Suomi on historiallisesti korostanut ydinaseiden leviämisen estämistä ja asevalvontaa. Suomen historiallinen linja ydinaseiden suhteen on ollut johdonmukainen ja selkeä: ydinaseet kiellettiin kokonaan. Suomi ei tavoitellut eikä sallinut ydinaseiden kulkua tai sijoittamista maahan, ja kansallinen kanta oli ehdoton ei.
1947 Pariisin rauhansopimus kielsi Suomelta ydinaseet ja muut joukkotuhoaseet
1969 Suomi liittyi Ydinsulkusopimukseen (NPT) -sopimukseen.
Kylmän sodan aikana Suomi tuki ajatusta ydinaseettomasta Pohjois-Euroopasta.
2022 “Realiteetti on se, ettei Suomeen eikä Ruotsiin olla Naton puolelta tyrkyttämässä ydinaseita… Emmekä mekään ole niitä hamuamassa.” Kaikkonen 3.11.2022
2024 “Suomen liikkumatilan ja mahdollisuuksien vahvistaminen ei merkitse eikä sen tule merkitä sitä, että Suomeen sijoitettaisiin ydinaseita. Sellaiseen ei Suomella ole tarvetta eikä Natolla suunnitelmia.” 30.1.2024 – Antti Kaikkonen
2024 ”Olemme osa liittoumaa (NATO)… mutta Suomi ei harjoita toimintaa, jossa se ottaisi ydinaseita alueelleen.” – Alexander Stubb
2026 Entinen pääministeri Sanna Marin kävi puoltamassa ydinaseita yksityishenkilönä puolalaisen lehden haastattelussa.
2026 Petteri Orpo johtaman hallituksen muutos ydinaselakiin on käynnissä. Hallitus esittää muutoksia ydinenergialakiin ja rikoslakiin, joiden mukaan kielto ydinräjähteiden maahantuonnista ja hallussapidosta poistettaisiin.
Petteri Orpon johtama hallitus on valmistellut lakimuutosta, joka poistaa nykyisen ydinräjähteiden tuontikiellon, NATO:n käytön mahdollistamiseksi, ”jotta lainsäädäntö vastaa NATO-jäsenyyttä.”
Tämä on radikaali muutos aiempaan ehdottomaan periaatteeseen, jossa Suomi itse ei koskaan halunnut pitää hallussa ydinaseita tai edes sallia sen kulkua maansa kautta. Historiallinen “ehdoton ei ydinaseille” on nyt korvautumassa epäselvällä, olosuhteisiin sidotulla “sallitaan tarvittaessa” -mallilla, mikä heikentää pitkään ylläpidettyä kansallista ydinaseettomuutta ja viestii joustamisesta periaatteissa. Hallitus sanoo, että laki tulee muuttaa, jotta Suomen lainsäädäntö on ”yhteensopiva” NATO:n kollektiivisen puolustuksen kanssa.
Yhdysvaltojen ydinaseita on sijoitettu Belgiaan, Saksaan, Italiaan, Alankomaihin ja Turkkiin osana Naton ns. ydinjakosopimusta (nuclear sharing). Näissä maissa ydinaseet ovat pysyvästi sijoitetuina ja kuuluvat Naton yhteiseen ns. ydinpelotejärjestelmään. Näiden aseiden hallinta on Yhdysvalloilla. Aseet säilytetään tukikohdissa maanalaisissa varastoissa ja niiden aktivointikoodit ovat Yhdysvalloilla.
NATO ei muodollisesti vaadi lakimuutosta, mutta sen strategiset odotukset ja operatiiviset toimintatavat johtavat siihen, että jos Suomi haluaa olla täysin sitoutunut liittoumaan, sen tulee poistaa lainsäädännölliset esteet ydinaseiden kauttakululta tai kuljetukselta.
Vaikka hallitus korostaa, että Suomeen ei tule sijoittaa ydinaseita, lakimuutos kuitenkin avaa oven suoraan poikkeustilanteille ja liittolaisten ydinasekaluston läpikululle, mikä käytännössä muuttaa Suomen asemapaikkaa strategisesti. Se myös välillisesti altistaa Suomen vakaville tuhoille ja turvallisuusriskeille. Onko valvontaa tai takeita siitä, että kauttakulun aikana ydinaseet eivät jää varastoiduksi ja sijoitetuksi Suomeen?
Venäjä on reagoinut kielteisesti ydinaseiden kauttakulukuun
Venäjän ulkoministeriön asevalvonta‑ ja leviämisvalvontaosaston johtaja Vladimir Ermakov sanoi jo 2024, että Suomi kohtaa kokonaisia Venäjän sotilaallisia ja poliittisia vastatoimia, jos se luo ydinuhan Moskovalle.
Ermakov totesi myös, että Suomi on jättänyt rauhan ja vakauden, sotilaallisen neutraaliuden ja liittynyt Naton politiikkaan, jonka tarkoituksena on luoda uhkia Venäjälle ydinaseiden avulla. Ermakovin mukaan Suomen tällainen muutos ei vahvista turvallisuutta, vaan voi johtaa siihen, että Suomi on potentiaalinen kohde, jos konflikti Naton kanssa syttyy.
Ermakov sanoi: “He eivät tiedä mitä tekevät. Jos tämä on Suomen viranomaisten valinta, heidän on oltava valmiita seurauksiin.”
Lyhyt kolmen viikon lausuntokierros menossa
Lausuntokierroksella voi esittää kannan hallituksen ydinaselain muutosehdotukseen 2. huhtikuuta 2026 asti. Lausunto voidaan antaa Lausuntopalvelu.fi-verkkosivun kautta tai sähköpostilla/ kirjeitse Puolustusministeriölle: kirjaamo.plm@gov.fi, PL 31, 00131 Helsinki.
Toimittaja
H. Virtanen
Tilaa PosiTV TÄSTÄ
