Lääkeyhtiö Pfizer jäädyttää Puolassa varoja 5,6 miljardin zlotyn eli noin 1,3 miljardin euron verran, jotka Pfizer katsoo Puolan olevan velkaa, koska maa ei halunnut ottaa vastaan kaikkia koronarokote-eriä.
Vuonna 2022 Puola lopetti Pfizerin COVID-19-injektio-erien vastaanottamisen vedoten niiden ylitarjontaan – koronainjektiota oli kertynyt maahan enemmän kuin niitä enää tarvittiin. Myös pandemiatilanne oli muuttunut ja Ukrainan sota oli muuttanut taloudellisia ja humanitaarisia olosuhteita. Puolan hallitus pyrki neuvottelemaan toimitusmäärien pienentämisestä tai lykkäämisestä, mutta sopuun ei lääkejätin kanssa asiassa päästy. Rokoteostovelvoite ja velkasaatava jäi voimaan.
Pfizer ja BioNTech katsoivat, että sopimus velvoitti Puolaa maksamaan kaikista lopuistakin 60 miljoonasta vastaanottamatta jääneestä rokoteannoksesta, vaikka maa ei enää halunnut ottaa niitä vastaan. Puolan katsottiin olevan edelleen velvollinen noudattamaan EU-yhteishankintasopimusta ja nostivat kanteen Puolaa vastaan.
Sopimus oli Euroopan komission jäsenmaiden puolesta vuonna 2021 neuvottelema yhteishankintasopimus. Euroopan komissio teki vuosina 2020–2021 kaikkien 27 EU-jäsenmaan puolesta COVID-19-injektiosopimuksia noin 71 miljardin euron arvosta. Euroopan komissio Ursula von der Leyenin johdolla neuvotteli sopimuksen.
Belgian tuomio-istuin määräsi Puolan maksamaan 1,3 miljardia euroa
Brysselin alioikeus määräsi 1. huhtikuuta 2026 Puolan täyttämään sopimusvelvoitteensa ja maksamaan noin 5,6 miljardia eli noin 1,3 miljardia zlotya, koronainjektioista joita se ei enää tarvinnut. Oikeudenkäynnissä Belgian tuomioistuin katsoi, etteivät Puolan esittämät syyt muun muassa ylitarjonnasta oikeuttaneet muuttamaan tai purkamaan rokotekauppasopimusta, ja määräsi maan maksamaan korvauksen vastaanottamatta jääneistä mRNAinjkektio-eristä.
Tuomioistuimen mukaan myöskään Ukrainan sota tai koronatartuntamäärien väheneminen eivät olleet perusteita rokotekauppasopimuksen muuttamiselle tai purkamiselle. Tuomioistuin ei myöskään hyväksynyt Puolan väitteitä Pfizerin määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä tai sopimuksen tekemiseen liittyvistä menettelyvirheistä.
Pfizer ulosmittaamassa Puolan valtion varoja puolalaisesta lennonvarmistusyhtiöstä
Nyt yhdysvaltalainen lääkeyhtiö Pfizer on käynnistänyt täytäntöönpanotoimet Puolaa vastaan ja jäädyttänyt Puolan lennonvarmistusviranomaisen (PAŻP) varoja. Asiasta kertovat puolalaiset Rynek Zdrowia ja Newsweek Polska. PAŻP Puolan lennonvarmistusviranomainen vahvisti tiedot medioille.
1. heinäkuuta Euroopan lennonvarmistusjärjestö EUROCONTROL ilmoitti, että reittimaksuista kertyneet saatavat on asetettu ulosmittaukseen Belgian tuomioistuimen täytäntöönpanomääräyksellä.
Eurooppalaisen hallitustenvälisen lennonvarmistusjärjestön (EUROCONTROL) on nyt keskeytettävä PAŻP:lle kuuluvien reittimaksujen tilittäminen Puolan valtiolle, kunnes Pfizerin saatavat on maksettu tai asiassa tehdään muu oikeudellinen ratkaisu. Reittimaksut muodostavat yli 80 prosenttia PAŻP:n tuloista ja ovat sen tärkein rahoituslähde. PAŻP ei ollut osapuolena oikeudenkäynnissä, eikä PAŻP Puolan lennonvarmistusviranomaisen tehtävät liity Pfizerin ja Puolan väliseen rokotekiistaan.
Lääkeyhtiö Pfizer aloitti ulosoton ennen valitusta
Puola ilmoitti hävittyään rokoteoikeusjutun valmistelevansa valitusta Belgian tuomioistuimeen. Puolan hallituksen on tarkoitus jättää valitus elokuussa. Belgian oikeuden mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomio on kuitenkin täytäntöönpanokelpoinen, vaikka siitä aiotaan valittaa. Puola pyysi täytäntöönpanon keskeyttämistä valitusprosessin ajaksi, mutta tuomioistuin hylkäsi pyynnön. Näin ollen Pfizer voi lain mukaan aloittaa ulosottotoimet jo ennen lopullista ratkaisua.
Puolalaislehden mukaan Belgiassa valmistellaan kansainväliseen EUROCONTROL-sopimukseen muutoksia, joiden tarkoituksena olisi estää vastaavanlainen menettely jatkossa, mutta niitä ei ole vielä otettu käyttöön.
