EU-johtajat pyrkivät löytämään ratkaisun Ukrainan sodan jatkon rahoitukseen Brysselin EU:n huippukokouksessa 17.-19.12.2025. Yhteisvelkaa ei otettu, mutta ns. korvauslainasta päästiin sopuun.
Huippukokoukseen osallistunut Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi korosti rahoituksen välttämättömyyttä Ukrainan puolustukselle: ilman tukea Ukrainan asema sodassa heikkenee ja maan kyky hankkia aseita, kuten drooneja ja ilmapuolustusjärjestelmiä, vaarantuu.
EU päätti uusista pakotteista Venäjää vastaan, kohdistuen 41 öljytankkeriin, joiden epäillään kiertävän lännen asettamaa hintakattoa.
Huippukokouksen on määrä päättyä tänään perjantaina, mutta neuvottelujen arvioidaan jatkuvan tarvittaessa pidempään.
Huippukokousta on varjostanut massiiviset maanviljelijäprotestit Brysselissä torstaina, kun traktorit kerääntyivät kaupungin keskustaan.
Korvauslainassa oli erimielisyyttä, mutta päätös syntyi
Korvauslainan järjestäminen on huippukokouksen keskeisiä asioita. Korvauslaina on EU:n tai sen jäsenvaltioiden myöntämä laina Ukrainalle sen sotatarpeiden rahoittamiseksi. Laina ei automaattisesti sido kaikkia EU-maita, vaan maat voivat osallistua erikseen tai EU käyttää omia varojaan ja takauksiaan.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde totesi torstaina olevansa ”täysin luottavainen”, että Euroopan unionin johtajat löytävät tavan tukea Ukrainaa.
EU:n johtajat päättivät myöntää Ukrainalle 90 miljardia euroa kahdeksi vuodeksi sotilaallisiin ja taloudellisiin tarpeisiin. Kyseessä on EU:n järjestämä lainamuotoinen tuki Ukrainalle, eli ns. korvauslaina. Alkuperäinen suunnitelma käyttää jäädytettyjä venäläisiä varoja ei toteutunut, joten laina järjestetään pääomamarkkinoiden kautta, uutisoi AP.
”Sopimus on tehty. Päätös myöntää Ukrainalle 90 miljardia euroa tukea vuosille 2026–27 on hyväksytty. Sitouduimme, ja toimitimme”, EU:n neuvoston puheenjohtaja António Costa kirjoitti sosiaalisessa mediassa.
Yhteisvelka-asiassa maiden välistä erimielisyyttä – yhteisvelkaa ei oteta
EU:n huippukokouksessa yhteisvelka-aihe liittyi Ukrainan rahoitukseen ja EU:n tulevaan budjettikehykseen. Yhteisvelka (Eurobond / EU joint debt) tarkoittaa, että EU ottaisi lainaa ja jäsenmaat olisivat yhteisesti vastuussa lainan takaisinmaksusta. Tämä sitoisi kaikkien maiden veronmaksajia, riippumatta siitä, kuinka paljon kukin maa hyötyy rahoitettavasta kohteesta- Ukrainasta. Ukraina ei vielä kuulu Euroopan Unioniin.
Yhteisvelka olisi askel kohti velkaunionia ja EU:n yhteisvelkaa vastustavat “säästeliäät” maat: Saksa, Alankomaat, Itävalta, Ruotsi ja Tanska. Maiden kanta on, että yhteisvelka lisää kansallista taloudellista riskiä ja velkavastuuta.
Unkarin ja Itä-Euroopan maiden yhteisvelan vastustus liittyy kansallisen budjetin suojaamiseen ja sodan rahoittamisen vastustamiseen. Tšekki vastustaa EU:n yhteisvelan ottamista, koska se kasvattaa kansallista taloudellista vastuuta ja riskiä, ja sitä että taakka jaettaisiin automaattisesti kaikkien jäsenvaltioiden kesken.
Unkarin Pääministeri Orban vastustaa yhteisvelkaa poliittisista ja geopoliittisista syistä. Orbánin mukaan EU: n ei pidä rahoittaa Ukrainan sotaa yhteisvelalla, koska se hänen mukaansa pidentää sotaa eikä edistä rauhaa.
Orban sanoo: ”Unkari pysyy rauhan äänenä Euroopassa eikä anna unkarilaisten veronmaksajien rahoja käytettävän Ukrainan rahoittamiseen. Vain isänmaallinen hallitus voi taata rauhan ja varmistaa, ettei Unkarin varoja lähetetä Ukrainaan. Jos Unkarissa olisi Brysselin ohjaama hallitus, se ajaisi maan sotaan ja käyttäisi viimeisenkin pennin Ukrainan tukemiseen. Tätä emme voi emmekä tule sallimaan.”
