EU-komissio neuvottelee salaa sopimuksesta, joka antaisi Israelille pääsyn EU:n kansalaisia koskeviin arkaluonteisiin tietoihin, mukaan lukien biometriset, geneettiset, poliittiset ja terveystiedot, raportoi Euobserver artikkelissa ”Exclusive: Leaked legal advice questions legality of EU Commission’s Israeli police data-deal”.
EU:n poliisiviranomaisen, Europolin keräämien tietojen jakamista perustellaan terrorismin ja rikollisuuden ehkäisyllä.
Tietojen jakamista koskeva sopimus luonnosteltiin alun perin valmiiksi loppuvuonna 2022, mutta EU-jäsenvaltiot jäädyttivät sen joulukuussa. Diplomaattilähteet viittaavat erimielisyyksiin jäsenmaiden hallitusten kesken samoin kuin huoleen siitä, että sopimus muodollisenakin saattaisi legitimoida Israelin miehityspolitiikan Gazassa, Länsirannalla ja Etelä-Libanonissa. Israelin pääministeri Benjamin ´Bibi´ Netanyahun hallituksen koalitio äärioikeistolaisen, uskonnollisen siionistipuolueen kanssa on laajalle ulottuva turvallisuusriski.
Loppuvuodesta 2022 Eurooppaneuvosto pyysi komissiolta sopimustekstin luonnostelua uudelleen. Tästä huolimatta komission muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto jatkoi kokousten järjestämistä israelilaisten diplomaattien kanssa keskustellakseen sopimuksesta ainakin tammikuuhun 2026 asti. Heinäkuun puolivälissä europarlamentin MEPit pyysivät komissiota selventämään neuvottelujen tarkoitusta, nykytilaa ja mahdollisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeusjärjestöt ja EU:n omat oikeudelliset neuvonantajat ovat varoittaneet, että jaetut tiedot saattavat päätyä Israelin turvallisuuspalveluille jolloin niitä voitaisiin käyttää palestiinalaisten seurantaan ja kohdentamiseen.
Komission neuvottelijat pyrkivät kuitenkin pitämään sopimusta elossa jatkaen sen ajamista virkamiestasolla.
Brittiläinen kansalaisjärjestö Statewatch, Euobserver, ND ja Apache ovat rekonstruoineet vuodettujen asiakirjojen ja sisäisten dokumenttien perusteella tapahtumakulkuja sopimuksen tiimoilla.
Euobserver raportoi Europolin ja Israelin yhteistyön alkaneen jo Europolin alkuaikoina. Vuonna 2005 Eurooppaneuvosto nimesi Israelin yhdeksi Europolin pääkumppaneista vaikka huolet siitä, noudattaisiko Israel EU:n datasuojasäännöksiä olivat esillä. Myös Israelin kansallisen poliisin päämajan sijainti itä-Jerusalemissa, Israelin miehittämällä alueella nostettiin esiin huolenaiheena.
Vuonna 2018 solmittiin työskentelysopimus, ”ensimmäinen, jonka Europol solmi EU:n ulkopuolisen maan kanssa.” Sopimus määritteli puitteet yhteistyölle, mutta se ei antanut lupaa henkilökohtaisen datan jakamiseen. Mahdollistaakseen henkilökohtaisen datan jakamisen Israelille, komissio määrättiin neuvottelemaan uusi sopimus.
Syyskuussa 2022 komissio ja Israelin hallitus allekirjoittivat sopimusluonnoksen. Luonnoksen sisältö sai jäsenmaat keskeyttämään adaptaatioprosessin sekä pyytämään lakineuvonantajia arvioimaan onko sopimusluonnos EU:n oman ja kansainvälisen lainsäädännön mukainen.
Vuodettu lakitieteellinen arviointi EU:n yli 300:n henkilön vahvuiselta neuvonantaja-osastolta, päiväys 29. marraskuuta 2022 ja klassifioitu EU Restricted -kategoriaan, päätyi siihen, että komissio oli sisällyttänyt sopimusluonnokseen provisioita, jotka rikkoivat sekä EU:n omia että kansainvälisiä lakeja. Sen lisäksi komissio ei ollut pitänyt Eurooppa-neuvostoa asianmukaisesti informoituna neuvottelujen aikana.
”Erityisesti lakipalvelu sanoi, että komission pitäisi poistaa kokonaisuudessaan määräykset, jotka tuovat poikkeuksen sopimuksen alueelliseen soveltamisalaan,” Euobserver kirjoittaa jatkaen: ”kuten eräs lausunnon alaviite totesi, jos se tehtäisiin ehdotetussa muodossaan, ”se olisi ensimmäinen kerta, kun unionin ja Israelin välinen kansainvälinen sopimus määräisi sen soveltamisesta Israelin vuonna 1967 miehittämiin alueisiin.”
