Saana Nilssonin kirja Suojeluenkeli – Supolaisen tarina uhkista, uskollisuudesta ja itsensä unohtamisesta on juuri julkaistu. Kirjassa Suojelupoliisin entinen tutkija kertoo urastaan päätöksenteon ja turvallisuusuhkien ytimessä. Kirjassa hän arvioi myös median luomaa Venäjän uhkaa ja pelkoa.
Kirja on sekä terrorismianalyytikon uramuistelma ja myös analyysi turvallisuuspolitiikan julkisesta keskustelusta. Nilsson työskenteli Supossa lähes 17 vuotta edeten arkistoharjoittelijasta esikuntapäälliköksi. Kirjassa hän paljastaa, miltä tuntui työskennellä kansainvälisten konfliktien, terrori-iskujen ja koko kansaa järkyttäneiden tapahtumien kulisseissa: Turun terrori-isku, Al-Holin pakolaisleiri ja Ukrainan sota.
Lukijat ovat kuvanneet kirjaa harvinaiseksi näkökulmaksi Suojelupoliisin arkityöhön ja sen haasteisiin kulisseista käsin.
Pelon ja uhkien ilmapiiri
Nilsson arvioi kirjassaan turvallisuuskeskustelua suomalaisessa yhteiskunnassa ja mediassa.
Teoksessa Nilsson sanoo, että Venäjä-pelko ja uhkakuva-puhe on kärjistynyt tai vääristynyt, mikä on johtanut ihmisten pelkoon ja epäluottamukseen. Nilsson aiemmissa artikkeleissaan kritisoinut liioiteltuja tai vääristyneitä pelkoja turvallisuusuhkista:
Hän sanoo myös, ettei Suomessa osattu lopettaa pelkäämistä edes Nato‑jäsenyyden myötä.
Mustavalkoiset ja polarisoituneet näkemykset tuhoisia yhteiskunnalle
Nilsson näkee näkemysten mustavalkoistuneen ja polarisoituneen niin, että joko tuit puolustusmenojen lisäämistä tai olit Putinin puolella. Nilsson puhuu siitä, että jakautuminen ”meihin ja muihin” voi jopa tuhota yhteiskunnan. Nilsson pelkää yhteiskunnan ja kulttuurin tuhoutuvan sisäisten jakolinjojen seurauksena
– Pelkään, että tuhoamme tämän yhteiskunnan ja kulttuurin itse, Nilsson kirjoittaa.
Kommentti
Nilsson onkin näissä huomioissaan tärkeän yhteiskunnallisen ongelman äärellä. Nilssonin tavoin moni muukin on havainnoinut epäterveen kahtiajakavan ilmiön yhteiskunnassa. Moni suomalainen on kertonut kärsivänsä mustavalkoisesta ja polarisoituneesta, ”joko tai” ajattelusta, ja siitä, että se on vaikuttanut ihmissuhteisiin hajottavasti. Yksioikoistava leimaaminen aiheuttanut monille henkistä pahoinvointia, masennusta ja sosiaalista eristäytymistä.
Moni suomalainen on kokenut, että puolustaessaan vain Suomen ja suomalaisten asioita, sekin on leimattu väärin Putin-mieliseksi. Myös EU-kritiikki saatetaan leimata väärin ”putinismiksi”. Räikeät ja mustavalkoiset ja vääristyneet käsitykset eristävät ja leimaavat ihmisiä ”pahoiksi ja vääriksi”. Ilmiö on muistuttanut sosiaalisessa mediassa jopa kiusaamista. Samanlainen jakolinja ja polarisaation tuhoisa ilmiö tapahtui yhteiskunnassa kiisteltyjen koronarokotteiden -mRNA-injketioiden- kohdalla.
Saana Nilsson: Suojeluenkeli – Supolaisen tarina uhkista, uskollisuudesta ja itsensä unohtamisesta. Julkaisu 18. helmikuuta 2026. Saatavilla painettuna ja myös äänikirjana. Gummerus.
Toimittaja
Karoliina Balk
