Laaja suomalainen tutkimus löysi ADHD-diagnoosin saaneiden elämästä yhteyden, joka muuttuu huomattavasti iän myötä. Tulokset haastavat yksinkertaiset oletukset ja nostavat esiin kysymyksiä, joihin tutkijat etsivät vielä vastauksia.
Helsingin yliopiston tuore tutkimus tuo uutta tietoa ADHD-diagnoosin saaneiden perheenmuodostuksesta ja ensimmäisen lapsen saamisen ajoittumisesta.
Tutkimuksen mukaan ADHD-diagnoosi ei ole yhteydessä ainoastaan siihen, saako ihminen lapsia, vaan myös siihen, missä vaiheessa aikuisuutta ensimmäinen lapsi saadaan.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
ADHD-diagnoosin saaneet saivat ensimmäisen lapsensa muita todennäköisemmin 18–23-vuotiaina. Myöhemmin aikuisuudessa, jolloin ensimmäinen lapsi Suomessa tavallisesti saadaan, lapsen saaminen oli heillä puolestaan muita epätodennäköisempää.
”ADHD-diagnoosin saaneilla ensimmäisen lapsen saaminen oli todennäköisempää 18–23-vuotiaana, mutta epätodennäköisempää myöhemmin aikuisuudessa”, tutkijatohtori Sanna Kailaheimo-Björkqvist kertoo Helsingin yliopistolta.
Moni tuli vanhemmaksi nuorena – moni jäi ilman lapsia
Tulokset muodostavat kiinnostavan ristiriidan. ADHD-diagnoosin saaneet tulivat muita useammin vanhemmiksi jo nuorina aikuisina, mutta kokonaisuudessaan he olivat myös muita useammin lapsettomia.
Tutkijoiden mukaan ADHD:n yhteys ensimmäisen lapsen saamiseen siis muuttui voimakkaasti iän mukana.
”Tulos viittaa siihen, että ADHD on yhteydessä varhaisempaan vanhemmaksi tuloon mutta samalla myös suurempaan todennäköisyyteen jäädä lapsettomaksi”, Kailaheimo-Björkqvist sanoo.
Tutkimuksessa yli 750 000 suomalaista
Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä julkaistu tutkimus perustuu suomalaisiin väestörekistereihin.
Mainos
Tutkimusaineistoon kuului 759 430 Suomessa syntynyttä henkilöä vuosien 1982–1993 syntymäkohorteista. Tutkittavia seurattiin pisimmillään 38 vuoden ikään saakka.
LUE MYÖS: Tutkimuksen synkkä ennuste: korona-ajan koulusuluista jopa 460 000 ylimääräistä lapsikuolemaa yhtenä vuonna
Analyysit tehtiin erikseen naisille ja miehille. ADHD tunnistettiin erikoissairaanhoidossa annetuista diagnooseista sekä ADHD-lääkitystä koskevista reseptitiedoista.
Aineistossa ADHD-diagnoosi tai ADHD-lääkitys oli 2,1 prosentilla miehistä ja 1,7 prosentilla naisista.
Parisuhdetilanne selitti osan tuloksista
Tutkimuksessa havaittiin myös, että ADHD-diagnoosin saaneet olivat muita harvemmin avo- tai avioliitossa.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Parisuhdetilanne selitti suuren osan ADHD:n ja ensimmäisen lapsen saamisen välisestä yhteydestä, mutta ei koko ilmiötä. Taustalla voi siten olla myös muita koulutukseen, työelämään, terveyteen tai elämäntilanteeseen liittyviä tekijöitä.
Aiemmissa tutkimuksissa ADHD on yhdistetty muun muassa koulutustasoon, työmarkkina-asemaan ja terveyteen. ADHD:n yhteydestä lastensaantiin on kuitenkin ollut toistaiseksi vain vähän tutkimustietoa.