EUobserverin näkemän, 22. syyskuuta 2022 päivätyn sopimusluonnoksen mukaan sen määräysten nojalla Israelille siirrettyjä henkilötietoja ei voitaisi käyttää ”maantieteellisillä alueilla, jotka tulivat Israelin valtion hallinnon alaisuuteen 5. kesäkuuta 1967 jälkeen” — sulkien siten pois Länsirannan, Itä-Jerusalemin, Golanin kukkulat ja Gazan kaistan.
Kuitenkin teksti toi mukanaan merkittävän poikkeuksen, jonka nojalla Israelin kansallisella poliisilla, sisäisellä turvallisuuspalvelulla (Shin Bet) ja muilla Israelin lainvalvontaelimillä olisi lupa käyttää Europolilta –- ja sitä kautta EU:n jäsenvaltioilta ja virastoilta –- saatuja henkilötietoja miehitetyillä alueilla ”rikoksen estämiseksi välittömän hengenvaaran uhatessa” tai ”rikosten estämiseksi, tutkimiseksi, paljastamiseksi tai syytteseenpanemiseksi,” Euobserver raportoi.
Lakipalvelu kyseenalaisti sekä noiden määräysten selkeyden että sen, ”sisältäisivätkö Europolille sen soveltamisessa siirretyt valtuudet sellaista harkintavaltaa, joka on yhteensopiva perussopimusten kanssa.” Se myös varoitti, että sopimuksen ulottaminen miehitetyille alueille tarkoittaisi sen soveltamista alueilla, joihin sovelletaan erillisiä oikeudellisia lainkäyttöalueita: palestiinalaishallinnon Länsirannalla ja Syyrian arabitasavallan Golanin kukkuloilla, jotka Israel liitti itseensä vuonna 1981.
Lakipalvelun arviossa tällainen järjestely olisi ristiriidassa palestiinalaisten kansainvälisen oikeuden mukaisen itsemääräämisoikeuden kanssa, kuten se heijastuu Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmissa, Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen kanssa.
Lokakuussa 2022 pidetyissä sisäisissä kokouksissa komissio pyrki oikeuttamaan poikkeuksen vetoamalla ”Israelin kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaiseen velvollisuuteen palauttaa ja ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sen joukkojen hallitsemilla alueilla.”
Neuvoston lakipalvelu hylkäsi tuon argumentin. Vaikka se myönsi, että tällainen velvollisuus on olemassa, se väitti, että tämä ”ei tarkoita, että muiden valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen sallittaisiin avustaa sitä tuon velvollisuuden täyttämisessä muiden kansainvälisen oikeuden periaatteiden vastaisesti.”
Poikkeus merkitsi merkittävää poikkeamista EU:n pitkäaikaisesta kannasta, jonka mukaan sen Israelin kanssa tekemiä sopimuksia ei pitäisi soveltaa vuoden 1967 kuuden päivän sodan jälkeen miehitetyillä alueilla. Mutta neuvoston lakipalvelu päätyi myös siihen johtopäätökseen, että komissio oli ylittänyt neuvoston sille antaman mandaatin ja rikkonut useita EU-oikeuden määräyksiä.
Lausunnossa todetaan, että neuvotteluja käydessään komissio ei noudattanut neuvoston neuvottelumandaattia, ja rikkoi siten EU:n perussopimusten sääntöjä sekä velvollisuuttaan vilpittömään yhteistyöhön muiden EU:n toimielinten kanssa.
Europol kertoo olleensa mukana neuvotteluissa kuuntelijana, mutta muuten osallistumatta. Kysyttäessä mahdollistaisiko ehdotettu sopimus henkilökohtaisen datan jakamisen Europolin kautta käytettäväksi Israelin miehittämillä alueilla, Europol vastasi toteamalla ettei ole sellaisessa asemassa, jossa voisi vastata kysymykseen. Europol korosti ettei ole vieraillut Israelin kansallisen poliisin päämajassa — mutta jätti mainitsematta isännöineensä ainakin viisi kertaa Israelin kansallisen poliisin delegaatioita.
Arkaluonteisten henkilötietojen siirto ja ”jatkokäsittely”, mukaan lukien tiedot ”rodullisesta tai etnisestä alkuperästä, poliittisista mielipiteistä, uskonnollisesta tai filosofisesta vakaumuksesta tai ammattiliiton jäsenyydestä, geneettiset tiedot, biometriset tiedot […], terveyttä koskevat tiedot tai luonnollisen henkilön sukupuolielämää tai seksuaalista suuntautumista koskevat tiedot”, kuvataan Statewatchin haltuunsa saamassa ehdotetussa tekstissä.
