Eduskunta on hyväksynyt kiistanalaiset lakipaketit, jotka sisältävät uuden velkajarrulain sekä työsopimuslain muutokset, joiden myötä irtisanomiskynnys henkilökohtaisissa irtisanomistilanteissa madaltuu. Päätökset tehtiin täysistunnossa joulukuussa 2025 suurin äänin, ja molemmat lait on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2026 alussa.
Velkajarrulaki pyrkii vakauttamaan julkista taloutta
Uusi velkajarrulaki on osa laajempaa finanssipoliittista uudistusta, jonka tavoitteena on asettaa julkinen velka kestävälle uralle. Velkajarrusääntelyä perustellaan tarpeella hillitä julkisen velan kasvua ja varmistaa talouden tasapaino pitkällä aikavälillä. Suomessa julkisen velan osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut läheltä 90 prosenttia, mikä on herättänyt laajaa huolta talouden kestävyydestä.
Velkajarrun idea on, että julkisen talouden alijäämät ja velka voidaan sitoa selkeisiin tavoitteisiin ja budjettikehyksiin. Hallituksen mukaan tämä antaa poliittiselle päätöksenteolle ennustettavuutta ja varmuutta: ennen vaaleja sovitaan kunkin vaalikauden alijäämä‑ ja velkatavoitteista, joita seuraavien hallitusten tulee noudattaa.
Tavoitteena on vähentää velkasuhdetta EU‑vaatimuksia tiukemmalla aikataululla — ensin kohti 60 prosentin velkasuhdetta, ja myöhemmin jopa 40 prosenttiin. Velkajarru koskee valtion lisäksi myös kuntia ja hyvinvointialueita pitkän aikavälin suunnittelussa.
Irtisanomiskynnyksen madaltaminen muuttuu työlainsäädännössä
Samassa yhteydessä eduskunta hyväksyi myös muutokset, jotka madaltavat työntekijän irtisanomiskynnystä työsopimuslain puitteissa. Uudistuksen keskeinen muutos on se, että jatkossa työsopimuksen irtisanomiseen riittää “asiallinen syy”, kun nykyisessä laissa irtisanomisen tulee perustua sekä asialliseen että painavaan syyhyn.
Hallitus ja asian puolesta äänestäneet kansanedustajat korostavat, että muutos ei poista irtisanomisperusteita tai oikeutta oikeudenmukaiseen kohteluun, vaan pyrkii poistamaan oikeudellista epävarmuutta ja alentamaan kynnystä palkata työntekijöitä, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tavoitteena on helpottaa rekrytointia ja parantaa työllisyyttä markkinoilla, joilla irtisanomisen kynnys on OECD‑maiden korkeimpien joukossa.
Työelämä‑ ja tasa‑arvovaliokunnan puheenjohtaja on korostanut, että irtisanomiseen on silti oltava asiallinen syy, eikä laki salli mielivaltaista tai syrjivää irtisanomista. Muutoksen arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2026 alussa.
Keskustelu lain vaikutuksista
Molemmat lakipaketit ovat herättäneet vahvaa keskustelua. Velkajarrusta puolustajat näkevät sen välttämättömänä pitkän aikavälin talouden vakauden turvaamiseksi, kun taas kriitikot varoittavat liiallisen tiukoista rajoista, jotka voivat rajoittaa julkisia investointeja ja talouskasvua.
Irtisanomiskynnyksen madaltamista vastustaneet oppositiopuolueet, kuten sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto, ovat varoittaneet, että muutos heikentää palkansaajien oikeusturvaa ilman selvää näyttöä työllisyyden paranemisesta. Huolena on ollut erityisesti nuorten, naisten ja matalapalkkaisten työntekijöiden asema työmarkkinoilla.
Toimittaja
Juha Korhonen
