisiin tavoitteisiin, Hindustan Times kertoo.
Rahat tulossa/lopussa/jossain
Board of Peacen yhteisen kassan hallinnasta on ollut erimielisyyttä kuten myös varojen hankkimisesta. Alunperin BoP:n rahoituksesta 10 miljardin piti tulla Yhdysvalloilta ja loput muilta jäseniltä. Rahoitusta luvanneista maista vain Yhdistyneet arabiemiraatit, Marokko ja Yhdysvallat ovat pulittaneet luvatun summan, kertoo Hindustan Times.
Hindustan Times raportoi Donald Trumpin väitetysti uudelleenohjanneen 17 miljardia dollaria Gazan rauhanrahastosta Israelille keskellä Yhdysvaltain ja Israelin Irania vastaan käymää hyökkäyssotaa. Paljastus on peräisin libanonilaiselta Al-Akhbar -medialta, joka keskittyy Palestiinan, Libanonin, Syyrian ja arabimaailman asioista uutisoimiseen. Väitteen toisti iranilainen uutis- ja dokumenttikanava PressTV. Varojen siirron Israelille kerrotaan tapahtuneen samoihin aikoihin kuin Yhdysvallat ja Israel tekivät koordinoidun ensi-iskun Iraniin.
Gazan Peace Board´in korkea edustaja on väitetysti hänkin ottanut esiin tyhjennetyn yhteiskassan. Bulgarialainen diplomaatti Nickolay Mladenov sanoo kassan olevan täysin tyhjennetty. Varat oli alun perin tarkoitettu Gazan jälleenrakentamiseen. 350 000:lle gazalaiselle perheelle luvatut $500 avustukset ovat jääneet materialisoitumatta. Rahaepäselvyyksistä uutisoinut uutistoimisto Reuters sai palautetta BoPilta sosiaalisessa mediassa: ”Perustavanlaatuisesti epätarkkaa ja harhaanjohtavaa uutisointia Reutersilta tänään. […] Mitään rahoitusvaikeuksia ei ole. […].”
Vaihdetaan valuuttaa
Yhdistyneiden arabiemiraattien kerrotaan harkitsevan muita valuuttoja kuin dollaria ulkomaankauppaan. Jos pääsy dollarien ääreen muuttuu kituliaaksi tai ”tulee poliittisesti liian kalliiksi” UAE:n saattaa olla pakko vaihtaa muihin valuuttoihin, raportoi Hindustan Times. Eräs vaihtoehto on Kiinan yuan.
Yuaniin siirtyminen nousee esille useammassakin uutisraportissa. Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeri, presidentti Xi Jinping totesi olevan tarpeellista vahvistaa koordinaatiota, tehostaa yhteistyötä ja rakentaa Kiinan ja Arabian välinen kestävä, vahva, dynaaminen ja kattava strateginen kumppanuus.
”Edes osittainen siirtyminen muihin valuuttoihin murentaisi dollarin dominanssia globaaleilla markkinoilla. […] Liike tukisi Kiinan pyrkimyksiä kansainvälistää yuan.” Yhdysvaltain ylivalta rapistuu jos dollari työnnetään markkinoilta, Hindustan Times päättelee.
U-käännös
Hindustan Times nostaa esiin ulkopolitiikan kurveja ja U-käännöksiä. Donald Trump postasi sosiaalisen median tililleen viestin, jossa hän toteaa Iranin hallituksen olevan vakavasti sirpaloitunut ja siksi Yhdysvallat, välittäjinä toimineiden Pakistanin armeijan päällikön, kenttämarsalkka Asim Munirin ja Pakistanin pääministerin Shehbaz Sharifin pyynnöstä pidättäytyy, toistaiseksi, hyökkäämästä Iraniin, ja kunnes Iran kykenee tekemään ehdotuksensa rauhanehdoista. Tulitauko pidennetään toistaiseksi määräämättömäksi ajaksi.
Trump viesti tulitauon pidentämisestä heti sen jälkeen kun hän oli julkisesti hylännyt välirauhan. Intiassa U-käännös on tulkittu osoituksena Yhdysvaltain nykyisestä haavoittuvasta asemasta maailmalla, ja Trumpin olevan peloissaan. (Toim.huom. Trump joutuu huomioimaan Yhdysvalloissa marraskuussa olevat välivaalit, mikä toiminee hillitsevänä tekijänä. Iranin sota ei ole suosittu Yhdysvalloissa. Myös liittolaissuhteet Lähi-Idässä joutuvat koetukselle Iranin iskiessä ohjuksin Yhdysvaltain alueellisia liittolaisia.)
