Laittomasti maahantulevien määrä ylittänyt armeijan koon Isossa-Britanniassa

Britannian nykyisen Labour-työväenpuolueen hallituskauden aikana, vuodesta 2024 alkaen, Englannin kanaalin yli pienillä veneillä saapuneiden maahantulevien määrä saavutti syyskuussa 2026 noin 83 300 ihmistä. Tämä määrä ylittää Britannian vakinaisen armeijan koon, joka on tällä hetkellä noin 83 000 sotilasta.

Laajemmassa mittakaavassa Migration Watch UK -ajatushautomon tilastot osoittavat, että vuoden 2018 jälkeen pienveneillä luvattomasti maahan tulleiden kokonaismäärä, jo yli 197 000 ihmistä, ylittää Britannian koko asevoimien, mukaan lukien armeija, laivasto ja ilmavoimat, yhteenlasketun ammattilaishenkilöstön määrän, joka on noin 180 800 henkeä.

Tilanne on nostattanut Britanniassa laajan poliittisen kriisin, ja opposition edustajat, kuten Reform UK -puolueen Nigel Farage, ovat kutsuneet sitä kansalliseksi turvallisuusuhaksi. Kriitikot ja poliitikot käyttävät vertausta havainnollistamaan sekä luvattoman maahanmuuton mittakaavaa että Britannian omien puolustusvoimien henkilöstömäärän pitkäaikaista pienenemistä.

 

EU-maissa luvattomat rajanylitykset laskussa

Muissa EU-maissa luvattomat rajanylitykset ovat kääntyneet laskuun.

Frontexin ja Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) tuoreimpien syyskuun 2026 tilastojen mukaan laiton maahanmuutto EU-alueelle on vähentynyt merkittävästi edellisvuoteen verrattuna.

Myös turvapaikkahakemusten määrä on vähentynyt: vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla EU-maissa jätettiin noin 332 000 hakemusta, mikä on 17 % vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2025.

Suhteessa armeijoiden kokoon tilanne EU-maissa on erilainen kuin Isossa-Britanniassa. Poliittinen keskustelu maahanmuuton ”turvallisuusuhasta” ja paineesta julkiselle taloudelle on kuitenkin hyvin samankaltaista useissa EU-maissa kuten Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa, ja monet maat ovat palauttaneet väliaikaisia tarkastuksia myös EU:n sisärajoille.

 

Euroopan tilanne

Täsmällistä tilastovertailua nimenomaan ”asepalvelusikäisistä” luvattomasti maahan tulleista ja armeijoiden kokonaismääristä ei ole suoraan saatavilla virallisista lähteistä koska Euroopan unionin virastot kuten Eurostat ja Frontex, tilastoivat maahantulijat ja turvapaikanhakijat iän ja sukupuolen mukaan erikseen (usein luokissa 18–34-vuotiaat), mutta termiä ”asepalvelusikäinen” ei käytetä virallisessa maahanmuuttotilastoinnissa, sillä se on luonteeltaan poliittinen vertauskuva eikä virallinen demografinen kategoria.

Ainoa ryhmä, johon liittyen EU-maat tilastoivat erikseen ”asepalvelusikäisiä miehiä”, ovat ukrainalaiset pakolaiset. EU teki kesällä 2026 päätöksen rajata tilapäistä suojelua siten, että uudet suojeluhakemukset hylätään ukrainalaisilta 23–60-vuotiailta miehiltä, jotka eivät pysty osoittamaan täyttäneensä asevelvollisuusvelvoitteitaan kotimaassaan.

Tilannekuvan voi kuitenkin muodostaa vertaamalla Euroopan pääkohdemaiden saapuneita turvapaikanhakijoita, joista noin 50–60 % pääreiteillä on 18–35-vuotiaita miehiä ** maiden virallisiin asevoimien kokoihin** (vakinainen väki + reservi).

 

Kuten taulukosta näkyy, Iso-Britannia on ainoa maa, jossa pelkästään pienten veneiden kautta tuleva maahanmuuttovirta on yksinään ylittänyt vakinaisen armeijan koon (83 000 vs. 83 300) lyhyessä ajassa. Britannian sotilasreservi on myös muihin suurmaihin verrattuna poikkeuksellisen pieni.

Saksan, Ranskan ja Italian kaltaisissa maissa vuotuisten turvapaikanhakijoiden kokonaismäärä (kaikki sukupuolet ja ikäryhmät yhteensä) lähestyy tai vastaa vakinaisen väen määrää, mutta jos tästä erotetaan vain nuoret miehet, määrä jää selvästi alle vakinaisen armeijan koon. Kun mukaan lasketaan reservi, asevoimien koko on moninkertainen maahantulijoihin nähden.