Mainos
PAŻP ilmoittaa valmistelevansa virallista vastalausetta ja pyrkivänsä kumoamaan varojen jäädyttämisen yhteistyössä Puolan valtion oikeudellisten viranomaisten kanssa. Viranomaisen mukaan samalla pyritään varmistamaan toiminnan rahoitus, jotta lennonvarmistuspalvelut jatkuvat keskeytyksettä. PAŻP korostaa, ettei oikeusriita liity sen toimintaan.
Pfizerin vastaavia ulosottotoimia tehty muissakin maissa
Vastaavaa ulosottomenettelyä on aiemmin käytetty muun muassa Serbiaa, Albaniaa, Romaniaa ja nyt Puolaa vastaan, Rynek Zdrowian mukaan.
Romanian lennonvarmistusviranomainen ROMATSA sai EUROCONTROLilta ilmoituksen varojen jäädyttämisestä Pfizerin käynnistämän täytäntöönpanomenettelyn vuoksi. Tapauksessa Pfizer pyrkii perimään Romanialta 3,4 miljardia leuta (noin 600 miljoonaa euroa) sekä korot ja 18,5 miljoonaa euroa oikeudenkäyntikuluja. Samoin kuin Puolassa, Romania teki EU:n yhteishankinnan kautta sopimuksen Pfizer/BioNTechin COVID-19-injektioista, mutta myöhemmin maa ei ottanut vastaan kaikkia sovittuja eriä eikä maksanut niistä. Pfizer katsoi Romanian rikkoneen sopimusta ja vei asian Belgian tuomioistuimeen, joka antoi lääkeyhtiölle oikeuden periä saataviaan.
EU johtaja Von der Leyen teki EU-maiden rokotekauppasopimukset tekstiviesteillä
Euroopan komissio Ursula von der Leyenin johdolla neuvotteli ja allekirjoitti koronarokotesopimukset jäsenmaiden puolesta. Ursula von der Leyen ja Pfizerin toimitusjohtaja Albert Bourla vaihtoivat keskenään tekstiviestejä rokoteostoneuvottelujen aikana vuonna 2021. Tämä tuli julki alun perin The New York Timesin haastattelussa, jossa Bourla kertoi käydyn henkilökohtaisia puheluita ja tekstiviestikeskusteluja.
Myöhemmin syntyi Euroopan parlamentissa parlamentaarinen kiista siitä, miksi von der Leyenin rokotekauppaviestejä ei julkaistu.
Monet europarlamentaarikot kuten Rob Roos ja Michèle Rivasi vaativat, että Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja Pfizerin toimitusjohtajan Albert Bourlan väliset rokotekauppoja koskevat tekstiviestit on julkaistava. Myös The New York Times vei asian oikeuteen vaatiessaan pääsyä tekstiviesteihin.
Myöhemmin romanialainen europarlamentaarikko Gheorghe Piperea käynnisti epäluottamuslauseen Ursula von der Leyeniä ja koko Euroopan komissiota vastaan vedoten salaisiin rokotekauppoihin eli ns Pfizergate-tapaukseen.
Toukokuussa 2025 EU:n yleinen tuomioistuin katsoi, ettei Euroopan komissio ollut perustellut riittävästi, miksi rokotekauppaviestejä ei voitu luovuttaa, ja kumosi komission päätöksen kieltäytyä niiden luovuttamisesta. Tuomio ei kuitenkaan määrännyt tekstiviestejä automaattisesti julkaistaviksi eikä ottanut kantaa niiden sisältöön.
Epäluottamuslause eteni Euroopan parlamentin käsittelyyn, mutta parlamentin enemmistö hylkäsi sen. Ja Ursula von der Leyen jatkoi Euroopan komission puheenjohtajana.
Ursula von der Leyen joutui aiemmin jo Saksan puolustusministerinä toimiessaan parlamentaarisen tutkinnan kohteeksi ns konsulttiskandaalissa (Berateraffäre). Tutkinnassa selvitettiin puolustusministeriön ulkopuolisille konsulttiyrityksille myöntämiä sopimuksia ja hankintamenettelyjä sekä sitä, että von der Leyenin virkapuhelimen tiedot oli poistettu ennen niiden tutkimista. Tutkinnassa ei kuitenkaan todettu hänen rikkoneen lakia tai olevan henkilökohtaisesti vastuussa lainvastaisista hankinnoista.
Suomi vastaanotti ja maksoi kaikki koronainjektiot – osa hävitettiin tarpeettomina
Suomi noudatti EU:n yhteishankintasopimusta eikä keskeyttänyt koronainjektiotoimituksia. Suomi vastaanotti ja maksoi sille sovitut rokote-erät, mutta rokotuskysynnän hiipuessa osa annoksista jäi käyttämättä ja vanheni. Monet suomalaiset eivät kuitenkaan enää halunneet ottaa koronainjektioita – monet ovat kertoneet ja kirjoittaneet somen rokotehaitta-ryhmissä saaneensa vakavia terveyshaittoja koronarokotteiden jälkeen: aggressiivista syöpää, sydänongelmia, hermosto-oireita, autoimmuunisairautta jne. Suomeen ostettuja käyttämättä jääneitä rokotteita pyrittiin myymään tai lahjoittamaan, mutta osa jouduttiin hävittämään, mikä aiheutti valtiolle kymmenien miljoonien eurojen tappiot, ilmenee Valtion talousarvioesityksistä.
