Faktabaarin kansainvälisten hankkeiden yhteenlasketut budjetit nousevat noin 1,8 miljoonaan euroon. Merkittävä osa rahoituksesta liittyy Euroopan unionin ohjelmiin ja kansainvälisiin rahastoihin. Luvut perustuvat Faktabaarin taustayhdistyksen omiin ilmoituksiin, eivätkä ne välttämättä kata kaikkea yhdistyksen saamaa kansainvälistä rahoitusta.
Samalla kysymyksiä herättävät Faktabaarin journalistiset toimintatavat ja sen haluttomuus vastata Posi TV:n esittämään kysymykseen Journalistin ohjeiden noudattamisesta, Posi tv esitti kysymyksen faktabaarille journalistin ohjeiden mukaisesti.
Faktabaarin toiminnan tulot kasvoivat rajusti Ukrainan sodan laajenemisen vuonna 2022
Faktabaarin taustalla toimivan Avoin yhteiskunta ry taloudessa tapahtui merkittävä muutos vuonna 2022. Vuonna 2021 yhdistyksen varsinaisen toiminnan tuotot olivat noin 52 900 euroa. Vuonna 2022 vastaavat tuotot nousivat noin 157 900 euroon. Kasvu oli moninkertainen. Toisin sanoen yhdistyksen varsinaisen toiminnan tuotot lähes kolminkertaistuivat yhden vuoden aikana.
Vuosi 2022 oli myös merkittävä käännekohta Euroopan turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Venäjän ja Ukrainan sota eskaloitui helmikuussa 2022, minkä jälkeen disinformaatio, informaatiosodankäynti ja ulkomainen vaikuttaminen nousivat entistä näkyvämmiksi teemoiksi eurooppalaisessa keskustelussa.
Faktabaarin taloudellinen kasvu ajoittui tähän samaan ajanjaksoon.
Kasvu jatkui myös seuraavina vuosina. Vuonna 2024 yhdistyksen kokonaistulot nousivat noin 475 000 euroon ja vuonna 2025 ne olivat noin 447 000 euroa.
Luvut kertovat huomattavasta toiminnan laajentumisesta verrattuna vuoteen 2021. Vertailussa on kuitenkin huomioitava, että vuoden 2021 ja 2022 luvut kuvaavat varsinaisen toiminnan tuottoja, kun taas vuosien 2024 ja 2025 luvut ovat yhdistyksen kokonaistuloja.
Kansainvälisten hankkeiden budjetit noin 1,8 miljoonaa euroa – todellinen kokonaismäärä voi olla suurempi
Avoin yhteiskunta ry toimintakertomuksista koottujen tietojen perusteella vuosina 2022–2025 alkaneiden kahdentoista kansainvälisen hankkeen yhteenlasketut budjetit ovat noin 1,35 miljoonaa euroa.
Kun ilmoitetut omarahoitusosuudet vähennetään, ulkomaisen avustusrahoituksen laskennalliseksi osuudeksi saadaan noin 1,11 miljoonaa euroa.
Lisäksi vuodelle 2026 ilmoitettu 450 000 euron COMPASS-hanke nostaa tarkasteltujen kansainvälisten hankkeiden yhteenlasketut budjetit noin 1,8 miljoonaan euroon.
On tärkeää korostaa, että nämä luvut perustuvat Faktabaarin taustayhdistyksen itse julkaisemiin tietoihin. Ne eivät ole riippumattoman tilintarkastuksen pohjalta tehty kattava selvitys kaikista kansainvälisistä rahoitusvirroista.
Todellinen kansainvälisen hankerahoituksen kokonaismäärä voi olla suurempi, mikäli tarkastelun ulkopuolelle jääneinä vuosina tai hankkeissa on ollut muuta ulkomaista rahoitusta. Toisaalta hankebudjetteja ei voi rinnastaa suoraan yhdistykselle maksettuihin avustuksiin. Osa hankkeista sisältää omarahoitusosuuksia, ja maksut jakautuvat usealle vuodelle.
Tästä syystä noin 1,8 miljoonaa euroa kuvaa tunnistettujen hankkeiden budjettien yhteismäärää, ei vahvistettua ulkomailta vastaanotettua rahasummaa.
Euroopan unioni merkittävässä roolissa
Faktabaarin kansainvälisissä hankkeissa toistuvat Euroopan unionin rahoitusohjelmat.
Esimerkiksi Nordis 2 -hankkeen ilmoitettu budjetti on 341 700 euroa, Think Twice -hankkeen 178 000 euroa ja SciLMi-hankkeen 127 300 euroa. Lisäksi yhdistys osallistuu muun muassa disinformaation torjuntaan, tekoälyyn, medialukutaitoon ja ulkomaiseen informaatiovaikuttamiseen liittyviin hankkeisiin. Kyse ei ole vähäisestä yksittäisestä avustuksesta, vaan useista samanaikaisista ja peräkkäisistä kansainvälisistä rahoitushankkeista.
