EU lykännyt Mercosur-kauppasopimuksen allekirjoitusta maanviljelijäprotestien ja poliittisten erimielisyyksien vuoksi

Euroopan unioni on päättänyt lykätä pitkään valmistellun kauppasopimuksen allekirjoittamista Etelä‑Amerikan Mercosur-maiden kanssa tammikuuhun 2026. Päätös syntyi kiistanomaisen EU-huippukokouksen lopuksi, kun maanviljelijäprotestit ja jäsenvaltioiden poliittiset erimielisyydet uhkasivat estää sopimuksen hyväksynnän.

Sopimus, jonka neuvottelut ovat kestäneet yli 25 vuotta, olisi luonut yhden maailman suurimmista vapaakauppa-alueista, kattaen noin 700–780 miljoonaa ihmistä Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. EU olisi poistanut tullimaksuja laajasti Mercosur-blokin — Brasilian, Argentiinan, Uruguayn ja Paraguayn — kanssa, lisäten samalla EU-vientiä esimerkiksi autojen, koneiden ja viinien osalta.

Maanviljelijöiden protestit ja poliittinen paine

Tuhannet maanviljelijät kokoontuivat Brysselin kaduille torstaina, tunkeutuivat traktoreillaan keskustaan ja blokkasivat teitä vastustaen sopimusta, koska se uhkaa heidän tulonlähteitään ja EU:n tiukkojen ympäristö- ja elintarvikevaatimusten alaisia tuottajia. Mielenosoittajat heittivät perunoita ja muita esineitä poliisia kohti, mikä vaati vesitykin ja kyynelkaasun käyttöä mellakoiden hillitsemiseksi.

Ranskassa ja Italiassa maanviljelijöiden painostus on ollut erityisen voimakasta, ja molemmat valtiot vetosivat EU-johtajiin vahvistettujen turvatoimien tarpeesta ennen sopimuksen hyväksymistä. Ranskan presidentti Emmanuel Macron totesi, ettei nykyisessä muodossaan sopimusta voida allekirjoittaa, ja toivoi, että viivästys mahdollistaisi lisäsuojan neuvottelemisen maataloussektorille.

Jatkuva jakautuminen EU:ssa

EU:n sisällä kahtiajako on ilmeinen: Saksa, Espanja ja muut maat kannattavat sopimusta sen odotettujen taloudellisten hyötyjen vuoksi ja pitävät sitä strategisena vastauksena globaaleihin kauppahaasteisiin. Toisaalta Ranska, Puola, Unkari ja useat muut maat vaativat tiukempia turvamekanismeja ja vastavuoroisia standardeja Mercosur-maiden tuotteille.

Italian pääministeri Giorgia Meloni vaati lisäaikaa saadakseen oman maatalousektorin tuekseen tarvittavat takeet, mikä lopulta ratkaisi sopimuksen allekirjoitusajankohdan lykkäämisen. Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva oli aiemmin varoittanut, että Mercosur ei enää neuvottele vastaavaa sopimusta hänen kautensa aikana, jos tämä mahdollisuus menetetään.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi, että sopimuksen allekirjoittaminen pyritään uudelleen järjestämään tammikuussa, ja jäsenmaat jatkavat neuvotteluja turvatoimista ja vastavuoroisista vaatimuksista. Vastustajien mukaan riittävien takeiden saaminen on kuitenkin edelleen epävarmaa, ja sopimuksen tulevaisuus jää avoimeksi.

Sopimuksen viivästyminen korostaa EU:n vaikeuksia yhdistää jäsenvaltioiden taloudelliset ja poliittiset intressit globaalissa kaupassa, samalla kun globaali tavarakauppa kiristyy ja kilpailu Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa kovenee.

Asiasta uutisoi rfi

Toimittaja
Juha Korhonen

Tilaa Positv TÄSTÄ

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Toimiiko afrikkalaisen sikaruton testi? Ruokavirasto julisti vastauksen liikesalaisuudeksi

Ruokavirasto on rajoittanut metsästystä ja elinkeinonharjoittamista kahdessa Kaakkois-Suomen kunnassa afrikkalaisen sikaruton vuoksi. Posi TV selvittää, millä menetelmällä tauti on todettu ja miten viruksen olemassaolo on varmennettu. Posi TV pyysi 24. elokuuta julkisuuslain nojalla ne asiakirjat, joilla viraston käyttämän testin luotettavuuden voisi tarkistaa. Pyynnössä pyydettiin myös kuittaamaan viesti vastaanotetuksi ja ilmoittamaan asian diaarinumero. Ruokavirastosta tuli automaattinen […]

Kotimaa 17 min sitten

PRO Valtio luo riskin mutta ei tuo turvaa: tapaus Piddington

Laittomasti maahantulleiden vastaanottokeskuksen perustaminen kylän naapuriin sai kyläläiset äänestämään Isosta-Britanniasta irtautumisen puolesta hankkeen estämiseksi.

Politiikka 5 t sitten

Hirvivaara kasvaa juuri nyt – tätä virhettä ratissa kannattaa varoa

Syksy on hirvikolareiden kannalta vuoden vaarallisimpia aikoja. Hirvet liikkuvat tavallista enemmän syys–lokakuun kiima-aikana, ja erityisesti aamu- ja iltahämärässä autoilijan kannattaa olla tarkkana. Vuonna 2025 Suomessa tapahtui 1 814 hirvikolaria. Hirvien liikehdintä lisääntyy syksyllä useasta syystä. Kiima-ajan lisäksi hirvenmetsästyskausi ja eläinten siirtyminen talvilaitumille saavat hirvet liikkeelle. Vakuutusyhtiö Pohjantähden mukaan hirvikolareita sattuu kaikkina vuorokaudenaikoina, mutta eniten niitä […]

Kotimaa 5 t sitten