Venäjän jäädytettyjen varojen käyttö takauksena olisi voinut turvata lainaa ilman, että se muuttuu yhteisvelaksi. Venäjän jäädytettyjen varojen käyttö on kuitenkin kansainvälisen oikeuden piirissä harmaalla alueella.
Venäjän jäädytettyjä varoja ei voitu käyttää, koska Belgia ja muut maat eivät suostuneet riskinottoon. Belgian vastustus liittyi oikeudellisiin ja taloudellisiin riskeihin. Venäjän varat sijaitsevat Belgiassa toimivassa Euroclear-järjestelmässä. Belgian pääministeri Bart De Wever pelkäsi Venäjän mahdollisia vastatoimia. Venäjän keskuspankki on jo nostanut kanteen asiassa.
Kansalliset intressit ja EU:n intressit ovat eriäviä EU:n sisällä ja välillä herää kysymys, onko näin suuren geopoliittisen alueen sisällä yhtenevät näkemykset ylipäätään mahdollisia. Venäjän rajan läheisyys monelle maalle aiheuttaa paikallista geopoliittista varausta kantoihin, kansallisen turvallisuuden vuoksi.
Maiden erimielisyyden takia, ei päätetty ottaa yhteisvelkaa Ukrainan rahoittamiseen. Sen sijaan EU-maat sopivat massiivisesta korkovapaasta lainasta (ns korvauslainasta) Ukrainalle vuosille 2026–2027.
Neuvottelut keskittyvät Ukrainan sodan rahoitusjärjestelyihin
EU-huippukokouksessa käytännössä pöydällä on ollut Ukrainan sodan rahoitus. Neuvottelut keskittyivät miljardiluokan lainoihin, asehankintoihin ja taloudellisiin järjestelyihin Ukrainan sotatoimien jatkamiseksi, ei rauhanneuvotteluihin. Rauhan edellytyksiä, kompromisseja tai diplomaattisia aloitteita ei käsitelty huippukokouksessa. Rauha toki lopettaisi myös massiivisen ja jatkuvan sodan rahoituksen tarpeen.
EU:n laajeneminen aiheena – EU:n ”sääntelyimperiumi” laajenemassa Balkanille
EU:n huippukokouksessa painotettiin Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyyden tukemista ja strategista kumppanuutta. Laajentumista perustellaan Euroopan turvallisuudella ja vakaudella.
EU on aloittanut jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa. Laajentumiskeskustelut koskevat useita Länsi-Balkanin maita: Serbiaa, Montenegroa, Albaniaa, Pohjois-Makedoniaa, Bosnia ja Hertsegovinaa sekä Kosovoa.
Huippukokouksessa korostettiin asteittaista EU-integraatiota, jossa ehdokasmaat liittyvät vaiheittain EU:n sisämarkkinoihin, rahoitusohjelmiin ja sääntelyyn. Se sisältää EU-rahoitusta, lainsäädännön yhdenmukaistamista ja poliittista sitouttamista EU-linjaan. Ehdokasmailta vaaditaan laajaa sopeutumista EU:n sääntöihin jo ennen kuin mailla on täysjäsenyys.
Maanviljelijöiden massiivinen traktoriprotesti hiillosti huippukokousta
Huippukokouksen aikaan järjestettiin massiivinen mielenosoitus EU-budjettia ja Latinalaisen Amerikan kanssa solmittavaa vapaakauppasopimusta vastaan.
Traktorit valtasivat Brysselin torstaina, maanviljelijöitä Ranskasta, Saksasta ja monista muista maista ajoivat traktoreillaan Brysseliin ilmaisemaan vastustuksensa elinkeinonsa ja tuottajahintojensa heikkenemisestä. Valtava tulipalo roihusi Brysselissä torilla tupruttaen mustaa sankkaa savua, perunoita ja kananmunia heiteltiin päin poliisia, skoottereita poltettiin. Useita maanviljelijöitä pidätettiin ja yksi henkilö loukkaantui vakavasti poliisin evakuoidessa Palace du Luxembourgia.
Protestit Mercosur-sopimusta vastaan, ovat lisänneet paineita komissiolle ja jäsenmaille. EU on ehdottanut joitakin tukia ja sääntelymuutoksia viljelijöiden tilanteen helpottamiseksi. EU ehdottaa osittaista poikkeusta vihreistä maataloustuista: viljelijät voisivat kasvattaa typensitojakasveja kesanto-pelloillaan menettämättä tukiaan. Tavoitteena on helpottaa taloudellista painetta viljelijöillä, mutta säilyttäen ympäristötavoitteet. Sopimusta viivästytetään maanviljeliöiden vastustuksen vuoksi.
Artikkelikuvassa puhumassa Volodymyr Zelenskyi, EU:n huippukokouksessa. Copyright: European Union