Euroopan parlamentti hyväksyi 17. kesäkuuta säännöt, jotka helpottavat geenitekniikalla (NGT) muokattujen kasvien käyttöä Euroopan unionissa. Geenimuunneltuja kasveja ei jatkossa tarvitse merkitä elintarvikkeisiin. Muutokset alkavat näkyä kuluttajille siirtymäajan jälkeen, arviolta vuosina 2028–2030.
Sääntelymuutoksen tavoitteena on nopeuttaa sellaisten kasvilajikkeiden kehittämistä, jotka kestävät paremmin kuivuutta, kasvitauteja ja tuholaisia sekä vähentävät torjunta-aineiden tarvetta. Euroopan komission mukaan sääntelymuutoksen tavoitteena on vahvistaa maatalouden kilpailukykyä ja ruokaturvaa parantamalla satojen vakautta vaihtelevissa sääolosuhteissa sekä nopeuttaa uusien lajikkeiden jalostusta.
Asetuksen mukaan geenieditoidut kasvit jaetaan kahteen luokkaan. NGT-1-luokkaan kuuluvat kevyemmin muokatut kasvit, joiden geneettiset muutokset katsotaan vastaavan muutoksia, jotka voisivat syntyä myös perinteisessä kasvinjalostuksessa. Näitä kasveja kohdellaan pääosin kuten tavanomaisia lajikkeita, eikä niistä valmistettuihin elintarvikkeisiin vaadita GMO-merkintöjä. NGT-2-luokan vahvasti muokatut kasvit jäävät edelleen nykyisen tiukemman GMO-lainsäädännön piiriin.
Ei enää merkintöjä elintarvikkeissa
Sääntelymuutoksen myötä NGT-1-geenieditoiduista kasveista valmistettuja elintarvikkeita ei tarvitse enää merkitä GMO-tuotteiksi. Käytännössä kuluttaja ei voi enää tuotepakkausten perusteella erottaa, onko tuote valmistettu geenieditoiduista vai perinteisesti jalostetuista kasveista, mikä vaikeuttaa tietoisen ostopäätöksen tekemistä tai tekee sen mahdottomaksi.
Euroopan komissio perustelee merkintöjen poisjättöä sillä, että NGT-1-kasvien katsotaan olevan ominaisuuksiltaan rinnastettavissa perinteisesti jalostettuihin kasveihin. NGT-1-kasvien siemenet merkitään edelleen, ja niistä ylläpidetään julkista rekisteriä, mutta vastaavaa merkintävelvollisuutta ei ole vähittäiskaupassa myytäville elintarvikkeille.
Tähän asti EU:ssa myydyt GMO-elintarvikkeet on pitänyt merkitä pakkauksen ainesosaluettelossa esimerkiksi ”geneettisesti muunnettu” tai ”valmistettu geneettisesti muunnetusta…”. Suomessa GMO-elintarvikkeita on ollut kaupoissa vain vähän. Muuntogeenistä soijaa on käytetty pääasiassa eläinrehuissa. Uuden NGT-1-sääntelyn myötä vastaavaa merkintävelvollisuutta ei enää olisi näistä kasveista valmistetuille elintarvikkeille.
Kokonaisvaikutus ekosysteemeihin osin tuntematon
Osa tutkijoista ja ympäristöjärjestöistä on kuitenkin varoittanut, että geenimuunneltujen kasvien laajempia vaikutuksia ekosysteemeihin ei vielä tunneta kaikilta osin. Riskiksi on nostettu muun muassa mahdolliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, geenien leviäminen luonnonvaraisiin sukulaiskasveihin sekä muunneltujen ominaisuuksien pitkäaikaiset yhteisvaikutukset ympäristössä. Tutkijoiden mukaan nämä vaikutukset voivat olla suoria, epäsuoria tai ilmetä vasta pitkän ajan kuluessa, minkä vuoksi riskinarviointi on olennaista.
Tansania kielsi 800 vaarallista torjunta-ainetta markkinoilta
