Hallitus on päättänyt indeksijäädytyksestä, joka koskee useita Kelan maksamia etuuksia. Vaikka indeksijäädytys tuli voimaan jo vuoden 2024 alusta, sen vaikutus on alkanut näkyä lisääntyvästi tänä vuonna, kun elinkustannukset nousevat, mutta tuet pysyvät ennallaan. Hallitus on perustellut päätöstä julkisen talouden sopeuttamisella ja velkaantumisen hillitsemisellä. Arvion mukaan säästöjä valtiolle kertyy satoja miljoonia euroja.
Ostovoima heikkenee lähes 9 %
Normaalisti työmarkkinatuki, työttömän peruspäiväraha, asumistuki ja opintoraha nousevat vuosittain inflaation mukaan. Nyt korotuksia ei enää tehdä, vaikka vuokrat, ruoka ja muut elinkustannukset nousevatkin. Kelan arvioiden mukaan indeksijäädytys heikentää etuuksien ostovoimaa ensi vuonna yhteensä noin 8,9 prosenttia.
Indeksijäädytys kasvattaa talousahdinkoa
Indeksijäädytys pahentaa jo ennestään monelle mahdotonta taloustilannetta, koska tuet eivät nouse samaan aikaan elinkustannusten kanssa. Tämä heikentää ostovoimaa ja lisää talousahdinkoa pienituloisissa perheissä.
Osa työttömistä kertoo, ettei perustuet nykyiselläänkään riitä perusmenoihin, kun lapsiperheissä työttömän lapsikorotukset leikattiin useilla sadoilla euroilla. Yksi yksinhuoltaja kuvaa talousahdinkoaan näin:
”Työmarkkinatuki 590 e kk ja vuokra 840 e. En pääse sairauseläkkeelle, eikä töitä ole.”
Työmarkkinatuki noin 580–600 euroa kuukaudessa verojen jälkeen jää selvästi alle vuokratasojen. Pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa) yksiön keskimääräinen vuokra vaihtelee 750 -950 euron välillä. Pääkaupunkiseudun asumistuki on myös kaventunut asteittain vuoden 2024–2025 lakimuutoksissa. Indeksijäädytyksen vuoksi tuet eivät nouse hintojen mukana, vaan niiden ostovoima heikkenee, jolloin vuokrien noustessa yhä suurempi osa asumiskustannuksista jää asukkaan maksettavaksi.
Kun vuokran päälle lasketaan sähkö, ruoka, nousseet vesimaksut, tulot eivät riitä enää välttämättömiin perusmenoihin.
Mainos
Toimeentulotuen saajien määrä onkin kasvanut, kun asumiskustannukset nousevat, työttömyys on noussut, sosiaaliturvasta leikattu ja tukien indeksijäädytys heikentävät ostovoimaa. Osa työttömistä joutuu hakemaan toimeentulotukea, joka on niin sanottu viimesijainen tuki. Moni työtön ei sitä voi edes saada, vaikka eläisi alle lakisääteisen toimeentulon rajan ja köyhyysrajan alla.
Rahat ei riitä perusmenoihinkaan, mutta toimeentulotukea ei voi saada
Helsinkiläinen yksinhuoltaja kertoo, että perheen vuokra on 750euroa kuukaudessa, ja työttömyyspäiväraha lapsikorotusten leikkaamisen jälkeen enää vain 590 euroa. Vuokraa on vaikea saada kasaan työttömyysrahasta (590eur) ja asumistuesta (480eur), kun päälle maksettavaksi on vielä vesilaskut noin 500-600 euroa puolessa vuodessa, sähkö, ruoka, lääkkeet, puhelimet, netti ja bussiliput. Omaa kautta työllistymällä kevytyrittäjänä hän lisäksi menetti myös työttömyyspäivärahat, koska hänet määriteltiin yrittäjäksi. Rahat eivät riitä mitenkään edes peruskuluihin -keikkatöistä huolimatta- mutta toimeentulotukeakaan ei voi saada säästöjen ja kesämökin vuoksi.
Lain mukaan työttömyysturvan tarkoitus olisi kuitenkin turvata perustoimeentulo työttömyyden aikana. Käytännössä se ei riitä edes kohtuulliseen vuokraan ja moni kaapii asumistuesta ja työttömyysrahasta vuokransa kasaan. Jäljelle jäävä aukko pitää kattaa säästöillä, velanotolla tai keikkatöillä, jos sellaista löytää ja saa.
Nykyisestä noin 590 euron työttömän ”perustoimeentulosta” indeksijäädytys heikentää ostovoimaa noin 8–9 prosenttia, mikä vastaa suunnilleen noin 50–55 euroa kuukaudessa.
Suomi avaa taas rahahanat Ukrainalle – nyt vuorossa sääennusteet
