Tilastokeskuksen kokeellinen selvitys paljastaa, että suomalaisyritykset ovat entistä aktiivisempia ulkoistamaan toimintojaan ulkomaille. Vuosina 2018–2020 7 prosenttia suurista yrityksistä siirsi tukitoimintoja tai ydintoimintoja Suomen ulkopuolelle, mikä herättää kysymyksen kotimaisen työvoiman asemasta globaalisti toimivissa yrityksissä. Uusin tilasto (2021–2023) osoittaa, että ulkoistaminen jatkuu edelleen, mikä korostaa kotimaisen työvoiman roolin haavoittuvuutta ja osaamistarpeiden muutosta.
Selvityksen mukaan tukitoimintojen ulkoistaminen on yleistä, varsinkin hallinto-, myynti- ja markkinointitehtäviä siirrettiin eniten EU-maihin. Yritysten ydintoimintojen ulkoistaminen oli harvinaisempaa, mutta sen vaikutukset kotimaiselle tuotannolle voivat olla merkittäviä.
Työvoimakustannukset usein syynä ulkoistukseen
Tilasto ei anna täydellistä kuvaa ulkoistamisen seurauksista kotimaiselle taloudelle. Vaikka yritykset korostavat strategisia päätöksiä ja tehokkuutta, on epäselvää, miten ulkoistaminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä osaamisen siirtymiseen ulkomaille ja kotimaan innovaatioympäristöön. Lisäksi kokeellinen tilasto ei kata pienempiä yrityksiä, mikä rajoittaa kokonaiskuvaa globaalien ketjujen vaikutuksesta suomalaiselle elinkeinoelämälle.
Työvoimakustannusten alentaminen mainittiin keskeisenä syynä ulkoistuksiin, mikä herättää kysymyksiä yritysten sosiaalisesta vastuusta ja kotimaisen työllisyyden turvaamisesta. Vaikka tilasto osoittaa, että ulkoistukset keskittyvät EU:n sisämarkkinoille, Intian ja muiden kauempana sijaitsevien maiden osuus kasvaa etenkin IT- ja asiantuntijapalveluissa.
Lisäksi Ursula von der Lyenin tekemä EU:n ja Intian välinen vapaakauppasopimus voi pahentaa tilannetta. Sopimus helpottaa kaupankäyntiä Intian ja EU:n välillä, mutta se voi myös lisätä työtehtävien siirtymistä Intiaan lisäten ulkoistamista. Sopimuksen mobilisaatio-osa mahdollistaa intialaisten työntekijöiden liikkumisen perheineen Euroopan Unioniin. Sosiaaliturvaa harkitaan perheille. Vaikka EU–Intia-vapaakauppasopimus ei suoraan veisikään esimerkiksi suomalaisilta IT-osaajilta työpaikkoja, se voi lisätä kilpailua ja taas painetta kustannustehokkuuteen.
EU-Intia vapaakauppasopimus tuli monille suomalaisille yllätyksenä, sillä siitä ei ollut juurikaan ennakkoon tiedotettu kotimaisessa mediassa.
Orpon hallituksen työllistämistoimet ja yrityksen vastuuttaminen
Pääministeri Orpo kritisoi viime viikolla yrityksiä siitä, etteivät ne kanna riittävästi vastuuta kotimaisen työllisyyden ja osaamisen kehittämisestä, ja korosti, että valtio ei yksin voi ratkaista työmarkkinoiden haasteita. Hallitus on vastannut työttömyyteen käynnistämällä työllisyys- ja osaamispoliittisia ohjelmia, tukia yrityksille rekrytointien ja koulutuksen edistämiseksi, työvoimapalveluiden tehostamisen sekä nuorten työllistämistä ja osaamisen kehittämistä tukevia hankkeita.
Vaikka kotimaisen työllisyyden ylläpitämiseksi tehdäänkin joitakin toimia, yritysten ulkomaille ulkoistaminen jatkuu. Lisäksi Mercosur-sopimus päästää edullisen latinalaisen lihan ja maataloustuotteet Euroopan markkinoille, lisäten maatalouden vaikeutta. Mercosur-markkinoiden avaaminen voi toisaalta parantaa työllisyyttä Suomessa etenkin auto- ja metalliteollisuudessa, kun vientimahdollisuudet kasvavat. Se saattaisi pitkällä aikavälillä tukee työpaikkojen säilymistä ja luomista. Intian vapaakauppasopimus voi lisätä kilpailua työpaikoista Euroopassa, mutta lisää samalla vientimahdollisuuksia.
Toimittaja
Karl Beckenström
