EU Parlamentti on esitellyt nykytaidetta vuodesta 1980 ja kertonut tavoittelevansa kulttuurin, vuoropuhelun ja monimuotoisuuden edistämistä. Vuonna 2023 Euroopan parlamentti esitteli ruotsalaisen taiteilijan Lena Cronqvistin väkivaltaisia maalauksia virkarakennusten seinillä, joka herätti moraalisen kohun sen väkivaltaisen sisällön vuoksi. Ruotsalaisen taidemaalari Lena Cronqvistin maalauksia oli esillä Euroopan parlamentin Paul‑Henri Spaak‑rakennuksessa, näyttelyn yhteydessä, joka liittyi Ruotsin EU‑puheenjohtajuuteen.
Euroopan parlamentti on toistuvasti korostanut lapsen oikeuksien yleissopimuksen merkitystä. Se on myös hyväksynyt monia päätöslauselmia ja direktiivejä lasten suojelemiseksi. Euroopan parlamentissa on myös lasten oikeuksia käsittelevä työryhmä.
Lasten suojelemisen retoriikan täydellisenä ja irvokkaana vastakohtana EU parlamentin käytävillä oli julkisesti ripustettuna ruotsalaisen Lena Cronqvistin maalauksia, joiden sisältö on osin makaaberia ja väkivaltaista.
Parlamenttikysymys: ”Kun Euroopan parlamentti edistää lapsiin liittyvää sairasta taidetta”.
Euroopan parlamentin jäsen Aurélia Beigneux puuttui väkivaltataiteen julkiseen esillepanoon vuonna 2023. Beigneux jätti Euroopan parlamentin puolesta kirjallisen kysymyksen Euroopan komissiolle koskien Lena Cronqvist Tunströmin teosten esittelyä Euroopan parlamentin tiloissa Brysselissä. Ranskalainen Aurélia Beigneux (Rassemblement National) tuomitsi Lena Cronqvistin teokset “moraalisesti tuomittaviksi” niiden lasten sadomasokististen kuvausten vuoksi.
Parlamenttikysymyksessä hän pyytää komissiota selventämään, miten tällaisen näyttelyn esillepano EU parlamentin tiloissa on suhteessa Euroopan unionin arvoihin, erityisesti tilanteessa, jossa lasten hyväksikäyttö ja lapsiin kohdistuvat rikokset ovat edelleen merkittävä huolenaihe Euroopan unionin kansalaisille.
Parlamenttikysymyksessä painotettiin, että teokset olivat nähtävillä julkisesti parlamentin käytävillä kaikkien rakennuksissa liikkuvien henkilöiden toimesta. Parlamenttikysymyksessä pyydettiin komissiota arvioimaan tilannetta erityisesti teosten sisällön valossa, sillä ne kuvaavat aikuisia, lapsia ja imeväisiä väkivaltaisissa ja makaabereissa asetelmissa.
Tässä parlamenttikysymyksessä Euroopan komissiota pyydettiin vastaamaan siihen, onko komissio tietoinen kyseisen taiteilijan muusta taiteellisesta tuotannosta ja sen sisällöstä, ja onko Lena Birgitta Cronqvist saanut Euroopan komissiolta taloudellista tukea ja, mikäli on, minkä suuruisesta rahoituksesta on kyse. Vaadittiin myös toimia komissiolta siitä, miten se aikoo toteuttaa lasten hyväksikäytön ja lapsiin kohdistuvan rikollisuuden torjuntaa Euroopan unionissa.
Lopuksi parlamenttikysymyksessä pyydettiin komissiota antamaan kirjallinen vastaus esitettyihin kysymyksiin sekä selventämään, aikooko se ryhtyä jatkotoimiin sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin toimielinten tiloissa esillä oleva sisältö on unionin arvojen ja lasten suojelua koskevien periaatteiden mukaista.
Euroopan komission vastaus – Komissio ei vastuussa näyttelyistä
Komissio antoi vastauksen 22. kesäkuuta 2023. Varapuheenjohtaja Margaritis Schinas kertoi että Komissio ei ole tietoinen Lena Cronqvistista tai hänen teoksistaan, eikä taitelija ei ole saanut EU‑rahoitusta, ja että komissio ei vastaa Euroopan parlamentin taidenäyttelypolitiikasta. Vastauksessa mainittiin myös EU:n lainsäädäntö lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön torjunnasta.
Cronqvistin palkittuja teoksia on esitelty arvostetuissa paikoissa. Teoksissa nousee esille pimeä makaaberi henki, joka läpäisee monia hänen maalauksiaan. Cronqvistin maalauksissa lapsia pelkistetään julmasti ja itsetyytyväisesti purettavaksi objektiksi. Ruotsalaisen ”taiteilijan” kuvaamissa teoksissa lapsia kidutetaan, ja kiduttaja nauttii siitä hymyillen. On vaikea selittää, miten tällaiset vastenmieliset maalaukset olisivat voineet päätyä näin arvovaltaiseen paikkaan, kirjoittaa italialainen journalisti Thomas Scandroglio,
Cronqvistin psykiatriset vaikeudet näkyvät teoksissa
Lena Cronqvist oli Ruotsin valtion tukema taitelija. Cronqvistin taidetta on myös tuettu ranskalaisen pankki- ja rahoitusyhtiö BNP Paribasin toimesta. Cronquistin teoksissa toistuvat biografiset aiheet. 1960‑ ja 1970‑luvuilla hän maalasi sairaala‑ ja psykiatrisia aiheita. Hän itse koki psyykkistä ahdistusta ja synnytyksen jälkeisen psykoosin, ja oli hoidossa psykiatrisessa sairaalassa Göteborgissa. Nämä psyykkiset häiriöt heijastuvat hänen töihinsä näkyvästi, kertoo Nasjonalmuseet. Maalauksissa lapset repivät tai leikkaavat toisia lapsia kappaleiksi tai paloittelevat. Ruotsin tärkeimpiin nykytaiteilijoihin kuuluvaksi tituleerattu Lena Cronqvist kuoli vuonna 2025.
Linkki Cronquistin taiteeseen.
Artikkelikuvassa EU parlamentin Paul-Henri Spaak virkarakennus jossa maalaukset olivat esillä.
Toimittaja
Karl Beckenström