Suomen kaltaisissa maissa, joissa on voimassa yleinen asevelvollisuus, reservi on valtava (280 000 henkeä). Tämän vuoksi mikään maahanmuuttovirta ei ole Suomessa mittasuhteiltaan lähelläkään asevoimien tai reservin kokoa.

 

Asevelvollisuuden ja kutsuntaiän muutokset

Asevelvollisuuden tai kutsuntaiän ylärajaa on viime vuosina nostettu tai laajennettu useissa Euroopan maissa, mikä laajentaa virallista ”asepalvelusikäisen” käsitettä.

Tyypillisesti ”asepalvelusikäisenä” — varsinkin poliittisessa keskustelussa — on pidetty 18–34-vuotiaita, mutta lakimuutosten myötä tämä määritelmä ulottuu nyt monessa maassa pysyvästi 40–50 vuoteen saakka, tai koskee poikkeustilassa jopa 60-vuotiaita.

Kun ”asepalvelusikä” määritellään laajemmin, esimerkiksi 18–50-vuotiaat perinteisen 18–34 sijaan, tilastollinen suhde maahantulijoiden ja armeijoiden välillä muuttuu siten, että maahantulijoiden ryhmä suurenee ja reservit kasvavat paperilla.

Eurostatin maahanmuuttotilastoissa noin 55 % kaikista luvattomasti saapuneista tai turvapaikkaa hakeneista miehistä on 18–34-vuotiaita. Jos ikähaarukka laajennetaan 18–49-vuotiaisiin, osuus nousee noin 70–75 prosenttiin kaikista saapuneista miehistä. Tämä tarkoittaa, että entistä suurempi osa tulijoista vastaa kohdemaiden uutta, laajennettua maanpuolustusikäluokkaa.

Useat EU-maat — Suomi ja Baltian maat — pitävät miehet reservissä 50–60-vuotiaiksi asti, maiden sotilasreservit pysyvät erittäin suurina suhteessa vuotuisiin maahantulijoihin. Esimerkiksi Suomessa reservi säilyy noin 280 000–900 000 hengessä riippuen siitä, lasketaanko sodan ajan vahvuus vai koko reservi, mikä tarkoittaa, että maahantulijoiden määrä on edelleen vain murto-osa maanpuolustusvoimasta.

Kun ikähaitaria laajennetaan 50 vuoteen saakka, maahantulijoiden joukossa ”asepalvelusikäisten” määrä nousee merkittävästi. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa tämä ryhmä vastaa jo noin puolta maiden vakinaisen armeijan koosta yhtenä ainoana vuonna mitattuna.

Isossa-Britanniassa,  vaikka 18–50-vuotiaiden maahantulijoiden vuotuinen määrä (n. 63 400) jää hieman alle Britannian vakinaisen armeijan koon (83 000), se ylittää pelkän kansallisen reservin (30 000) yli kaksinkertaisesti.

Suomessa taas asevelvollisuusikä ulottuu miehillä 60 vuoteen asti, joten reservi säilyy paperilla ja käytännössä niin massiivisena, että maahantulijoiden suhteellinen osuus kokonaispuolustusvoimaan verrattuna jää alle yhteen prosenttiin (noin 0,8 %).

 

Terveydelliset syyt muuttavat kokonaiskuvaa

Asepalveluksesta karsivien kroonisten sairauksien ja terveydellisten syiden määräytymisperuste on melko lailla samanlainen kaikkialla Euroopassa. Hylkäyksen perusteena ei ole pelkkä diagnoosi vaan se, miten paljon sairaus haittaa toimintakykyä ja myös, vaatiiko sairaus jatkuvaa hoitologistiikkaa, jota ei taisteluolosuhteissa voida taata.

Yleisimmät hylkäyksen ja lykkäyksen syyt ovat kaikissa vertailussa mukana olevissa maissa mielenterveys ja käyttäytyminen, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, aineenvaihdunta- ja sisäelinsairaudet kuten tyypin 1 diabetes sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön sairaudet kuten astma sekä sydämen rytmihäiriöt.

Suomessa kutsunnoissa ja palveluksen alussa noin 20–25 % miehistä saa vapautuksen (C-luokka) tai lykkäystä (E-luokka) terveydellisistä syistä.  Yli puolet eli n. 45–50 % kaikista Suomen vapautuksista ja palveluksen keskeytyksistä johtuu nykyään mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä kuten masennus ja ahdistuneisuus. Toiseksi suurin ryhmä ovat tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet.

Vuonna 2026 julkaistujen raporttien mukaan Britannian armeijaan pyrkivistä yli 30 % hylätään lääketieteellisin perustein ennen koulutuksen alkua.

Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa vastaava luku vaihtelee 15-25 prosentin välillä.

Terveyskerroin siis muuttaa asetelmia.

Jos Euroopassa määrättäisii liikekannallepano, noin 20–30 % oman maan vastaavan ikäisestä väestöstä karsiutuisi suoraan kroonisten sairauksien ja mielenterveyssyiden vuoksi rintamapalveluksesta.

