Eläkeliitto vastustaa valmiuslain muutoksia – eläkkeitä voitaisiin pidättää puoli vuotta

Eläkeliitto ry on nostanut äänekkäästi esiin huolensa ja vastustuksen Petteri Orpon hallituksen valmistelemasta valmiuslainsäädännön muutoksesta, joka voisi antaa viranomaisille valtuudet muuttaa eläkkeiden maksua poikkeusoloissa.

Orpon hallitus ja hallituksen asettaman työryhmän ministerit valmistelevat valmiuslain muutosta, joka antaisi poikkeusoloissa valtuudet lykätä eläkkeiden maksua tai alentaa eläkkeitä. Kriisitilanteissa eläkkeiden maksamista voitaisiin lykätä jopa kuudella kuukaudella, alentaa maksun tasoa tai keskeyttää maksu kolmeksi kuukaudeksi. Ei ole julkisesti tiedotettu, mitkä ministerit ovat mukana valmistelemassa valmiuslain ”uudistusta”, mutta käytännössä oikeusministeri ja sisäministeri, ovat poliittisesti vastuussa asiassa.

Samassa yhteydessä ehdotetaan leikkauksia myös ikääntyneiden sosiaalietuuksiin. Nykyinen valmiuslaki antaa jo viranomaisille rajattuja toimivaltuuksia, mutta Eläkeliiton mukaan ehdotetut laajemmat toimet eivät ole perusteltuja. Perusoikeudet ja eläkejärjestelmän luottamus ovat ennen näkemättömällä tavalla uhattuina. Eläke on perusturva vanhalle ihmiselle, jolla ei useimmiten ole kykyä hankkia lisätuloja mistään, jos säästöjä ei ole.

Eläkeliitto: ”perusoikeuksia kyseenalaistava”

Eläkeliiton vanhusasiamiehen Irene Vuorisalon mukaan ihmisten eläkkeiden käyttäminen julkisen talouden kriisirahoituksen välineenä olisi “perusoikeuksia kyseenalaistava” ja voisi heikentää ihmisten luottamusta koko eläkejärjestelmään. Eläkevarat eivät Vuorisalon mukaan ole valtion hätävara, jota voisi hyödyntää talouden tasapainottamisessa. Järjestö painottaa, että eläkkeiden lykkääminen, alentaminen tai keskeyttäminen yhdessä sosiaalietuusleikkausten kanssa heikentäisi eläkeläisten toimeentuloa ja uhkaisi perusoikeuksien ja  ihmisoikeuksien toteutumista, kertoo Talouselämä.

Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset

Eläkeliitto muistuttaa, että yli neljännes suomalaisista saa toimeentulonsa eläkkeistä, ja heidän ostovoimansa heikkeneminen kriisin aikana saattaisi syventää talouden taantumaa ja lisätä painetta sosiaali‑ ja terveyspalveluiden menoihin. Eläkkeet nähdään myös talouden vakauttajana vaikeina aikoina.

Eläkeliitto vastustaa valmiuslain muutoksia

Eläkeliitto vaatii, että valmiuslain eläkkeitä koskevia säännöksiä ei muuteta ja että kriisivalmiutta vahvistetaan vaihtoehtoisilla keinoilla, kuten verotuksellisilla ratkaisuilla. Järjestön mukaan voimassa oleva valmiuslainsäädäntö tarjoaa jo riittävät keinot turvata talouden toimivuus poikkeusoloissa esimerkiksi rajoittamalla maksuliikennettä.

Korona-ajan hyvepuhe ”suojataan hauraimpia” on unohtunut

Koronapandemian alkuvaiheessa haluttiin  “suojata hauraimpia” erilaisin toimenpitein. Nyt ehdotettu lakimuutos olisi  hauraimpien suojelun vastakohta. Lain muutoksella luodaan faktinen uhka, jossa juuri heikoimmassa asemassa olevien rahoja voitaisiin lykätä puolella vuodella. Puolessa vuodessa maksamattomat vuokrat, lääkkeet ja ruoka jota ei voi ostaa, voi johtaa eläkeläisten omaisuuden tahattomaan realisoimiseen pelkkien elinkustannusten kattamiseksi.

Mainos
Mainos (ei linkkiä)

Lausuntokierros

Valmiuslakiehdotus on lausuntokierroksella, ja sen sisältöön voi kenties vaikuttaa lausunnoilla viranomaisten ja järjestöjen kautta ennen kuin hallitus vie esityksen eduskunnalle elokuussa 2026. Eläkeliitto jatkaa vaikuttamistyötä estääkseen eläkkeitä koskevat muutokset nykyisessä lakiluonnoksessa.

Mikä hyvinvointivaltio?

Hyvinvointivaltio on vakiintuneen käsityksen mukaan yhteiskunta, jossa valtio ja kunnat turvaavat kaikille perusoikeudet ja kohtuullisen elintason tarjoamalla julkisesti rahoitettuja palveluja ja sosiaaliturvaa, kuten terveydenhuollon, koulutuksen, eläkkeet ja toimeentuloturvan. Hyvinvointivaltiossa turvaverkko tarkoittaa, että kukaan ei jää ilman perusturvaa sairauden, työttömyyden, vanhuuden tai muun kriisin kohdatessa.

Valmiuslain ehdotettu muutos asettaa kyseenalaiseksi hyvinvointivaltion turvaverkon, koska se voi kriisitilanteessa jättää ikääntyneet ilman työllään ansaitsemaansa toimeentuloa silloin, kun suojan ja taloudellisen varmuuden pitäisi olla vahvimmillaan.

 

Toimittaja

Karl Beckenström

KOMMENTOI: