Ukrainan kerrotaan toimineen Länsi-Libyasta käsin sodassa Venäjää vastaan ja käyttäneen Libyan maa-aluetta tukikohtana drooni-iskuille venäläiseen energiakuljetukseen Välimerellä, kertoo AP. Venäjä on syyttänyt Ukrainaa meridrooni-iskuista.
Tietojen mukaan drooni-isku maaliskuussa kohdistui venäläisen varjolaivaston kaasusäiliöalukseen. Varjoaluksia käytetään Venäjän energianviennissä kiertämään länsimaiden pakotteita. Venäjän lipun alla purjehtiva Arctic Metagaz, joka kuljetti 61 000 tonnia nesteytettyä maakaasua, vaurioitui pahoin meridrooni-iskussa Maltan vesien läheisyydessä maaliskuun alussa. Ukraina ei ole virallisesti vahvistanut operaatioita.
Ukrainalaiset drooniekspertit toimivat Misratan rannikkokaupungin lentotukikohdalla, mutta myös pääkaupunki Tripolissa sekä Zawiyan rannikkokaupungissa, nimettömät viranomaiset kertoivat AP:lle.
Yksi viranomaisista sanoi, että 3. maaliskuuta tehty drooni-isku, joka osui venäläistankkeriin, käynnistettiin ukrainalaisten toimesta sotilaslaitoksesta Tripolissa.
Puolustussodasta rajat ylittävään sotilaalliseen toimintaan
Ukraina on perustellut sotilaalliset toimensa itsepuolustuksella Venäjän hyökkäystä vastaan vuonna 2022. Nyt esiin nousseet tiedot Ukrainan sotatoiminnasta Libyassa kuitenkin viittaavat siihen, että ainakin yksittäisiä operaatioita tehdään myös Ukrainan rajojen ulkopuolella.
Ukrainan epäillyt sotilasoperaatiot Libyan alueelta käsin viittaavat Ukrainan sodan luonteen muuttumiseen puolustuksesta hyökkäämiseen uusilla alueilla.
Ukrainan sota on laajentunut sivuvaikutuksiltaan Ukrainan ulkopuolelle, myös Suomeen. Ukrainan hyökkääminen puolustusrintaman ulkopuolella alkoi maaliskuussa Suomenlahdella Venäjän satamiin, mistä ukrainalaiset sotadroonit harhautuivat Suomeenkin aiheuttaen välitöntä vaaraa suomalaisille. Suomen johto hyväksyi, koska ”Ukrainalla on oikeus puolustautua”
Nyt Ukrainan hyökkäyksiä Venäjän energiakuljetuksiin on tapahtunut Libyan maaperällä – kaukana puolustusrintamalta Itä-Ukrainassa.
Kun sotilaallisia iskuja tehdään kolmansien maiden alueelta tai niiden kautta, konflikti siirtyy perinteisestä puolustussodasta kohti laajempaa ja epäsuorempaa sodankäyntiä ja lisää eskalaation ja sotaan sitouttamisen riskiä kolmansille maille.
Iskut Venäjän energiakuljetuksiin ovat strategiaa, jolla Ukraina pyrkii heikentämään Venäjän taloudellisia resursseja. Samalla ne kytkeytyvät epäsuorasti kansainväliseen konfliktitilanteeseen Lähi-idässä. Ukraina hyödyntää tätä alueellista epävakautta hyökätäkseen Välimerellä- kaukana varsinaiselta taistelukentältä Ukrainassa.
Epävakaa Libya suurvaltojen intressinä – suuret öljyvarat
Muammar Gaddafi nousi valtaan vuonna 1969 sotilasvallankaappauksella ja muutti Libyan järjestelmää- mm. öljyvarat kansallistettiin. Vuonna 2011 Arabikevään mielenosoitukset levisivät Libyaan, ja konflikti muuttui sisällissodaksi. NATO iski YK:n mandaatilla ilmaiskuilla Gaddafin joukkoja vastaan, mikä johti hänen hallintonsa kaatumiseen ja Gaddafin surmaamiseen.
Gaddafin kaatumisen jälkeen Libya ajautui epävakauteen, jossa on kilpailevia hallituksia, aseellisia miliisejä ja ulkovaltojen vaikutusta mm. Turkki, Venäjä, Egypti. Epävakaus tekee maasta alttiin ulkovaltojen vaikutukselle ja houkuttelee ulkovaltoja hyödyntämään tilannetta. Ulkovallat tukevat libyalaisia osapuolia saadakseen jalansijaa ja geopoliittista vaikutusvaltaa. Libyalla on Nigerian ohella Afrikan mantereen suurimmat öljyvarat.
Nyt uusimpana ulkovaltana Ukrainan on kerrottu operoivan Libyan maaperältä käsin omiin sotilaallisiin tavoitteisiinsa Venäjää vastaan.
