Hallitus vie eduskuntaan kiistanalaisia työelämäuudistuksia

Petteri Orpon hallitus on vienyt eduskuntaan kolme merkittävää työelämää uudistavaa lakia, jotka koskevat erityisesti määräaikaisessa työssä olevia, lomautettuja ja työttömäksi jääviä. Hallitus korostaa, että lakimuutoksilla pyritään vähentämään työllistämiseen liittyviä esteitä, erityisesti pk-yrityksissä. Muutokset koskevat myös työnantajien ja työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia lomautus- ja irtisanomistilanteissa.

Kyse on hallituksen hyväksymästä lakiesityksestä, joka menee vielä eduskunnan käsittelyyn. Lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa.

Työministeri Matias Marttinen (kok) esitteli lakiesitykset torstaina tiedotustilaisuudessa. Hallituksen mukaan uudistusten tavoitteena on madaltaa työllistämisen kynnystä ja parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä. Työntekijäjärjestöt puolestaan varoittavat heikennyksistä työntekijöiden asemaan.

Määräaikaisia sopimuksia helpotetaan

Suurin huomio kohdistuu muutokseen, joka koskee määräaikaisia työsopimuksia. Jatkossa työnantaja voisi solmia määräaikaisen sopimuksen enintään vuodeksi ilman erityistä perustetta. Vuoden aikana sopimus voisi koostua enintään kolmesta peräkkäisestä jaksosta.

Nykyisin määräaikaiselle työsuhteelle vaaditaan perusteltu syy, kuten sijaisuus tai projektiluonteinen työ. Hallituksen mukaan muutos helpottaa työllistämistä etenkin pk-yrityksissä.

Ministeri Marttinen korosti, ettei uudistuksen tarkoituksena ole lisätä määräaikaisten sopimusten ketjuttamista. Hänen mukaansa lain lähtökohtana on, että jos työnantajalla on määräaikaisuuden jälkeen edelleen tarve työvoimalle, työntekijälle on tarjottava vakituista työtä.

Lisäksi työnantajalla olisi neljän kuukauden ajan velvollisuus tarjota työtä samalle työntekijälle, jos vastaavaa työtä on tarjolla vuoden mittaisen määräaikaisuuden päätyttyä.

– Sen jälkeen, kun vuoden määräaikaisuus päättyy, lain lähtökohta on, että työntekijälle tulee tarjota vakituista työtä, Marttinen sanoi.

Irtisanominen mahdollista kuuden kuukauden jälkeen

Lakiesityksen mukaan sekä työnantaja että työntekijä voisivat irtisanoa määräaikaisen työsopimuksen kuuden kuukauden jälkeen. Ministerin mukaan tämä vahvistaisi työntekijän asemaa tilanteissa, joissa työsuhde ei vastaa odotuksia.

Lomautusilmoitusaikaa lyhennetään

Toinen keskeinen muutos koskee lomautuksia. Jatkossa työnantajan olisi ilmoitettava lomautuksesta seitsemän päivää etukäteen. Nykyinen ilmoitusaika on 14 päivää.

Hallitus perustelee muutosta yritysten tarpeella reagoida nopeammin taloudellisiin muutoksiin. Työntekijäjärjestöt puolestaan pelkäävät, että lyhyempi ilmoitusaika lisää epävarmuutta ja vaikeuttaa lomautettujen tilannetta.

Takaisinottovelvollisuus työhön poistuu pieniltä yrityksiltä

Kolmas lakimuutos koskee takaisinottovelvollisuutta. Alle 50 työntekijää työllistävien yritysten ei tarvitsisi jatkossa ottaa irtisanottua työntekijää takaisin, vaikka työn tarve myöhemmin palaisi.

Hallituksen mukaan muutos helpottaa yritysten mahdollisuuksia palkata uutta työvoimaa. Kritiikin mukaan se heikentää irtisanottujen työntekijöiden asemaa ja vähentää työsuhdeturvaa.

