Messuesittelyssä “maailman ensimmäinen” kiinteän olomuodon akku

Donut Lab esitteli Consumer Electronics Showssa CES 2026-messuilla Las Vegasissa teknologian, jota se kutsuu ”maailman ensimmäiseksi tuotantovalmiiksi täysin kiinteän olomuodon akuksi” (all-solid-state battery). Yritys lupaa akulta monia poikkeuksellisia ominaisuuksia: 400 Wh/kg energiatiheyttä, viiden minuutin täyslatausta ja jopa 100 000 lataussyklin elinikää. Jos luvut toteutuvat käytännössä, kyseessä olisi sähköisen liikenteen historian merkittävin teknologinen harppaus, joka voisi tehdä sähköautoista ja -moottoripyöristä suorituskyvyltään ylivoimaisia polttomoottoriajoneuvoihin nähden.

Imatran tehdas ja teollinen yhteistyö

Hankkeen takana on suomalainen Nordic Nano Group, joka on perustanut nanopinnoitetehtaan Imatralle.  Yritys on vielä startup‑vaiheessa ja on saanut sijoituksia mm. Donut Labilta. Nordic Nano Group ei ole pörssiyhtiö, vaan on yksityisessä omistuksessa. Yritys on keskittynyt nanomateriaalien ja pinnoitteiden kehittämiseen ja tuotantoon, ja sen patentit ja teknologia muodostavat Donut Labin all-solid-state -akkujen teknologisen ytimen.

Nordic Nano Group on teknologian omistaja ja teollinen toteuttaja. Patentit ja tuotantomenetelmät  ovat suomalaisessa omistuksessa. Donut Lab toimii sekä teknologiakumppanina että sijoittajana. Imatran tehdas hyödyntää saksalaisia nanotulostimia, joiden avulla akkumateriaaleja ja aurinkokalvoja voidaan valmistaa ”rullalta rullalle”-menetelmällä. Tämä mahdollistaisi massatuotannon, joka on aiemmin ollut kiinteän olomuodon akkujen suurin pullonkaula. Jos Imatran tehdas onnistuu tuottamaan akkuja, jotka täyttävät edes osan lupauksista, vaikutukset voivat muuttaa maailmanlaajuisen akkumarkkinan pysyvästi.

Suomi voisi saada merkittävää tulovirtaa akkuteollisuudesta – sekä suoraan tuotannosta että teknologian lisensoinnista. Menestys riippuu kuitenkin teknologian toimivuudesta, tuotantokustannuksista ja globaalin kysynnän realisoitumisesta.

Verge Motorcycles on ensimmäinen laitevalmistaja, joka ottaa uudet akut käyttöön vuoden 2026 malleissaan.

Itä-Suomen yliopisto mukana

Teknologian kehitystyö perustuu professori Vesa-Pekka Lehdon ja Itä-Suomen yliopiston (UEF) materiaalitutkimukseen. Lehto tunnetaan kansainvälisesti mesohuokoisen piin tutkijana. Hänen kehittämänsä nanomateriaalit ratkaisevat piianodien perinteisen halkeiluongelman latauksen aikana. UEF:n uusi akkulaboratorio Kuopiossa on toiminut kehitysalustana näille nanorakenteille, jotka mahdollistavat poikkeuksellisen korkean energiatiheyden ja kestävyyden.

Myrkyttömyys ja ekologisuus

Yksi hankkeen tavoitteista on korvata perinteisissä akuissa ja aurinkokennoissa käytetyt myrkylliset aineet, kuten arseeni ja lyijy, ympäristöystävällisellä nanomateriaalilla. Nordic Nano Groupin teknologia mahdollistaa kemiallisesti turvallisten pinnoitteiden valmistamisen, jotka ovat suorituskyvyltään perinteisiä materiaaleja parempia. Tämä voisi poistaa liikenteen sähköistymisen ympäristöhaittoja, kuten vaarallisen jätteen syntymistä ja eettisesti ongelmallisten kaivosmateriaaliriippuvuutta.

