Euroopan unioni on hyväksynyt 90 miljardin euron lainapaketin Ukrainalle vuosille 2026–2027. Laina rahoitetaan EU:n yhteisellä lainanotolla, ja jäsenvaltiot takaavat sen yhdessä. Tukipaketin tavoitteena on vahvistaa Ukrainan taloutta ja puolustusta sodan keskellä
EU:n komission mukaan 60 miljardia euroa käytetään Ukrainan aseisiin ja drooniteknologiaan, ja 30 miljardia euroa kohdennetaan makrotalouteen ja budjettivahvistuksiin. Lainan takaisinmaksu on sidottu mahdollisiin sotakorvauksiin Venäjältä, mikä helpottaisi Ukrainan taloudellista taakkaa.
Suomi osallistuu tukipakettiin osana EU:n yhteistä takuu- ja vastuuvelvoitetta. Suomen sitoutuu osaltaan takaamaan EU:n lainan. Tämä ei ole suora laina Suomelta Ukrainalle, mutta maa jakaa vastuuta muiden jäsenvaltioiden kanssa, mikä vahvistaa EU:n yhtenäistä rahoituskykyä kriisitilanteissa.
Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto kertovat, että tukipaketti yhdistää taloudellisen ja sotilaallisen tuen, jotta Ukraina pystyy puolustautumaan ja myös jatkamaan talouden elpymistä. Päätös on osa EU:n strategiaa, jolla pyritään turvaamaan alueellinen vakaus ja estämään taloudellinen kriisi sodan keskellä.
Ulkoministeriön mukaan Ukrainalle on puolustusmateriaaliapua annettu 3,1 – 3,3 miljardia euroa (sotamateriaalit, aseet ja tarvikkeet) sodan alusta lähtien, ja humanitaarista apua on myönnetty 80,45 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomi on antanut kehitysyhteistyötä ja vastaanottokustannuksia Ukrainalle miljardin euron edestä. Suomen antama tuki Ukrainalle vastaa noin 1 % Suomen bruttokansantuotteesta.
Sodan jatkuminen ja tarve jatkuvalle rahoitukselle herättävät jo kritiikkiä Euroopassa. Unkarin hallitus, pääministeri Viktor Orbánin johdolla, vastustaa EU:n jatkuvia suuria tukipaketteja Ukrainalle. Hallitus käynnisti kansallisen kyselyn ja vetoomuksen, jossa kansalaiset voivat ottaa kantaa Ukrainan sodan rahoittamiseen ja sodan aiheuttamille kotitalouskustannusten nousuille.
Toimittaja
Karl Beckenström