Työnantajat ja työntekijät eri linjoilla

Työnantajajärjestöt ja yrittäjät ovat kiitelleet uudistuksia. Niiden mukaan muutokset madaltavat työllistämisen riskejä ja tukevat yritysten kasvua.

Työntekijäjärjestöt kuitenkin suhtautuvat lakipakettiin kriittisesti. Ne varoittavat määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisestä, naisten raskaussyrjinnän riskistä sekä lomautettujen ja työttömien aseman heikkenemisestä.

Hallituksen mukaan lakien tarkkoja työllisyysvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta uudistusten nähdään tukevan työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Lakiesitykset siirtyvät seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.

Lakiehdotus on viralliselta nimeltään Työ- ja elinkeinoministeriön esitysluonnos eduskunnalle- Työsopimuslain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (Dnro VN/22728/2024).

Hallituksen esitysluonnos ei näy Eduskunnan listauksessa. Lausuntopalvelussa lakiehdotus on nähtävillä. Lausuntokierros päättyi heinäkuussa 2025.

 

Toimittaja

Karl Beckenström

Tilaa Positv TÄSTÄ

Keskustelu 1

  1. Kaj
    Kannattaisi aloittaa siitä ettei veromarkkoja kanneta ulkomaisen armeijan varusteluun. Onko nyt menny 3 miljardia kankkulan kaivoon ja vastaus tulee pian… Turpaan tulee että tukka lähtee🤔 Voi luoja mikä näitä ihmisiä vaivaa.🤔Vesivarannotkin ollaan myymässä… Uskallan luvata että syön harullisen paskaa jos nämä piipertäjät kuuntelee kansan ääntä edes vähän🤣

Luitko jo nämä?

Analyysi: Jessikka Aron narratiivi tuhoutui Helsingin kirjamessuilla 2026

Yli vuosikymmenen Helsingin kirjamessut on ollut valjastettu Suomen valtiovallan käskystä edistämään Suomen Nato-jäsenyyttä. Vuodesta 2019 alkaen Nato-agendan kuningattarena on häärinyt Jessikka Aro valheineen. Tänään 23.10.2026 Aron valheet paljastettiin tylysti kirjamessujen Hakaniemi-lavalla. Vuosi 2014 on oleellinen ajankohta, kun jäljitetään kirjamessujen politisoitumista Suomen Nato-jäsenyyden edistäjänä. Helmikuussa 2014 Ukrainan Krimin niemimaa siirtyi Venäjän hallintaan. Suomen valtiovalta joutui Venäjä-paniikkiin […]

Analyysi 3 t sitten

PRO Suomalainen kartellimedia vaikenee rokotekanteesta

Hollannin entinen pääministeri ja Naton nykyinen pääsihteeri Mark Rutte, Bill Gates ja Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla ovat vastaajina siviilikanteessa, jota käsiteltiin torstaina 22.10.2026 Leeuwardenissa Hollannissa. Leeuwardenin paikallislehti teki käsittelystä perjantaina etusivun pääuutisen. Suomalaisesta konsensusmediasta ei löydy yhtään artikkelia tästä ehkä maailman merkittävimmästä siviilioikeudenkäynnistä. Seitsemän kantajaa vaatii kanteessaan 17 vastaajalta vastuuta koronatoimista ja haastaa koko ”Covid-19: The Great Reset” -narratiivin. Kantajia […]

5 t sitten

Maahanmuutto kasvattaa Suomen väkilukua – tulijoita lähes yhtä paljon kuin lapsia syntyy

Suomen väestökehityksessä näkyy huomattava ero syntyvyyden ja maahanmuuton välillä. Tammi–syyskuussa 2026 Suomeen muutti ulkomailta 35 285 ihmistä, kun Suomessa syntyi 36 323 lasta. Samaan aikaan kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän tuhansilla. Tilastokeskuksen tuoreiden ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun 2026 lopussa 5 662 086. Väkiluku kasvoi vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana 9 205 hengellä. Lukujen […]

Kotimaa 14 t sitten