Lähestymiskieltojen määrä kasvoi lähes 15 prosenttia vuonna 2025

Tilastokeskuksen tuoreen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan lähestymiskieltojen määrä kasvoi merkittävästi Suomessa vuonna 2025. Lähestymiskieltoja määrättiin yhteensä 1 650, mikä on 14,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu tarkoittaa 211 uutta tapausta lisää edellisvuoteen verrattuna.

Lähestymiskiellolla suojattiin yhteensä 2 182 henkilöä. Suojatuista valtaosa oli naisia, joita oli 1 599 – kasvua edellisvuodesta peräti 17,4 prosenttia. Suojattuja miehiä oli 583, joista 220 oli alaikäisiä. Samalla lähestymiskieltoon määrätyistä henkilöistä 92 prosenttia oli miehiä.

Ikäjakaumassa korostuivat erityisesti 30–34-vuotiaat, joita oli 18 prosenttia kaikista määrätyistä. Yli 50-vuotiaiden osuus oli noin viidennes.

Pakkokeinojen kokonaismäärä kasvoi

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos käyttivät pakkokeinoja yhteensä 186 100 kertaa vuonna 2025. Tämä on 2,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Selvästi suurin osa pakkokeinoista oli poliisin suorittamia – poliisin osuus oli 97 prosenttia kaikista tapauksista.

Kiinniottojen määrä kasvoi 3,3 prosenttia 21 100 tapaukseen. Myös pidätysten määrä nousi 9,8 prosenttia lähes 7 700 tapaukseen ja vangitsemisia tehtiin 2 300, mikä on 4,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Nuoriin kohdistuneet pakkokeinot vähenivät

Alle 15-vuotiaisiin kohdistettujen pakkokeinojen määrä laski 2,8 prosenttia noin 1 100 tapaukseen. Myös 15–17-vuotiaiden kohdalla nähtiin laskua: pakkokeinoja käytettiin 7 000 kertaa, mikä on 5,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Poikkeuksena oli kuitenkin kiinniottojen määrä tässä ikäryhmässä, joka kasvoi 6,3 prosenttia. Vangitsemisten määrä nousi hieman, vaikka pidätysten määrä laski.

Sen sijaan 18–20-vuotiaisiin kohdistuneet pakkokeinot lisääntyivät 3,4 prosenttia. Kiinniottojen määrä tässä ryhmässä kasvoi selvästi, lähes 12 prosenttia.

Takavarikot lisääntyivät – laite-etsinnät vähenivät

Takavarikkojen määrä jatkoi kasvuaan ja niitä tehtiin 32 500, eli 1 300 enemmän kuin vuotta aiemmin. Myös henkilökatsastukset lisääntyivät hieman. Sen sijaan laite-etsintöjen määrä väheni selvästi, 13,2 prosenttia, jääden 8 500 tapaukseen. Kotietsintöjen määrä laski 4,7 prosenttia 13 000 tapaukseen. Paikanetsintöjen määrä kasvoi lievästi, 7 200 tapaukseen.

Tekninen valvonta edelleen harvinaista

Lähestymiskiellon teknistä valvontaa, kuten sähköistä valvontaa, määrättiin vain 11 tapauksessa koko vuoden aikana, mikä osoittaa sen olevan edelleen harvinainen keino.

Tilastot osoittavat, että samalla kun lähestymiskieltojen käyttö on selvästi lisääntynyt, kokonaiskuva pakkokeinojen käytöstä on maltillisesti kasvava – painottuen edelleen vahvasti poliisin toimintaan.

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

PRO Villiä Viitta ja tikari -toimintaa Wienissä ukrainalais-oligarkkien lymypaikassa

  Karkuteillä oleva syyttäjä. Zelenskin lähipiirin korruptiota tutkiva toimittaja. Sotilastiedustelut vakoilemassa. Salamurhia. Poliisiväkivaltaa.Wienin pataljoona… Ukrainska Pravda -lehden tutkiva toimittaja Mykhailo Tkach ja hänen kuvaajansa Yaroslav Bondarenko olivat Wienissä jäljittäen Ruslan Kravchenkoa, Ukrainan entistä valtakunnansyyttäjää, joka oli eronnut syyskuussa 2026 laajan korruptiotutkinnan vuoksi ja paennut maasta. Itävallan poliisi teki ”voimakkaan kiinnioton” ja piti Tkachia ja kuvaajaa säilössä […]

Analyysi 3 t sitten

SDP:n Harakka pilkkaa Orpon reaktiota Google-kohuun: ’Piipitys ei nyt riitä’

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka arvostelee voimakkaasti pääministeri Petteri Orpon (kok.) suhtautumista Googlen hakkuisiin Muhoksella ja Kajaanissa. Harakan mukaan hallituksen pelkät toiveet eivät riitä ohjaamaan kansainvälisen teknologiajätin toimintaa. SDP:n kansanedustaja Timo Harakka arvostelee sunnuntaina 11. lokakuuta julkaistussa tiedotteessaan pääministeri Petteri Orpon reaktiota Googlen datakeskushankkeisiin liittyviin hakkuisiin. Orpo kuvaili lauantaina Ylen Ykkösaamussa Googlen hakkuita ”kylmäksi suihkuksi”. ”Piipitys […]

Politiikka 5 t sitten

Kaja Kallas: EU valmistelee sodan suurinta pakotelistaa Venäjää vastaan – Trump sopi miljoonien tonnien dieselkaupasta Venäjän kanssa

Euroopan unioni valmistautuu kiristämään Venäjän vastaisia pakotteita ennennäkemättömällä tavalla samaan aikaan, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut dieselkaupasta Venäjän kanssa. Trump on myös arvostellut voimakkaasti Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyiä ja vaatinut muutosta Ukrainan johtoon. Tilanne nostaa esiin vakavan kysymyksen Euroopan unionin pakotepolitiikan tehokkuudesta ja sen taloudellisista seurauksista Euroopalle. EU ulkoasioiden edustaja Kaja Kallas on […]

Eu 6 t sitten