Onko Trump peloissaan Iranin johtajan Mojtaba Khamenein uhattua pommittaa kolmea öljykaupan kannalta tärkeää kohdetta, ja rampauttaa maailmankauppa, Hindustan Times kysyy? Iranin uskotaan listanneen iskukohteet, ja toimivan mikäli Yhdysvallat ja Israel jatkavat hyökkäystä. Saudien Yuanbu-putkilinjan ohella muut kohteet ovat UAE:n Fujairahin öljyterminaali ja Bab el-Mandeb, salmi joka yhdistää Punaisenmeren ja Adeninlahden. Bab el-Mandeb on yksi maailman vilkkaimmista ja strategisesti tärkeimmistä meriliikenteen väylistä, jonka kautta kulkee merkittävä osa maailman öljykuljetuksista ja tavaraliikenteestä kohti Suezin kanavaa.
Seurauksia energiapulassa kärvistelevälle maailmalle voi kuvitella.
Vastuunkantajien sopuisaa vuoropuhelua
Tunteja ennen tulitauon takarajaa Iran uhkasi saudien Hormuzin salmelle vaihtoehtoista kuljetusreittiä, Yuanbu-putkilinjaa, Hindustan Times kertoo jatkaen Trumpin viimeinkin tajunneen Iranin olevan varteenotettava vastustaja, ja tämän johtuvan siitä että Yhdysvaltain laivasto epäonnistui Hormuzin salmen sulkemisessa.
Iranin hallitus ei ottanut kantaa sosiaalisessa mediassa käytyyn viestittelyyn moneen tuntiin, ja siksi oli epäselvää mikä Iranin hallituksen asenne oli. Iranin vallankumouskaarti IRCG varoitti iskevänsä välittömästi, jos Yhdysvallat uudistaa hyökkäyksensä. Ebrahim Zolfaghari, kaartin puhehenkilö sanoi Iranin olevan sataprosenttisesti valmiina ja sormi liipaisimella.
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent ilmoitti heidän pitävän yllä maksimipainetta, ja järjestelmällisesti rapauttavan Iranin mahdollisuuksia hankkia, siirtää ja kotiuttaa varallisuutta.
Iranin ulkoministeri Seyed Abbas Araghci vastasi sosiaalisessa mediassa Iranin satamien sulkemisen olevan sodan teko ja siten tulitaukorikkomus. ”Iran tietää kuinka neutraloida pidäkkeet, kuinka suojella intressejään ja kuinka vastustaa painostusta.”
Hindustan Times arvioi, että satamien sulkemisen jatkuessa on epävarmaa, tuoko tulitauon jatkaminen Iranin neuvottelupöytään; sen sijaan Iranin vastarinta saattaa koveta.
Khatam al-Anbiyan pääesikunnan komentaja, kenraalimajuri Ali Abdollahi ilmoitti Iranin sankarillisen kansakunnan olevan valmiina ja ylpeitä kotimaata puolustavista, jotka ovat ajaneet siionisti-viholliset ja terroristi-Amerikan epätoivoon ja uupumukseen pakottaen ne epätoivoisina pyytämään tulitaukoa.
Sotakorvauksia
Yhdistyneet arabiemiraatit haluaa Yhdysvalloilta sotakorvauksia kärsimistään vahingoista. Arabit kiristävät rahaa liittolaiseltaan Yhdysvalloilta ”tai muuten…”, Hindustan Times kuvailee, Yhdysvallat joutuu kohtaamaan ”vakavia poliittisia seurauksia”; arabimaat saattavat vaihtaa leiriä, ”jos Yhdysvallat hylkää kumppanit keskellä sotaa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on arvioinut infrastruktuurin kokemien vaurioiden korjaamiseen menevän vuosia ja paluun normaaliin pitkittyvän.
Qatarin Ras Laffan -teollisuuskaupunki on maailman suurin LNG-vientiin ja tuotantoon keskittynyt teollisuusalue ja satama, joka tuottaa 93% Qatarin LNG-kaasusta.Ras Laffan sijaitsee strategisesti meriliikenteen väylällä Euroopan ja Kaukoidän välillä. Iranin ohjus- ja drooni-iskut osuivat Ras Laffanin teollisuuskompleksiin maaliskuussa 2026, ja se on ollut suljettuna siitä asti. Täyteen toimintakuntoon palaamisen arvioidaan vievän 3-5 vuotta.
Bahrainissa tuhoutui ohjusiskujen seurauksena alumiini-tuotantolaitoksia ja muuta teollisuutta. UAE:ssa on vaurioitunut siviili-infrastruktuurin ohella lentokenttiä, satamia ja teollisuusalueita.
UAE:n hallituksen neuvonantaja Abdulkhaleq Abdulla (WEF) ilmoitti mielipiteenään UAE:n osoittaneen kykenevän puolustamaan itseään, ettei se enää tarvitse Yhdysvaltoja, pelkkä amerikkalainen sotilasteknologia riittää. ”On aika alkaa ajatella amerikkalaisten sotilastukikohtien sulkemista; ne ovat taakka, eivät etu.”, Times of India kertoo.