Maahantulijoiden osalta vastaavaa järjestelmällistä sotilaskuntoisuuden lääkärintarkastusta ei tehdä, mutta tilastollisesti kroonisten sairauksien kuten diabeteksen tai sotatraumoista johtuvan PTSD:n esiintyvyys on kriisialueilta tulleilla usein jopa korkeampi kuin Euroopan kantaväestöllä.

 

Toimittajan kommentti:

Markus Skipparin pro gradu -tutkimuksessa (2023) selvitettiin kyselyin  Suomen kansalaisuuden saaneiden ulkomaalaistaustaisten asevelvollisten suhdetta maanpuolustukseen. Lähes 70 % vastaajista koki suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän olevan puolustamisen arvoinen, ja olevansa valmis osallistumaan maanpuolustukseen jollain tavalla. Varsinaiseen aseelliseen sodan ajan toimintaan valmiita oli kuitenkin huomattavasti vähemmän, noin 40 % vastaajista. Varusmiespalvelukseen oli valmis 44 % ja siviilipalvelukseen 40 % vastaajista. Eri maista tulevien välillä on valtavia eroja. NATO-maiden välillä on suuria eroja, myös oman maan ja jonkin toisen NATO-maan puolustamis-halukkuudessa.

Armed Forces & Society -tiedelehdessä (2024) julkaistun monikansallisen tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat ilmaisevat usein kantaväestöä korkeampaa halukkuutta palvella ja taistella uuden kotimaansa puolesta ammattiarmeijassa.

Maahantulleiden maanpuolustustahdon taso ei siis ole vakio, vaan se rakentuu suoraan sen pohjalta, kuinka tiiviisti henkilö kiinnittyy uuden kotimaansa yhteiskuntaan, arvoihin ja turvallisuuteen. Sitä taas voinee arvioida rikostilastoihin vertailemalla.

 

Lue myös: Sotamatematiikkaa

 

Artikkelikuva Picryl

aside.ptv-c{--ptv-o:#FF6800;--ptv-y:#FFFA00;--ptv-ink:#14110E; font-family:"Readex Pro",-apple-system,"Segoe UI",Roboto,sans-serif; background:#FFF6EE;border:1px solid #F2D9C3;border-radius:16px; padding:30px 32px;margin:44px 0;color:var(--ptv-ink);line-height:1.5;} .ptv-c .ptv-c__title{margin:0 0 14px;font-size:22px;font-weight:700; letter-spacing:-.015em;max-width:22ch;color:var(--ptv-ink);} .ptv-c .ptv-c__title em{font-style:normal;color:var(--ptv-o);} .ptv-c .ptv-c__lead{margin:0 0 6px;font-size:17px;font-weight:600;max-width:36ch; color:var(--ptv-ink);} .ptv-c .ptv-c__lead b{color:var(--ptv-o);font-weight:700;} .ptv-c .ptv-c__sub{margin:0 0 22px;font-size:14.5px;color:#6E635A;max-width:48ch;} .ptv-c .ptv-c__meter{height:12px;border-radius:999px;background:#F1E2D5;overflow:hidden;} .ptv-c .ptv-c__meter i{display:block;height:100%;border-radius:999px; background:linear-gradient(90deg,var(--ptv-y),var(--ptv-o));} .ptv-c .ptv-c__scale{display:flex;justify-content:space-between;gap:12px; margin:8px 0 24px;font-size:12.5px;font-weight:500;color:#6E635A;} .ptv-c .ptv-c__scale b{color:var(--ptv-ink);font-weight:600;} .ptv-c a.ptv-c__cta, .ptv-c a.ptv-c__cta:link, .ptv-c a.ptv-c__cta:visited{ display:inline-block;background:#FF6800!important;color:#FFFFFF!important; text-decoration:none!important;border:0!important;box-shadow:none!important; text-shadow:none!important;font-size:16.5px;font-weight:700;line-height:1.35; padding:15px 30px;border-radius:999px;transition:background .15s;} .ptv-c a.ptv-c__cta:hover, .ptv-c a.ptv-c__cta:focus, .ptv-c a.ptv-c__cta:active{ background:#14110E!important;color:#FFFFFF!important;text-decoration:none!important;} .ptv-c .ptv-c__fine{margin:12px 0 0;font-size:12.5px;color:#8A7F76;} .ptv-c .ptv-c__oath{margin:20px 0 0;padding-top:16px;border-top:1px solid #F2D9C3; font-size:14px;font-weight:600;color:#B84A00;} @media (max-width:560px){ aside.ptv-c{padding:24px 20px;} .ptv-c .ptv-c__title{font-size:19px;} .ptv-c .ptv-c__lead{font-size:16px;} .ptv-c a.ptv-c__cta{display:block;text-align:center;}}