Korona-aikana menetetty opetus voi kostautua vielä vuosikymmenten kuluttua. Tuoreen tutkimuksen synkimmän mallinnuksen mukaan koulutushäiriöt voivat johtaa vuonna 2038 jopa noin 460 000 ylimääräiseen alle viisivuotiaan lapsen kuolemaan.
Koronapandemian aikana tehdyt päätökset koulujen sulkemisesta ja lähiopetuksen rajoittamisesta saattavat jättää huomattavasti pidemmän ja raskaamman perinnön kuin tähän asti on ymmärretty.
Kesäkuussa arvostetussa The Lancet Global Health -tiedelehdessä julkaistu tutkimus arvioi, että korona-ajan koulutushäiriöiden vaikutukset voivat näkyä tulevien sukupolvien lapsikuolleisuudessa vielä 2030- ja 2040-luvuilla.
Tutkijoiden synkimmän skenaarion mukaan menetetty opetusaika voisi johtaa vuonna 2038 noin 449 154 ylimääräiseen alle viisivuotiaan lapsen kuolemaan pienituloisissa ja keskituloisissa maissa.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Korona-aikana lisääntyneiden koulunkäynnin keskeytysten vaikutukseksi arvioitiin samana vuonna lisäksi noin 10 918 ylimääräistä kuolemaa.
Yhteensä puhutaan siis pahimmassa mallinnetussa tilanteessa yli 460 000 ylimääräisestä lapsikuolemasta yhden vuoden aikana. Vaikutuksen arvioitiin saavuttavan huippunsa vuoden 2038 tienoilla.
Kuolemat eivät kohdistu koulunsa menettäneisiin lapsiin
Tutkimuksen tulos on helppo ymmärtää myös väärin.
Mallinnus ei tarkoita, että korona-aikana koulusta pois jääneet lapset kuolisivat itse koulusulkujen vuoksi. Tutkimuksessa arvioidaan koulutushäiriöiden sukupolvien yli ulottuvaa vaikutusta.
Korona-aikana opetusta menettäneet lapset varttuvat aikuisiksi ja saavat myöhemmin omia lapsia. Tutkijoiden lähtökohtana on, että vähäisempi koulutus voi heikentää tulevien vanhempien tuloja, terveystietoa, mahdollisuuksia käyttää terveyspalveluja sekä kykyä huolehtia lasten ravinnosta ja terveydestä.
Tämän seurauksena heidän tulevien lastensa riski kuolla ennen viidettä syntymäpäiväänsä voi kasvaa.
Erityisen vakaviksi seuraukset voivat muodostua maissa, joissa terveydenhuolto, etäopetusmahdollisuudet ja perheiden taloudelliset turvaverkot ovat valmiiksi heikkoja.
Aineistossa yli puoli miljoonaa vanhempaa
Tutkimuksessa yhdistettiin kvasikokeellinen analyysi ja pitkän aikavälin matemaattinen mallinnus.
Tutkijat tarkastelivat vuosina 1986–2022 kerättyjä väestö- ja terveystutkimuksia 20 pienituloisesta ja keskituloisesta maasta. Aineistoon sisältyi tietoja noin 347 000 äidistä ja 202 000 isästä.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin, miten maksuttoman ja pakollisen peruskoulutuksen käyttöönotto oli vaikuttanut koulutusta saaneiden vanhempien lasten kuolleisuuteen.
Mainos
Tulosten mukaan vanhempien parempi koulutus oli yhteydessä heidän lastensa pienempään vastasyntyneiden, imeväisten ja alle viisivuotiaiden kuolleisuuteen. Hyödyt olivat erityisen suuria vähävaraisissa perheissä.
Esimerkiksi äidin kuuluminen maksuttoman ja pakollisen peruskoulutuksen piiriin oli yhteydessä noin 20,4 kuolemaa pienempään alle viisivuotiaiden kuolleisuuteen tuhatta elävänä syntynyttä lasta kohden.
Myös isien koulutuksella havaittiin olevan vastaava suojaava yhteys.
Koronapolitiikan seuraukset näkyvät vasta myöhemmin
Tutkimuksen toisessa osassa koulutuksen ja lapsikuolleisuuden välisiä tuloksia sovellettiin korona-aikana menetettyyn opetukseen.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Mallissa huomioitiin muun muassa koulujen sulkemisten aiheuttama opetuksen menetys, koulunkäynnin keskeyttämiset, eri maiden kouluikäisten väestö, koulutustasoihin liittyvät syntyvyysluvut sekä vuosien 2030–2050 väestöennusteet.
Tulosten mukaan menetetty opetusaika muodostaa huomattavasti koulunkäynnin keskeyttämisiä suuremman riskin. Tämä johtuu siitä, että opetustuntien ja oppimistulosten menetykset koskivat valtavaa määrää lapsia, vaikka kaikki eivät jättäneet koulua kokonaan kesken.
Tutkijat varoittavatkin, että pandemian aiheuttama koulutuskriisi voi muuttua vuosikymmenten kuluessa myös kansanterveydelliseksi kriisiksi.
”Koronapandemia aiheutti laajoja koulujen sulkemisia, opetuksen menetyksiä ja koulunkäynnin keskeyttämisiä erityisesti pienituloisissa ja keskituloisissa maissa”, tutkijat toteavat tutkimuksen taustoituksessa.
Koulusulkujen todellinen hinta voi paljastua vasta vuosikymmenten päästä
Pandemian aikana koulujen sulkemisia perusteltiin tartuntojen rajoittamisella ja terveydenhuollon suojelemisella.
Tutkimus nostaa esiin kysymyksen siitä, tarkasteltiinko päätöksiä tehtäessä riittävästi lasten oppimisen, köyhyyden ja tulevien sukupolvien terveyden kaltaisia välillisiä vaikutuksia.
Tutkimuksen perusteella koulusulkujen raskain inhimillinen hinta ei välttämättä näy tämän päivän sairaustilastoissa.
Se saattaa näkyä vasta vuosikymmenten kuluttua – niidenkin lasten kuolemina, jotka eivät olleet pandemian aikana vielä edes syntyneet.
