Suomesta on tulossa ensimmäinen maa maailmassa, joka aloittaa käytetyn ydinpolttoaineen teollisen geologisen loppusijoituksen. Se edellyttää vielä valtioneuvoston myöntämää käyttölupaa, jonka edellytykset STUK katsoo nyt täyttyvän. Loppusijoituslaitos Onkaloon Eurajoelle, Olkiluodon saarelle sijoitettaisiin Suomen ydinvoimaloissa syntynyttä käytettyä ydinpolttoainetta. Toistaiseksi laki estää ulkomaisen ydinjätteen vastaanottamisen ja säilömisen.
Säteilyturvakeskus (STUK) on antanut työ- ja elinkeinoministeriölle myönteisen turvallisuusarvion Posivan käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemuksesta. STUK:in arvion mukaan ydinenergialain mukaiset turvallisuusedellytykset käyttöluvan myöntämiselle täyttyvät.
Lausunnon jälkeen loppusijoituslaitoksen käyttöluvan myöntämisestä päättää valtioneuvosto. Ydinenergialain mukaan käyttölupa voidaan myöntää vain, jos STUK arvioi ydinjätelaitoksen täyttävän sille asetetut turvallisuusvaatimukset.
STUKin turvallisuusarviossa esitetään myös ehtoja käyttöluvalle. Ydinjätehuoltoyhtiö Posivan tulee muun muassa tehdä uusi turvallisuusarvio kymmenen vuoden kuluessa käyttöluvan myöntämisestä, päivittää pitkäaikaisturvallisuutta koskevat perustelut sekä toimittaa viranomaiselle tarkemmat suunnitelmat matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitustiloista.
Loppusijoituslaitokseen on tarkoitus sijoittaa Teollisuuden Voiman Olkiluodon ja Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksissa syntynyt käytetty ydinpolttoaine. Suunniteltu loppusijoitusmäärä on noin 6 500 tonnia uraania. Loppusijoitustoiminnan arvioidaan jatkuvan noin sadan vuoden ajan ennen säilytystilojen lopullista sulkemista, Posivan mukaan.
Posiva on hakenut kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle käyttölupaa vuoden 2070 loppuun asti. Posivan mukaan loppusijoitustoiminnan arvioidaan kuitenkin jatkuvan noin 2120-luvulle, jolloin kaikki omistajayritysten käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettu.
Loppusijoituslaitos sijaitsee Eurajoen Olkiluodossa. Siellä käytetty ydinpolttoaine kapseloidaan kupari-valurautakapseleihin ja sijoitetaan noin 400–450 metrin syvyyteen kallioperään bentoniittisaven ympäröimänä. Moninkertaisen estejärjestelmän tarkoituksena on estää radioaktiivisten aineiden vapautuminen ympäristöön pitkällä aikavälillä.
Posiva on TVO:n ja Fortumin omistama yhteinen ydinjätehuoltoyhtiö, jonka huolehtii Teollisuuden Voiman (Olkiluoto) ydinvoimaloiden ja Fortumin Loviisan ydinvoimalan käytetystä polttoaineesta ja loppusijoituksesta.
Suomen ydinenergialain mukaan Suomessa syntyneet ydinjätteet on loppusijoitettava Suomeen, eikä ulkomailta tuotua käytettyä ydinpolttoainetta tai muuta ydinjätettä saa loppusijoittaa Suomeen. Kiellon poistaminen edellyttäisi eduskunnan hyväksymää lakimuutosta.
Ennen budjettineuvotteluja 4.8. Espoon Moisniemessä valtiovarainministeri Riikka Purra ei ottanut kantaa kysymykseen, voisiko tulevaisuudessa ulkomaisen ydinjätteen vastaanottaminen tuoda Suomelle taloudellisia hyötyjä. Hän kertoi kyllä vierailleensa loppusijoituslaitoksella, kehui suomalaista osaamista ja korosti Suomen maaperän soveltuvuutta geologiseen loppusijoitukseen.
Useimmat ydinvoimaa käyttävät maat varastoivat käytettyä ydinpolttoainetta edelleen väliaikaisissa varastoissa odottaessaan omien geologisten loppusijoituslaitosten valmistumista. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n mukaan toistaiseksi yksikään maa ei tarjoa kaupallista geologista loppusijoitusta ulkomaiselle käytetylle ydinpolttoaineelle. Ranska ja Venäjä ovat kuitenkin vastaanottaneet ulkomaista käytettyä ydinpolttoainetta jälleenkäsittelyä varten.
Suomen ydinvoimalla tuotetun sähkön määrä on kasvanut noin 39 prosenttia vuodesta 2020, pääosin Olkiluoto 3:n käyttöönoton ansiosta. Ukrainan sota ja Venäjän energian tuonnin loppuminen on kasvattanut ydinvoiman roolia Suomen energiaturvallisuudessa.
