Eduskunta hyväksyi apteekkitalouden uudistuksen – itsehoitolääkkeiden myynti laajenee

Eduskunta on hyväksynyt ja tasavallan presidentti vahvistanut laajan apteekkitalouden uudistuksen, jonka keskeisenä tavoitteena on hillitä lääkekustannuksia, vahvistaa apteekkien roolia osana terveydenhuoltoa ja tuoda säästöjä valtiontalouteen. Kokonaisuuteen liittyvät asetukset on hyväksytty valtioneuvostossa.

Uudistus kohdistuu erityisesti reseptilääkkeiden hinnoitteluun ja apteekkiverotukseen. Reseptilääkkeiden lääketaksaa leikataan kaikissa taksaluokissa. Lääketaksan perusteella muodostuvat apteekkien vähittäismyyntihinnat, joten muutos vaikuttaa suoraan sekä valtion että kuluttajien kustannuksiin. Leikkauksen arvioidaan vähentävän valtion lääkekorvausmenoja noin 30 miljoonalla eurolla ja kuluttajien lääkekuluja noin kuudella miljoonalla eurolla vuodessa.

Samalla apteekkiverotuksen peruste muuttuu. Jatkossa vero määräytyy liikevaihdon sijaan apteekin lääkemyynnin voittomarginaalin mukaan. Verotus säilyy progressiivisena, ja apteekit, joiden voittomarginaali jää alle 250 000 euron, vapautetaan apteekkiverosta kokonaan. Myös sivuapteekkeihin liittyviä vähennyksiä tarkistetaan: apteekkiluvan ehtona oleva sivuapteekki oikeuttaa 150 000 euron ja oikeutena oleva sivuapteekki noin 50 000 euron vuotuiseen vähennykseen.

Merkittävä muutos koskee itsehoitolääkkeitä. Vuoden 2027 alusta alkaen lääkeyritykset voivat hakea lupaa myydä rajattua itsehoitolääkevalikoimaa myös apteekkien ulkopuolella. Valikoima koostuu lääkkeistä, joiden käyttöön liittyvät riskit ovat vähäisiä ja joita voidaan käyttää turvallisesti ilman lääkeneuvontaa. Mukana ovat esimerkiksi närästyksen ja ummetuksen hoitoon tarkoitetut valmisteet sekä kosteuttavat silmätipat.

Rajattuun itsehoitolääkevalikoimaan kuuluville tuotteille sallitaan tukku- ja vähittäishinnoissa alennuksia, mutta lääkkeiden enimmäishintasääntely säilyy. Nämä lääkkeet vapautetaan myös apteekkiverosta. Myynti apteekkien ulkopuolella edellyttää erillistä vähittäismyyntilupaa, jonka myöntää Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea laissa säädettyjen ehtojen täyttyessä.

Uudistukseen sisältyy myös apteekkien oikeuksien laajentaminen. Apteekeille annetaan mahdollisuus poiketa lääkemääräyksestä ja korjata ilmeisiä virheitä tietyissä tilanteissa, kuten valtakunnallisten saatavuushäiriöiden tai lääkevalmisteen markkinoilta poistumisen yhteydessä.

Mainos
Mainos

Valtiontalouden näkökulmasta merkittävä muutos liittyy sairausvakuutuslakiin. Lääkekorvausten ehdolliseen korvattavuuteen liittyvät palautusmaksut kohdennetaan jatkossa täysimääräisesti valtiolle. Tällä tavoitellaan noin 44 miljoonan euron säästöjä.

Hallituksen esitys on osa Lääkkeet ja apteekkitalous -hanketta, joka perustuu pääministeri **Petteri Orpo**n hallitusohjelmaan. Kyseessä on ylivaalikautinen kehittämishanke, jonka tavoitteena on uudistaa apteekkisääntelyä asteittain ja vastuullisesti. Myöhemmin tällä hallituskaudella on tarkoitus antaa vielä toinen apteekkitoimintaa koskeva hallituksen esitys.

Uudistuksella pyritään kustannustehokkaampaan lääkkeiden vähittäisjakeluun ja lisäämään hintakilpailua samalla, kun lääkkeiden alueellinen saatavuus sekä lääke- ja lääkitysturvallisuus turvataan koko maassa.

Lait ja asetukset tulevat pääosin voimaan 1.1.2026. Osa sähköistä lääkemääräystä ja lääkelakia koskevista muutoksista astuu voimaan vaiheittain 1.10.2026 sekä 1.1.2027.

Toimittaja
Juha Korhonen

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Suomeen iskemässä oikeuskaaos? – Juristiliiton johtaja varoittaa rajujen säästöjen seurauksista

Juristiliitto uusi toiminnanjohtaja Liisa Aro varoittaa oikeudenhoidon ajautuneen vakavaan rahoituskriisiin. Aron mukaan suunnitellut säästötoimet uhkaavat romuttaa suomalaisen oikeusvaltion perusrakenteita. Maanantaina tehtävässään aloittanut Aro nosti ensitöikseen esiin huolen oikeuslaitoksen pitkäaikaisesta aliresursoinnista, henkilöstön kasvavasta kuormituksesta sekä oikeusprosessien pitkittymisestä. Hän kommentoi tilannetta Juristiliiton valtuuskunnan kokouksen yhteydessä Helsingissä. Aron mukaan julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2027–2030 sisältyvät säästölinjaukset voisivat toteutuessaan […]

Kotimaa 8 min sitten

Kuolemanrangaistukset jyrkässä kasvussa – nämä maat johtavat synkkää listaa

Maailmassa teloitettiin vuonna 2025 enemmän ihmisiä kuin kertaakaan sitten vuoden 1981, kertoo Amnesty International tuoreessa raportissaan. Järjestön mukaan viranomaiset teloittivat viime vuonna vähintään 2 707 ihmistä 17 maassa. Teloitusten määrä kasvoi peräti 78 prosenttia verrattuna vuoteen 2024, jolloin Amnesty kirjasi 1 518 teloitusta. Raportin mukaan tilastollinen kasvu johtui erityisesti Iranista, jossa teloitusten määrä yli kaksinkertaistui […]

Ulkomaat 35 min sitten

Näkökulma: Euroviisujen kriisi ja Bulgarian voiton syyt

On täysin kestämätöntä, että kolmatta vuotta peräjälkeen Euroviisujen yleisöäänestyksestä on tullut kansanäänestys Israelin hallituksen politiikasta. Vaikka Euroopan Yleisradioliitto EBU yritti eräillä sääntömuutoksilla korjata asiaa, vahinko on jo tapahtunut. Asetelma ”Israel vastaan muut” on kaikille epäreilu. Viisi maata oli jo poissa tänä vuonna, ja vuoden 2024 voittaja palautti voittopystinsä. Jopa Espanjan pääministeri Pedro Sánchez teki viisujen […]

Näkökulma 12 t sitten