Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintö vuoden 2026 lisätalousarviosta on valmistunut. Käsittelyssä oleva lisätalousarvio kasvattaa valtion menoja ja heikentää tulokertymää tavalla, joka lisää merkittävästi valtion velanoton tarvetta.
Lisätalousarviossa määrärahoja esitetään kasvatettavaksi noin 438 miljoonalla eurolla. Samalla valtion varsinaisten tulojen arvioidaan jäävän lähes miljardin euroa aiemmin arvioitua pienemmiksi. Yhteisvaikutus näkyy suoraan valtion rahoitustarpeessa: nettolainanoton arvioidaan kasvavan noin 1,39 miljardilla eurolla.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtio joutuu kattamaan menojen ja tulojen välisen kuilun uudella velalla. Julkisen talouden alijäämä syvenee entisestään tilanteessa, jossa valtion velkasuhde on jo valmiiksi nousujohteinen.
Lisätalousarvion taustalla on hallituksen tavoite tukea talouskasvua ja investointeja. Mukana on muun muassa kasvua vauhdittavia panostuksia sekä erilaisia kehittämishankkeita. Talouspoliittinen valinta on kuitenkin selvä: elvytystä ja lisäpanostuksia rahoitetaan velkarahalla.
Valtiovarainvaliokunta arvioi mietinnössään esityksen vaikutuksia ja ottaa kantaa rahoitusratkaisuihin. Keskeinen kysymys ei ole pelkästään yksittäisten menolisäysten perusteltavuus, vaan se, kuinka kestäväksi julkisen talouden kokonaisuus muodostuu, kun velkataakka kasvaa edelleen.
Lisävelanotto kasvattaa tulevien vuosien korkomenoja ja kaventaa budjettipolitiikan liikkumavaraa. Jokainen uusi velkaeuro on samalla sitoumus tulevaisuuden veronmaksajille. Täysistuntokäsittelyssä ratkaistaan lopullisesti, millä tasolla vuoden 2026 lisävelkaantuminen asettuu – mutta jo nyt on selvää, että valtiontalous nojaa entistä vahvemmin velkarahoitukseen.
Juha Korhonen
Tilaa Posi tv TÄSTÄ
Kyseessä Suomen osuus Ukrainan 60:n miljardin sotalainalle, jota Ukraina ei tule koskaan maksamaan takaisin – realisoituvat siis suomalaisten veronmaksajien lisärasitteiksi Kreikka -tukipakettien tapaan nämäkin.
Mikäli Suomi säästökohteita joskus jostain etsimässä on lienee päivänselvää se, että länsimaisen pankkijärjestelmän ajopuuna ”seilaava” Suomen poliittinen johto täysin käsittämättömiin mittasuhteisiin ”räjähtäneen” ns:n valtion hallinnon tehottoman , vain lisäongelmia tavan kansalaiselle ”tehtailevan” viranhaltijakoneiston / julkisen sektorin kanssa asiana niistä ensimmäinen.
Koko nykyinen Suomen hallintomalli vaaleilla valitsemattomine eu -”himmeleineen” olisi varsin helposti korvattavissa tekoälyn keinoin. Vaihdettaisiin vain nykyinen hallintomalli erinäisine eu- ja nato -vivutuksineen asiansa selkeästi hoitavaan kielimalliin – malliin, joka ei edes meidän tavan kansalaisten profilointiin rakennettavien konesalien tasoista sähkösyöppöä toimiakseen tarvis.