Kansainvälistä taloutta tutkivalle Peterson-instituutille (PIIE) kirjoittavat Elina Ribakova ja Alicia Garcia-Herrero arvioivat Kiinan ja Venäjän pysyttelevän tarkoituksella hiljaa, ja antavan Yhdysvaltain sotkea itsensä kunnolla Iranin sodan verkkoon. Yhdysvaltain käydessä pitkittynyttä sotaa Lähi-Idässä Venäjän federaation presidentti Vladimir Putin saa aikaa kasvattaa omaa vaikutusvaltaansa Euroopassa ja Kiinan Xi Jinping Intian-Tyynenmeren alueella.
PIIEn artikkelissa todetaan Kiinan, Iranin ja Venäjän yhteistyön pohjana olevan keskinäinen hyötyminen, ja oletetaan Venäjän neuvoneen Irania droonien käytön taktiikoissa. On merkille pantavaa, ettei Yhdysvallat ole suoraan asettunut Venäjää vastaan vaan on poistanut väliaikaisesti Venäjään kohdistettuja talouspakotteita, jotta se voi toimittaa öljyä asiakkailleen. (Toim. huom. Tämän voi nähdä myös yrityksenä säilyttää jonkinlainen sopu Venäjän asiakasmaiden kanssa.)
PIIEn artikkelissa arvioidaan, että jos Iranin sota kestää kuusi kuukautta Venäjän budjetti tulee olemaan ylijäämäinen mutta pakotteiden poistaminen ei silti merkittävästi kasvata globaalia öljyn tarjontaa. Kirjoittajat olettavat Kiinan valmistautuneen ennakolta Yhdysvaltain ja Israelin Iraniin tekemään hyökkäykseen koska Kiina kasvatti öljyostojaan tammi- ja helmikuussa; tästä syystä Kiina kestää energian hintojen nousun paremmin kuin esimerkiksi Eurooppa. Jos sota pitkittyy, ja koko maailma syöksyy lamaan, myös Kiina kärsii koska sen vienti tyrehtyy ostajien puutteessa.
Yhdysvaltain yksityisesti omistettu keskuspankki Federal Reserve (FED) on vaikean valinnan edessä. Joko FED nostaa korkoja taistellakseen energian hintojen kohoamisen ajamaa inflaatiota vastaan ja ottaa riskin syöstä jo hidastuva talous taantumaan — tai se leikkaa korkotasoa tukeakseen kasvua ja ottaa riskin valtoimenaan laukkaavasta inflaatiosta. Yhdysvallat saattaa astua stagflaatio-ansaan, joka oli täysin vältettävissä.
Sotilaallisesti tarkastetuna Kiina ja Venäjä hyötyvät Iranin sodasta siten että niillä on eturivin paikka tarkkailla Yhdysvaltain taktiikoita, PIIE päättelee.
Toimittajan kommentti:
Yllä olevaa arvioidessaan on hyvä harkita hetki myös IMECia ja Abraham-sopimuksia sekä sovittaa niitä kuvioon. Poliittinen puhe on vain sitä, puhetta. Parempi katsoa tekoja.
IMEC on Intian, Lähi-Idän ja Euroopan välinen talouskäytävä. Abraham Accords eli Abraham-sopimukset ovat joukko rauhansopimuksia Israelin ja arabimaiden välillä. Saudi-Arabia solmi Trumpin vävyn Jared Kushnerin kanssa 2 miljoonan dollarin investointisopimuksen vuonna 2021, vastoin neuvonantajiensa varoituksia, jotka pitivät Kushnerin firmaa näyttöjä vailla olevana. Summa maksettiin Saudien investointirahastosta. Asia nosti aikanaan mediakohua, ja Kushnerin eettisiä ominaisuuksia sihdattiin luupin kanssa.
Todennäköinen syy $2 miljoonalle ei ole Kushnerin taidot sijoittajana, kyseessä lienee perinteinen ”ostettu pääsy.” Ilman Abraham-sopimuksia (ja Yhdysvaltain taustatukea) ei ole IMECia, jonka puitteissa arabimaat voivat tehdä yhteistyötä Israelin kanssa. Se miltä näyttää on politikoidessa monasti tärkeämpää kuin se mitä oikeasti tehdään.
Aiheeseen liittyy:
Positv (8.4 2026): Sotamatematiikkaa
Lähteet:
Hindustan Times (22.4 2026): Angry Arabs ´kick´ Trump out of his Gulf project. USA faces consequence of thrusting War on Allies
Hindustan Times (22.4 2026): Scared Trump Extends Iran Ceasefire After Mojtaba’s ’3 Oil Targets’ List? US U-Turn Hrs After Threat
Times of India (24.4 2026): U.S.A. a burden, not an asset: ´Kick out American Forces´ call from Gulf Nation after Iran strikes
Hindustan Times (23.4 2026): New burden for Trump: Arabs blackmail USA to ´repay war damages or else…´ days before truce ends
Xinhua News (22.4 2026): China backs diplomatic efforts for lasting U.S.-Iran ceasefire: FM spokesperson
Peterson Institute for International Economics, PIIE (30.3 2026): How Russia and China are winning the war in Iran
Artikkelikuva: Kuvakaappaus Hindustan Timesin uutislähetyksestä (24.4 2026) kohdasta 4:43
