Nyt juhlimme taas joulua.
Rakkauden ja valon juhlaa.
Joillekin harras – pyhän lapsen syntymäjuhla. Vuoden tärkein päivä. Joillekin se odotettu tapaaminen rakkaiden sukulaisten kanssa. Ostamme lahjoja toisillemme. Syömme hyvää ruokaa. Laulamme kauniita lauluja. Yötä myötenkin voimme valvoa jos haluamme onhan jouluyö. Pyhän Lapsen syntymäpäivä.
Viimein on juhla-ateria syöty ja joulusaunassakin löylyt heitetty. Joulupukki on käynyt ja lahjakääröt odottavat aamua kuusen alla. On monta innokasta odottajaa.
Lapsia kirkassilmäisiä, vanhuksia hopeaa hiuksissaan. Kaikilla hyvä mieli ja rauha sydämessä kun he nukkuvat rauhaisaa untaan yön hiljaisuudessa. Vain kuusen kynttilät luovat lempeää valoaan. Koira haukahtaa jossain kuin muistuttaen ”minä vartioin untanne”
Jokin herätti minut keskiyön aikaan. Katsoessani ikkunasta näin tähden lentävän kirkkaana kaarena. Saan toivoa – mutta mitä toivoisin. Rauhaa maailmaan vai rakkautta ihmisten sydämiin. Molemmat ovat tärkeitä.
Ilman rakkautta emme voi elää rauhassa ja ilman rauhaa ei ole rakkautta. Joulu on sydämen tutkistelun aikaa sekä itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on.
Ihminen ei synny pahaksi vaan on syntyessään maalaamaton taulu, sanoittamaton laulu johon elämä kirjoittaa sanat. Onko se iloa vai surua sitä emme tiedä ennenkuin viimeistä lausetta kirjoitetaan.
Toiveeni on siis joulun tähdeltä.
Suo kaikille maailman ihmisille rauhallinen joulu. Viettävät he sitä sitten palmun katveessa tai lumen peittämän maiseman keskellä. Yksin tai ystävien keskellä.
Suo rauha myös sodan keskellä jouluaan viettäville että he voivat hetken hengähtää. Anna joulun lapsen rakkauden asettua heidän sydämiinsä, vihollisen olla hetken aikaa ystävä. Hiljennä tykit ja vaienna aseet. Emme tiedä huominen päivä tuo tullessaan joten olkoon joulu itsekullekin se tärkein joulu viettää sitä yksin tai ystävien seurassa.
Tähden kaari hiipuu hiljalleen. Sytytän kynttilän, jään vielä hetkeksi seisomaan ikkunan ääreen katsellen yön tummaa taivasta. Me kaikki maan ihmiset kuljemme saman taivaan alla. Hengitämme samaa ilmaa ja katselemme samoja tähtiä.
Miksi siis emme voisi olla ystäviä keskenämme ja elää rauhassa.
Asuukohan tuolla kaukana tähdissä joku ja katselee meitä. Ehkä näin on mutta sitä emme tiedä.
Sammutan kynttilän ja katson kuinka ohut savukiehkura leijailee kohti kattoa. On aika mennä nukkumaan. Huomenna odottaa uusi päivä ja uudet askareet.
Hyvää Joulua Kaikille.
Ystäville ja vihollisille. Lähellä ja kaukana. Yksin tai ystävien keskellä. Olkoon joulurauha kanssanne!
Marjaana Virtanen
Tiaa Positv TÄSTÄ