Suomessa sää jatkuu tällä viikolla ajankohtaan nähden tavanomaista viileämpänä. Viikon alkupuolella päivälämpötilat jäävät laajalti 14–19 asteeseen, ja maan etelä- ja itäosassa esiintyy ajoittaisia sateita sekä puuskaista koillistuulta. Yöt ovat paikoin kylmiä, ja maan länsi- ja pohjoisosissa on ollut jopa hallaa, Ilmatieteen laitoksen mukaan.
Loppuviikolla sää lämpenee. Torstaina ja perjantaina sadekuuroja esiintyy paikoin, mutta etelästä virtaava lämpimämpää ilmaa. Perjantaina etelässä ja lännessä on 17–22 astetta, idässä ja pohjoisessa 14–19 astetta. Lauantaina lämpötila kohoaa laajalti 18–23 asteeseen, normaaliin suomalaiseen kesäsäähän.
Heinäkuussa tavanomaista viileämpää
Ilmatieteen laitoksen mukaan kuluvan viikon keskilämpötila jää koko maassa tavanomaista alemmaksi. Viileä sää johtuu Suomen itäpuolella vaikuttavasta korkeapaineesta, joka ohjaa maahan pohjoisen ja koillisen suunnasta tavanomaista viileämpää ilmaa.
Lämmin kesäkuu
Kesäkuu oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Ilmatieteen laitoksen mukaan kuukauden keskilämpötila oli suurimmassa osassa maata 1–2 astetta pitkän ajan (1991–2020) keskiarvon yläpuolella, ja hellepäiviä kertyi 13, kun keskimäärin niitä on kesäkuussa kahdeksan. Kuukauden korkein lämpötila, 29,5 astetta, mitattiin Salossa. Suomen oloissa varsin tavanomainen hellelämpötila, sillä lähes 30 asteen lämpötiloja mitataan kesäisin lähes joka vuosi jossakin päin Suomea.
Katastrofiviestintä
Normaalista kesäsäästä ja koleudestakin huolimatta viranomaisviestintä ja mediaviestintä säästä on muuttunut katastrofikeskeiseksi. Hellejaksoista varoitetaan, media huutaa käristyskupoleista, tappavista helteistä, vaikka Suomessa sää on suuren osan kesästä normaalia suomalaista kesäsäätä, viileääkin. Viestintä luo vaikutelman jatkuvasta ilmastohätätilasta ja kriisistä, luo pelkoa huolta ja vaikuttaa mielialaan ja jopa mielenterveyteen.
Erityisesti nuorten mielenterveys ja tulevaisuusnäkymät ovat herättäneet huolta, kun mediassa ja sosiaalisessa mediassa käytetään yhä voimakkaampaa kriisikieltä. Nuorten silmiin ja mieliin kantautuu medioista kuinka on tappohellettä ja Eurooppa kiehuu ja planeetta palaa.
Kansanedustaja Sofia Virta katastrofisignaloi äskettäin kuumuudesta ja ilmastonmuutoksesta, yhdistäen aiheen ohi myös Venäjän ja maanpuolustuksen.
Maailma palaa, mutta peiliselfie kestää – Sofia Virran ilmastopäivitys sai somen virnistelemään
Katastrofilääketieteen dosentti Niilo Rytin mukaan helle on Euroopassa merkittävin luonnonilmiöihin liittyvä kuolleisuuden aiheuttaja, mutta Suomen terveydenhuolto ei ole vielä riittävästi varautunut vakaviin hellejaksoihin. THL julkaisee syksyllä helteisiin varautumisen suunnitelman.
Kylmyys tappaa enemmän kuin kuumuus
Samaan aikaan kuitenkin tutkimustulokset kertovat muuta. Vuonna 2023 julkaistu tutkimus, joka kattoi 854 eurooppalaista kaupunkia, arvioi kylmyyden aiheuttavan vuosittain noin 203 600 ylimääräistä kuolemaa, kun kuumuuden osuus oli vähäisempi noin 20 200. Nykyisessä ilmastossa kylmyyteen liittyvä kuolleisuus on edelleen moninkertainen kuumuuteen verrattuna.
Euroopan helteet
Euroopan etelä- ja keskiosissa pitkittyneet helleaallot ovat viime vuosina nostaneet lämpötiloja paikoin yli 40 asteen, lisänneet terveydenhuollon kuormitusta, aiheuttaneet laajoja maastopaloja ja kasvattaneet erityisesti iäkkäiden ja pitkäaikaissairaiden kuolleisuutta, kerrotaan.
Euroopan helteisiin liittyvät kuolleisuusluvut perustuvat yleensä epidemiologisiin mallinnuksiin. Arviot laaditaan yhdistämällä lämpötila-, väestö- ja kuolleisuustietoja, joiden perusteella lasketaan, kuinka paljon kuolleisuus kasvaa hellejaksojen aikana verrattuna tavanomaiseen. Kyse on tilastollisista arvioista ylimääräisestä kuolleisuudesta, ei suoraan lasketuista kuumuuden aiheuttamista kuolemista.
