Unkari: Isku TurkStream-putkeen on hyökkäys suvereniteettia vastaan

Unkari varoittaa, että Ukrainan hyökkäys TurkStream-kaasuputkeen uhkaa Euroopan energiaturvaa ja suvereniteettiä.

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó sanoo, että Ukrainan väitetty hyökkäys TurkStream-maakaasuputkeen on hyökkäys sitä käyttävien maiden suvereniteettia vastaan. Hänen mukaansa kaikki putkeen kohdistuvat hyökkäykset ovat uhka Euroopan energiaturvalle, koska putki on tärkeä energiareitti Kaakkois- ja Keski-Euroopan maille.

Szijjártó kommentoi asiaa sen jälkeen, kun Venäjä ilmoitti torjuneensa ukrainalaisia drooneja kompressoriasemalla Russkajassa,  Venäjän eteläosassa. Venäjän viranomaisten mukaan droonit olivat matkalla kohti kompressoriasemaa, joka syöttää kaasua TurkStream-putkeen.

Venäjä kertoo, että hyökkäys tapahtui  keskiviikon ja torstain välisenä yönä ja se torjuttiin. Putki tai sen infrastruktuuri kärsinyt merkittäviä vaurioita. Ukraina ei ole kommentoinut väitettä. Asiasta raportoi  muiden muassa Anadolu Agency.

Keskeinen reitti venäläiselle kaasulle

TurkStream on vuonna 2020 käyttöön otettu maakaasuputki, joka kulkee Venäjältä Mustanmeren pohjaa pitkin Turkkiin. Putki jatkuu Turkista edelleen Balkanin kautta Euroopan kaasuverkkoon.

TurkStream on tärkeä reitti venäläiselle kaasulle. Putken kautta kuljetetaan venäläistä maakaasua Turkkiin, Bulgariaan, Serbiaan ja Unkariin.

Euroopan energiajärjestelmä on muuttunut merkittävästi Ukrainan sodan alkamisen jälkeen vuonna 2022. Useat Euroopan unionin maat ovat pyrkineet vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä energiasta, mutta osa Keski- ja Kaakkois-Euroopan maista saa edelleen huomattavan osan kaasustaan Venäjältä.

Unkari on jatkanut pitkäaikaisia energiayhteistyösopimuksia Venäjän kanssa. Maa saa suuren osan maakaasustaan TurkStream-putken kautta.

Energia-infrastruktuuri strategisena kohteena

Venäjän ja Ukrainan välinen sota on ulottunut energia-infrastruktuuriin. Molemmat osapuolet ovat sodan aikana tehneet iskuja toistensa energia- ja kuljetusjärjestelmiin.

Ukraina on iskenyt Venäjän öljy- ja kaasulaitoksiin sekä jalostamoihin drooneilla. Samoin Venäjä on toistuvasti hyökännyt Ukrainan energiaverkkoon ja sähköntuotantoon ohjuksilla ja drooneilla.

Szijjártó on aiemminkin varoittanut, että energiatoimituksiin kohdistuvat hyökkäykset voivat uhata Euroopan energiaturvaa. Hänen mukaansa tällaiset toimet voivat vaikuttaa suoraan useiden EU-maiden energiansaantiin.

Toistaiseksi Venäjän raportoima droonihyökkäys ei ole keskeyttänyt kaasun virtausta TurkStream-putkessa.

Ukrainan viranomaiset ovat aiemmin perustelleet Venäjän energia-infrastruktuuriin kohdistuneita iskuja sotilaallisina toimina. Kiovan mukaan öljy- ja kaasulaitokset sekä jalostamot ovat osa Venäjän sotataloutta, koska energiaviennin tuotoilla rahoitetaan sotaa Ukrainaa vastaan.

Ukraina on myös toistuvasti syyttänyt Venäjää sen oman energiainfrastruktuurin laajamittaisesta tuhoamisesta. Venäjä on sodan aikana tehnyt ohjus- ja drooni-iskuja Ukrainan sähköverkkoon, voimalaitoksiin ja lämpölaitoksiin, mikä on aiheuttanut laajoja sähkökatkoja Ukrainassa-

Monet Euroopan maat ovat viime vuosina pyrkineet vähentämään riippuvuuttaan venäläisestä energiasta ja korvaamaan sitä esimerkiksi nesteytetyllä maakaasulla sekä muilla tuontireiteillä. EU:n tavoitteena on ollut pienentää Venäjän energian osuutta Euroopan energiantuotannossa sodan alkamisen jälkeen.

Kuvassa Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó

Toimittaja

H. Virtanen

Tilaa PosiTV TÄSTÄ

 

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

PRO NATO-pankin liikekumppanit tunnettuja taparikollisia

NATO-pankin tueksi on koottu useita rikoksenuusija-suurpankkeja. Kokonaisuutena kuvio muodostaa järjestelmäkriisin pohjapiirustuksen.

Näkökulma 16 t sitten

Brittilehti kertoi Putinin luennoineen keskiajasta Stubbille – Norjan pääministeri kiistää väitteen

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kiistää brittilehti Financial Timesin väitteen, jonka mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi pitänyt hänelle ja Suomen presidentti Alexander Stubbille pitkän luennon keskiaikaisesta slaavien historiasta. Financial Times uutisoi keskiviikkona, että Putin olisi käyttänyt suuren osan 27. lokakuuta käydystä 90 minuutin puhelinkeskustelusta slaavien historian käsittelyyn Ukrainan sodan rauhanratkaisujen sijaan. Norjan pääministeri Støre […]

Ulkomaat 17 t sitten

SDP:n Nato-virkamies ehdolla eduskuntaan – “Tehtävä kaikkemme, että Venäjä häviää hyökkäyssotansa”

SDP vuoden 2027 eduskuntavaaliehdokkaaksi nimetty Nato-virkamies Aleksi Roinila katsoo, että Suomen ja Euroopan on tehtävä kaikkensa Venäjän tappion eteen Ukrainassa. Roinila on työskennellyt muun muassa Suomen Nato-edustustossa sekä tiedustelu-upseerina kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Helsingin SDP:n vuoden 2027 eduskuntavaaliehdokkaaksi vastikään nimetty Aleksi Roinila esittää voimakkaan kannan Ukrainan sodan lopputuloksesta. Roinila kommentoi X:ssä  kansanedustaja Jarno Limnellin näkemystä Venäjän Ukrainassa […]

Politiikka 18 t sitten