Nykyiset litium‑ioniakut käyttävät kobolttia ja litiumia, joiden louhintaan liittyy usein vaikeita ihmisoikeus- ja ympäristöongelmia. Suuri osa koboltin maailmantuotannosta tulee Kongosta, jossa käytetään lapsityövoimaa, ja on heikot työolosuhteet. Litiumin kaivostoiminta aiheuttaa suurta vedenkulutusta, maaperän saastumista ja paikallisyhteisöjen elinolosuhteiden heikentymistä. Nikkelin tuotantoon liityyy myös on ympäristöongelmia, kuten vesistöjen saastuminen ja suuret hiilidioksidipäästöt.

Suomi tuottaa akkumetalleja lähinnä nikkeliä suomalaisen Terrafamen Sotkamon kaivoksessa. Pääosin ulkomaalaisomisteisen Keliberin litiumkaivoshankkeet Kaustisella ja Sodankylässä ovat vielä kehitysvaiheessa.

Mainos
Mainos

Kiistanalainen lupaus

Suurimmat kysymysmerkit liittyvät luvattuihin suoritusarvoihin. Kriitikot huomauttavat, että 100 000 lataussyklin saavuttaminen ylittää nykyiset tieteelliset ennätykset ja olisi käytännössä fysiikan rajoilla – se tarkoittaisi, että akku kestäisi jatkuvassa käytössä yli sata vuotta. Viiden minuutin täyslataus puolestaan vaatisi valtavan lataustehon, joka kuumentaisi perinteiset kaapelit ja liittimet käyttökelvottomiksi. Yrityksen ilmoittamat luvut eivät ole vielä riippumattomien laboratorioiden tai vertaisarvioitujen tutkimusten vahvistamia. Nyt odotetaankin riippumattomia testejä, jotka voivat todentaa, onko luvut realistisia vai markkinointipuheita sijoittajien houkuttelemiseksi.

 

 

Toimittaja

Karl Beckenström

LUE MYÖS: Litiumin tuotannon ympäristövaikutuksista: Mielenosoitukset Boliviassa jatkuvat kolmatta viikkoa 

Tilaa Positv TÄSTÄ

Artikkelikuva https://www.donutlab.com/press-releases/

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Kangasalan metsässä odottaa erikoinen näky – puiden seassa vaanivat Mato ja Tiimalasivartalo

Ranta-Koiviston metsään sijoitetut ympäristötaideteokset voivat ensi silmäyksellä näyttää hylätyiltä tai jopa hieman karmivilta. Kyse on kuitenkin viiden kangasalalaisnuoren keväällä valmistamista teoksista. Kangasalan Ranta-Koiviston metsässä liikkuva voi törmätä puiden ja tiheän kasvillisuuden keskellä varsin erikoisiin näkyihin. Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa. Lahonneeseen puunrunkoon on kiinnitetty puusta ja paperista rakennettu teos. Toisaalla oksien […]

Kulttuuri 3 min sitten

Analyysi | Miksi islamia ei kielletä, vaikka sen varjolla tehdään vakavia rikoksia?

Valtiot kieltävät terroristijärjestöjä, vaarallisia aineita, rikollisia yhdistyksiä ja turvallisuutta uhkaavaa toimintaa. Islamia uskontona ei silti ole nykymaailmassa tiettävästi kielletty kokonaan yhdessäkään itsenäisessä valtiossa. Joissakin maissa sen vapaa harjoittaminen on kuitenkin käytännössä lähes mahdotonta. Pohjois-Koreassa valtio tukahduttaa kaiken itsenäisen uskonnollisen toiminnan, ja uskonnon harjoittamisesta voi seurata vankeutta, pakkotyötä, kidutusta tai jopa teloitus. Kyse ei kuitenkaan ole […]

Analyysi 34 min sitten

PRO Tutkimuksen synkkä ennuste: korona-ajan koulusuluista jopa 460 000 ylimääräistä lapsikuolemaa yhtenä vuonna

Korona-aikana menetetty opetus voi kostautua vielä vuosikymmenten kuluttua. Tuoreen tutkimuksen synkimmän mallinnuksen mukaan koulutushäiriöt voivat johtaa vuonna 2038 jopa noin 460 000 ylimääräiseen alle viisivuotiaan lapsen kuolemaan. Koronapandemian aikana tehdyt päätökset koulujen sulkemisesta ja lähiopetuksen rajoittamisesta saattavat jättää huomattavasti pidemmän ja raskaamman perinnön kuin tähän asti on ymmärretty. Kesäkuussa arvostetussa The Lancet Global Health -tiedelehdessä […]

Tiede 1 t sitten