Tiedemaailmaa on kohauttanut yksi viime vuosien merkittävimmistä tutkimusperuuntumisista. Potsdamin ilmastotutkimusinstituutin (PIK) laajasti uutisoitu raportti ilmastonmuutoksen taloudellisista tuhoista on vedetty pois arvostetusta Nature-lehdestä. Syynä ovat vakavat virheet datassa ja menetelmissä, jotka romuttivat raportin uskottavuuden.
Potsdamin ilmastotutkimusinstituuttia on pitkään pidetty yhtenä maailman johtavista auktoriteeteista ilmastonmuutoksen saralla. Kun instituutti julkaisi huhtikuussa 2024 raporttinsa ”The Economic Commitment of Climate Change”, se nousi välittömästi otsikoihin ympäri maailmaa. Raportti keskeinen väite oli, että ilmastonmuutos leikkaa maailman liikevaihdosta lähes viidenneksen vuoteen 2050 mennessä, aiheuttaen 38 biljoonan dollarin vuosittaiset vahingot.
Nyt nämä luvut on todettu kestämättömiksi, ja artikkeli on poistettu virallisesta tiedekaanonista.
Uzbekistanin datavirhe ja tilastollinen harha
Tutkimuksen murentuminen alkoi, kun ulkopuoliset tarkastajat alkoivat perata raportin taustalla olevaa dataa. Kävi ilmi, että raportin laskelmat perustuivat osittain virheellisiin tietoihin. Erityisen räikeä virhe löytyi Uzbekistanin talousdatasta: tutkijat olivat käyttäneet tietoja, jotka eivät vastanneet todellisuutta, ja tämän yksittäisen maan virheelliset luvut vääristivät koko globaalia ennustemallia.
Lisäksi tutkijat olivat syyllistyneet menetelmällisiin virheisiin, joita kutsutaan tilastolliseksi autokorrelaatioksi. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että tutkimus aliarvioi merkittävästi tuloksiin liittyvät epävarmuustekijät. Kun virheet korjattiin, alkuperäiset varmat väitteet taloudellisesta tuhosta muuttuivat spekulatiivisiksi.
Luottamus ilmastotutkimukseen koetuksella
Tapaus on herättänyt kiivasta keskustelua ilmastotieteen tilasta. Kriitikoiden mukaan tätäkin raporttia markkinoitiin julkisuudessa ehdottomana totuutena, vaikka sen tieteellinen pohja oli huteralla pohjalla. Se, että Nature-lehti joutui perumaan artikkelin joulukuussa 2025, on kova isku sekä Potsdamin instituutille että ilmastoviestinnän uskottavuudelle.
Vaikka tutkijat ovat luvanneet palata asiaan korjatulla versiolla, alkuperäisen raportin ”valheelliset väitteet” – kuten kriitikot niitä kutsuvat – ehtivät jo vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Tapaus muistuttaa, että edes arvostetut instituutiot eivät ole immuuneja huolimattomuudelle tai tarkoitushakuiselle tulkinnalle.
Toimittaja
Keijo Ovaska
