Hallitus on kiristänyt virvoitusjuomien valmisteveroa, joka tuli voimaan 31. maaliskuuta 2026. Uudistus nostaa laajasti virvoitusjuomien hintoja – myös sokerittomien tuotteiden ja pulloveden hintoja. Valmistevero on herättänyt kovaa kritiikkiä.
Uudistuksessa virvoitusjuomavero porrastetaan sokeripitoisuuden perusteella ja sokeria sisältävien juomien vero määräytyy kuuden portaan mukaan. Samassa muutoksessa kuitenkin myös sokerittomien juomien vero nousee. Virvoitusjuomaveroa on korotettu useita kertoja sen käyttöönoton jälkeen vuonna 2011, ja nyt voimaan tullut muutos on jo yhdeksäs.
Vaikka virvoitusjuomaveroja on perinteisesti puolustettu kansanterveydellisillä syillä, nyt valmistelussakin on myönnetty, ettei verolla tavoitellakaan terveysvaikutuksia. Kun vero kohdistuu myös pulloveteen ja sokerittomiin juomiin, sen ohjausvaikutus terveellisempään vähempisokeriseen kulutukseen on käytännössä olematon.
Julkisen talouden alijäämä on kasvanut, ja veronkorotuksella pyritään paikkaamaan vajetta nopeasti. Tämä nostaa esiin kysymyksen verotuksen oikeudenmukaisuudesta: onko perusteltua kerätä lisätuloja verottamalla tasaisesti kaikkia kuluttajia arjen perustuotteista?
”On kohtuutonta, että päättäjien huono taloudenpito maksatetaan kansalaisilla juomien verotuksen muodossa. Jo valmisteluvaiheessa myönnettiin, ettei vero ole terveysperusteinen, vaan sillä pyritään paikkaamaan valtiontalouden alijäämää. Päättäjien motto tuntuu olleen: jos suomalainen juo vettä pullosta, suomalaisen on maksettava siitä veroa”, sanoo Lasse Pipinen Panimo -ja virvoitusjuomateollisuudenliitosta.
Yksittäiseen toimialaan kohdistuva verotus ei välttämättä ole tehokas tai kestävä tapa vahvistaa julkista taloutta. Sen sijaan se voi vääristää kilpailua ja siirtää taloudellista toimintaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Yritykset varoittavat, että kasvanut verotaakka voi vähentää investointeja Suomeen ja heikentää alan työllisyyttä. Lisäksi hintojen nousu voi ohjata kulutusta ulkomaille, erityisesti rajakaupan kautta muihin EU-maihin.
“Yhden teollisuudenalan rankaiseminen kapea-alaisella verolla ei kannusta työllistämään tai investoimaan Suomeen. Päinvastoin hallitus avittaa päätöksillään naapurimaiden elinkeinoja ja ohjaa veroeurot ulkomaille”, Pipinen huomauttaa.
Korkea verotus voi heikentää kotimaisten valmistajien kilpailukykyä vientimarkkinoilla. Kun tuotantokustannukset nousevat verojen seurauksena, suomalaiset tuotteet voivat jäädä hinnaltaan jälkeen ulkomaisista kilpailijoista.
Näin ollen virvoitusjuomaveron vaikutukset eivät rajoitu pelkästään kotimaan hintoihin, vaan ne kytkeytyvät laajemmin EU:n sisämarkkinoihin, yritysten kilpailukykyyn ja kuluttajakäyttäytymiseen yli rajojen.
Virvoitusjuomaveron kiristys näyttää näin toimivan esimerkkinä laajemmasta talouspoliittisesta linjasta, jossa nopea tulonlisäys asetetaan etusijalle, vaikka sen vaikutukset kuluttajiin ja yrityksiin olisivat kielteisiä.
Näin juomien hinta muuttuu
Vichy 13 -> 20 c/l
Pullotettu lähdevesi 13 -> 20 senttiä litralta
Appelsiinilimonadi 32 -> 59 senttiä litralta
Energiajuoma, sokeriton 13 -> 20 senttiä litralta
Kupliva mehujuoma 32 -> 43 senttiä litralta
Kolajuoma, sokeriton 13 -> 20 senttiä litralta
Juomien hinnat nousevat kautta linjan, mikä lisää taas elinkustannuksia aikana, jolloin inflaatio ja ostovoiman heikkeneminen ovat jo valmiiksi rasittaneet kotitalouksia. Koska vero kohdistuu laajasti kaikenlaisiin juomiin -myös yrittihaudukkeisiin- se ei juuri mahdollista kuluttajalle vaihtoehtojen kautta säästämistä.
Suomessa juodaan limua 340 miljoona litraa vuodessa
Suomessa virvoitusjuomia kulutetaan vuosittain noin 340 miljoonaa litraa. Juomia sekä tuodaan että viedään EU:n sisällä ilman tullirajoja.
Suomessa suurimmat virvoitusjuomien valmistajat ovat Sinebrychoff, joka valmistaa muun muassa Coca-Cola -tuotteita, Hartwall, joka tunnetaan mm. Pepsi-, Jaffa- ja Novelle-tuotteistaan, sekä Olvi, joka on suurin suomalaisomisteinen juomayhtiö Iisalmessa. Lisäksi toimii useita pienempiä kotimaisia valmistajia, kuten Laitilan Wirvoitusjuomatehdas ja Saimaan Juomatehdas.