Tiedot ovat varmasti haluttuja Israelissa. Jos tietojenvaihtosopimus hyväksytään, tietojen väärinkäyttöä ei pystytä valvomaan. Kuka määrittelee terrorismin? Jos valloitus- ja miehityssotaa käyvä Israel saa määritellä mitä on terrorismi, sille luovutetaan tietoja, eikä EU:lla ole minkäänlaista valvontaoikeutta Israelin sisällä.
Netanyahun hallinto on siirtynyt valtiollisten Mossadin ja Amanin käytöstä yksityisten tiedustelupalvelujen käyttöön, Näin voidaan kiertää niitä rajoituksia joita valtiollisella palvelulla on. Valtiollista tiedustelua ei korvata, sitä laajennetaan.
Pegasus-vakoiluohjelma on israelilaisen kyberturvallisuusyritys NSO Groupin kehittämä sotilaallisen tason vakoiluohjelma. Se on noussut maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi, koska autoritaariset hallinnot ja tiedustelupalvelut ovat käyttäneet sitä laajasti toimittajien, poliitikkojen, ihmisoikeusaktivistien ja valtionpäämiesten salakuunteluun. Pegasus on poikkeuksellisen vaarallinen, koska se ei vaadi käyttäjältä mitään toimia — kuten linkin klikkaamista; ”zero-click”. Se pystyy tunkeutumaan puhelimeen esimerkiksi pelkän WhatsApp- tai iMessage-puhelun tai -viestin välityksellä siten, että uhri ei huomaa mitään.
Kun ohjelma on saastuttanut laitteen (Android ja iOS), se saa pääsyn kaikkeen tietoon. Se voi lukea salattuja viestejä (Signal, WhatsApp), kopioida valokuvia, nauhoittaa puheluita, seurata GPS-sijaintia sekä käynnistää puhelimen mikrofonin ja kameran salaa. Ohjelma pyrkii poistamaan omat asennusjälkensä, mikä tekee sen havaitsemisesta tavallisilla virustorjuntaohjelmilla lähes mahdotonta.
Puolan, Unkarin ja Espanjan hallitukset ovat käyttäneet kyseistä ohjelmaa opposition poliitikkojen ja kriittisten toimittajien vakoiluun. Euroopan parlamentti perusti erillisen PEGA-tutkintavaliokunnan selvittämään ohjelman laitonta käyttöä EU-alueella.
Black Cube (BC Strategy Ltd) on Tel Avivissa ja Lontoossa päämajaansa pitävä, maailmanlaajuisesti tunnettu yksityinen tiedustelupalvelu, jonka perustivat entiset Israelin Mossad- ja Aman-tiedustelupalvelujen upseerit, ja se käyttää usein sotilaallisia peiteoperaatiotaktiikoita. BC:n agentit esiintyvät esimerkiksi keksittyjen sijoitusrahastojen tai konsulttiyritysten edustajina järjestäen ylellisiä tapaamisia kohteidensa kanssa. Kohteet juotetaan humalaan, salakuuntelulaitteilla nauhoitetaan arkaluonteisia paljastuksia, joita käytetään myöhemmin kohteiden murentamiseen.
Yhtiö nousi otsikoihin vakoiltuaan raiskaustuomion saaneen elokuvamoguli Harvey Weinstreinin uhreja ja toimittajia. Se vakoili myös Barack Obaman hallinnon virkamiehiä Donald Trumpin taustajoukkojen toimeksiannosta romuttaakseen Iranin ydinsopimuksen maineen.
Keväällä ja kesällä 2026 Black Cube joutui massiivisen skandaalin kohteeksi Sloveniassa ja Isossa-Britanniassa. Slovenian tiedustelupalvelu paljasti, että Black Cuben agentit olivat soluttautuneet maahan keksityn brittiläisen rahaston nimissä ja salakuvanneet maan ministereitä vaikuttaakseen maan parlamenttivaaleihin.
BlackCore on israelilainen yksityinen kyber- ja disinformaatioyhtiö, joka on erikoistunut digitaaliseen informaatiosotaan, narratiivien muokkaamiseen ja poliittisten maalien mustamaalaamiseen. Verkkosivuillaan BöackCore kuvailee itseään ”eliittitason vaikuttamis-, kyber- ja teknologiayhtiöksi, joka on luotu modernin informaatiosodan aikakaudelle”. Kesäkuussa 2026 Ranskan valtiollinen disinformaation torjuntavirasto Viginum paljasti, että BlackCore on operoinut laajasti ympäri maailmaa.
