Euroopan unioni valmistautuu taloudellisiin vastatoimiin Yhdysvaltoja vastaan sen jälkeen, kun presidentti Donald Trump uhkasi asettaa uusia tuontitulleja kahdeksalle Euroopan maalle. Trumpin mukaan tullit kohdistuisivat maihin, jotka vastustavat hänen hallintonsa pyrkimystä liittää Grönlanti Yhdysvaltojen vaikutuspiiriin.
EU:n huippudiplomaatit kokoontuivat sunnuntaina hätäkokoukseen, jossa käsiteltiin mahdollisia vastatoimia USA:n tulliuhkauksia vastaan. Tanska, Suomi, Ruotsi, Norja, Ranska, Saksa, Alankomaat ja Iso-Britannia antoivat yhteisen lausunnon, jossa ne tuomitsivat Trumpin toimet. EU harkitsee 93 miljardin euron vastatulleja ja muita vastatoimia Trumpin uhkauksia vastaan
Maiden mukaan tulliuhkaukset heikentävät transatlanttisia suhteita ja voivat johtaa hallitsemattomaan kauppakiistaan. Lausunnossa korostettiin, että maat aikovat puolustaa suvereniteettiaan ja alueellista koskemattomuuttaan, kertoi APNews.
Macron vaatii kovempia keinoja
Ranskan presidentti Emmanuel Macron kehotti EU-johtajia varautumaan niin sanotun anti-coercion-instrumentin käyttöönottoon. Kyseessä on EU:n lainsäädäntöön sisältyvä mekanismi, joka mahdollistaa laajat taloudelliset vastatoimet, jos jokin ulkovalta pyrkii painostamaan Euroopan unionia poliittisiin ratkaisuihin taloudellisin keinoin.
Instrumenttia ei ole aiemmin käytetty, mutta se voisi tarkoittaa muun muassa markkinarajoituksia, investointikieltoja ja laajennettuja tullitoimia Yhdysvaltoja vastaan.
Tullien aikataulu ja laajuus
Trump ilmoitti, että 10 % tuontitulli astuisi voimaan 1.2.2026 ja nousisi jopa 25 prosenttiin kesäkuussa, ellei EU-maat suostu Yhdysvaltojen vaatimuksiin liittyen Grönlantiin. Trump ilmoitti tulliuhkauksensa Truth Social -viestissään Floridasta, jossa hän liitti tullit vaatimukseensa siitä, että Yhdysvallat saisi ”Complete and Total purchase” eli täydellisen ja kokonaisvaltaisen ostosopimuksen Grönlannista, kertoi Business Standard.
Tullit heikentäisivät vientiä ja nostaisivat kuluttajahintoja
Mahdolliset korotetut tullit vaikuttaisivat erityisesti eurooppalaiseen teollisuuteen, ajoneuvoihin, koneisiin ja kulutustavaroihin. Korkeammat tullit kasvattaisivat tuotantokustannuksia, erityisesti teollisuudessa ja ajoneuvoissa, joiden komponentteja ostetaan ulkomailta. Yritykset usein siirtävät osan kustannusten noususta kuluttajille lopputuotteiden hinnoissa. Autot, kodinkoneet, elektroniikka ja muut kulutustavarat saattaisivat kallistua 2–10 %: iin tullien myötä.
Euroopan teollisuusjärjestöt ja talousanalyytikot varoittavat, että laajamittainen kauppakiista voisi vähentää vientiä, ja yritykset voisivat joutua leikkaamaan tuotantoa ja työpaikkoja. Laajamittainen kauppakiista voisi nostaa kuluttajahintoja keskimäärin 2–5 %. Kauppakiistat lisäävät epävarmuutta myös sijoittajille: osakkeet erityisesti teollisuus- ja autosektorilla, voisivat laskea.
Saksan ja Ranskan hallitukset ovat painottaneet, että EU:n on toimittava yhtenäisesti ja nopeasti, mikäli Yhdysvallat toteuttaa uhkauksensa.
Poliittinen kriisi liittolaisten välillä
Tapaus on kärjistänyt suhteita Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä poikkeuksellisella tavalla. Useat eurooppalaisjohtajat ovat kuvanneet Trumpin toimintaa poliittiseksi painostukseksi ja kiristykseksi, joka asettaa kyseenalaiseksi liittolaisuuden.
EU:n neuvottelee seuraavista askelista ylimääräisessä huippukokouksessa kuluvan viikon aikana.
Toimittaja
Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ
Kuva Presidentti Donald Trump esittelee kaaviota tulleista Valkoisessa talossa huhtikuussa 2025