HUSissa tehdyssä tutkimuksessa on todennettu verikokeeseen perustuvan diagnostisen menetelmän luotettavuus lasten kaulan alueen imusolmuketulehduksissa, joita aiheuttavat ympäristömykobakteerit.
HUSin mukaan verikoe on nopeampi ja lapselle miellyttävämpi tapa varmistaa diagnoosi kuin kajoavat tutkimukset, kuten koepalan otto. Koepalan ottaminen lapselta edellyttää nukutusta, ja kirurgisesta toimenpiteestä voi jäädä arpi.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Ympäristömykobakteerien aiheuttamat lasten kaulan alueen imusolmuketulehdukset ovat Suomessa harvinaisia. Tyypillinen oire on kaulalle lyhyessä ajassa ilmestyvä patti. HUSin mukaan tulehdukset paranevat usein itsestään, jolloin hoidoksi riittää seuranta.
Tutkimuksen mukaan verikoe voi auttaa myös välttämään tarpeetonta antibioottihoitoa. Imusolmuketulehduksia hoidetaan usein antibiooteilla ennen diagnoosin varmistumista, vaikka ympäristömykobakteerien aiheuttamassa tulehduksessa antibiooteille ei välttämättä ole tarvetta.
Tutkimuksessa vahvistettiin aiemmin tunnetun verikokeen luotettavuus todellisella potilasaineistolla. Samalla määriteltiin PPD-vasteen eli positiivisen tutkimustuloksen raja-arvot ensimmäistä kertaa todellisten potilastapausten perusteella.
Aineistona oli 939 lapsipotilaan tutkimustulokset ja kliiniset tiedot HUSista vuosilta 2011–2015. Aineistosta tunnistettiin 45 lasta, joilla oli ympäristömykobakteerin aiheuttama kaulan alueen imusolmuketulehdus.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
HUSin kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Anne Toivosen mukaan tutkimustulos voi avata ovia sille, että kajoavista menetelmistä luovutaan nykyistä useammin.
Verikokeeseen liittyy kuitenkin rajaus: tuberkuloosirokote eli BCG-rokote antaa testissä positiivisen tuloksen. Siksi menetelmää voidaan hyödyntää erityisesti lapsilla, jotka eivät ole saaneet BCG-rokotetta. Suomessa BCG-rokotteen ovat vuoden 2006 jälkeen saaneet vain riskiryhmiin kuuluvat lapset.