Yhdysvaltain Trumpin hallitus on monin tavoin kokenut hajottaa kansainvälistä rikostuomioistuin ICC:ta sen päätettyä nostaa syytteen rikoksista ihmiskuntaa vastaan Israelin pääministeri Netanyahua vastaan.
Ranskan, Skotlannin ja New Yorkin vaaleista saatujen tutkimustulosten perusteella yhtiön pääasiallinen tehtävä on ollut hyökätä sellaisten poliitikkojen ja virkamiesten kimppuun, jotka puoltavat Palestiinan oikeuksia tai arvostelevat Israelia. ICC-kontekstissa tätä samaa koneistoa käytetään tuomioistuimen tuomareiden, syyttäjien ja heidän perheidensä digitaaliseen ajojahtiin.
Haaretz– ja Libération-lehtien tutkimukset paljastivat, että BlackCore on kehittänyt järjestelmiä, joilla luodaan tekoälypohjaisia valeprofiileja ja bottiarmeijoita. Näillä ”avatareilla” luodaan sosiaaliseen mediaan massiivisia, koordinoituja hyökkäysaaltoja, joilla pyritään murentamaan ICC:n henkilökunnan julkinen uskottavuus, levittämään heistä keksittyjä skandaaleja ja luomaan poliittista painetta.
BlackCore on yksityinen yritys, mutta sen sallitaan toimia Israelin maaperältä käsin, koska sen suorittama painostustyö ja disinformaatiokampanjat tukevat suoraan Washingtonin ja Tel Avivin virallisia geopoliittisia tavoitteita estää ICC:n sotarikostutkinnat.
Euroopan komission ja Israelin välinen tietojenvaihtosopimus ei oikeudellisesti mahdollista Israelin yksityisten kyberyhtiöiden (BlackCore, Black Cube) suoraan käyttämistä EU-maiden sisäisen opposition nujertamiseen. Jaettua tietoa voidaan käyttää väärin valvontaoperaatioissa koska sopimus sallisi Europolin siirtää Israelin viranomaisille poikkeuksellisen arkaluonteisia henkilötietoja: biometriset ja geneettiset tiedot, tarkat sijaintitiedot, poliittiset mielipitteet ja uskonnolliset vakaumukset.
Riski, että Euroopassa asuvia palestiinalaisaktivisteja, toimittajia ja Israelin politiikkaa arvostelevia EU-kansalaisia ryhdytään profiloimaan ja maalittamaan on todellinen.
Väljästi muotoiltu poikkeus sopimusluonnoksessa sallii tiedon käytön myös miehitetyillä alueilla ”rikosten estämiseksi, tutkimiseksi tai syytteeseenpanemiseksi”. Tämä mahdollistaa sen, että ”terrorismin torjunnan” varjolla jaettua dataa voidaan käyttää hyvinkin laaja-alaiseen poliittiseen tai taktiseen seurantaan. Lakiasiantuntijat pitävät sopimuksen poikkeusklausuuleja liian väljinä.
Ihmisoikeushuoliin, Gazan sotaan ja kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin vedoten useat jäsenmaat — Irlanti, Espanja, Slovenia, Belgia — ovat vaatineet tietojenvaihtosopimuksen hylkäämistä, mutta myös laajemmin EU–Israel-assosiaatiosopimuksen osittaista tai täyttä keskeyttämistä. Maat katsovat, että biometristen ja poliittisten tietojen luovuttaminen Israelille tilanteessa, jossa lakipalvelu on todennut sopimuksen rikkovan kansainvälistä oikeutta, tekisi EU-maista osallisia mahdollisiin ihmisoikeusloukkauksiin.
Saksa on Italian ja Tsekin tuella estänyt ja kaatanut neuvostossa aloitteet Israel-sopimusten jäädyttämisestä. Berliini painottaa turvallisuusyhteistyön jatkuvuutta terrorismin torjunnassa.
Komissiolla ei ole mandaattia viedä sopimusta loppuun, mutta se jatkaa silti teknisiä diplomaattitapaamisia Israelin kanssa.
Aiheeseen liittyy:
PosiTV (17.6 2026): Vuodettu muistio: EU tiesi kansanmurhasta
Tilaamalla tuet kotimaista riippumatonta journalismia ja saat rajattoman pääsyn sisältöihin.
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään
Rajaton pääsy tilaajien sisältöihin. Tuet kotimaista riippumatonta journalismia.
Tilaa — alkaen 8,25 €/kkKäytämme evästeitä kävijäseurantaan.