Tämä nostaa esiin perustavanlaatuisen kysymyksen: miten faktantarkistajana toimiva organisaatio varmistaa riippumattomuutensa silloin, kun sen toimintaan liittyy merkittäviä taloudellisia sidoksia Euroopan unionin rahoitusjärjestelmiin?
Euroopan unioni ei ole poliittisesti neutraali tarkkailija, vaan päätöksiä tekevä poliittinen toimija. EU rahoituksen vastaanottaminen ei sinänsä osoita puolueellisuutta, mutta se tekee rahoituksen ehdoista ja toimituksellisen riippumattomuuden takeista erityisen tärkeän tarkastelukohteen.
Rahoitusta myös Googlen tukemasta rahastosta
Faktabaarin hankkeisiin kuuluu myös European Media and Information Fundin eli EMIF rahoittamia kokonaisuuksia. Crossover Finland -hankkeen ilmoitettu budjetti oli 53 500 euroa ja Digivaalivahti-hankkeen 54 714,88 euroa. Näiden hankkeiden yhteenlasketut budjetit olivat noin 108 000 euroa.
EMIF-rahaston perustamista on rahoittanut yhdysvaltalainen teknologiayhtiö Google, joka sitoutui tukemaan rahastoa 25 miljoonalla eurolla. Rahaston mukaan Google ei osallistu yksittäisiin avustuspäätöksiin. Asetelma herättää kysymyksiä siitä, millainen rooli suurilla teknologiayhtiöillä on informaation luotettavuutta arvioivan toiminnan rahoittamisessa.
Faktabaarin journalistiset toimintatavat herättävät kysymyksiä
Rahoituksen lisäksi huomiota ansaitsevat Faktabaarin journalistiset toimintatavat.
Faktabaari julkaisee faktantarkistuksia ja muita kirjoituksia, joissa arvioidaan henkilöiden, organisaatioiden ja muiden toimijoiden väitteitä. Joissakin julkaisuissa käsiteltävät henkilöt tai tahot voidaan esittää hyvin kielteisessä valossa. Suomalaisessa journalismissa keskeinen periaate on, että erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuvalla henkilöllä tai taholla tulee lähtökohtaisesti olla mahdollisuus esittää oma näkemyksensä samassa yhteydessä. Journalistin ohjeissa tätä kutsutaan samanaikaiseksi kuulemiseksi.
Faktabaarin julkaisuissa on esiintynyt tilanteita, joissa kielteisen käsittelyn kohteeksi joutuneilta henkilöiltä tai tahoilta ei ole pyydetty kommenttia ennen julkaisua. Näiltä osin on selvää että Faktabaari ei noudata journalistin ohjeita.
Faktabaari ei vastannut Posi TV kysymykseen Journalistin ohjeista
Posi TV on esittänyt Faktabaarille kysymyksen siitä, noudattaako organisaatio toiminnassaan Journalistin ohjeita. Faktabaari ei suostunut vastaamaan tähän kysymykseen.
Kysymys on olennainen, sillä Faktabaari toimii julkisessa keskustelussa tietojen paikkansapitävyyden arvioijana ja osallistuu journalistisen tiedon luotettavuutta koskevaan keskusteluun. Olisi perusteltua saada Faktabaarilta yksiselitteinen vastaus siihen, sitoutuuko se Journalistin ohjeisiin, miten se soveltaa samanaikaisen kuulemisen periaatetta ja miten mahdolliset virheet sen julkaisuissa korjataan.
Kuka valvoo faktantarkistajaa?
Faktabaarin toimintaan liittyy kaksi merkittävää avoimuuskysymystä.
Ensimmäinen koskee rahoitusta. Kansainvälisten hankkeiden yhteenlasketut budjetit ovat huomattavia, mutta julkisista hankeluetteloista ei sellaisenaan selviä, kuinka paljon ulkomaista rahoitusta yhdistys on vastaanottanut vuosittain ja millaiset ehdot rahoitukseen liittyvät.
Toinen kysymys koskee journalistista vastuuta. Jos organisaatio arvioi muiden esittämiä väitteitä ja käsittelee henkilöitä kriittisesti, sen omien menettelytapojen tulee kestää yhtä tarkka julkinen arviointi.
Faktabaarin rahoituksen kasvu, EU-hankkeiden merkittävä osuus ja Posi TV esiin nostamat kysymykset journalistisista käytännöistä muodostavat kokonaisuuden, johon olisi perusteltua saada yhdistykseltä yksityiskohtaiset vastaukset.
Riippumattomuus ei ole pelkkä organisaation itselleen antama määritelmä. Sen uskottavuus rakentuu avoimesta rahoituksesta, läpinäkyvistä toimintatavoista ja valmiudesta vastata myös omaa toimintaa koskeviin kriittisiin kysymyksiin.
