Vuonna 2019 voimaan tulleen lapsenhuoltolain uudistuksen keskeiset tavoitteet eivät ole toteutuneet odotetusti. Helsingin yliopiston seurantatutkimuksen mukaan huoltoriitojen käsittelyajat eivät ole lyhentyneet ja lapsen oma osallisuus prosessissa on edelleen vähäistä.
Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin seurantatutkimuksessa arvioitiin vuonna 2019 voimaan tulleen lapsenhuoltolain osittaisuudistuksen vaikutuksia käytännössä.
Uudistuksella pyrittiin muun muassa nopeuttamaan huoltoriitojen käsittelyä, vahvistamaan lapsen osallistumista häntä koskevaan päätöksentekoon sekä parantamaan lapsen suojaa väkivallalta.
Tutkimuksen perusteella moni tavoitteista on kuitenkin jäänyt saavuttamatta.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Huoltoriitojen käsittelyajat eivät ole lyhentyneet
Tutkimuksen mukaan ensimmäistä istuntoa ei pystytä järjestämään aiempaa nopeammin. Jos asiassa tehdään olosuhdeselvitys, se pidentää käsittelyä tyypillisesti noin puolella vuodella.
Lakiuudistus antoi tuomioistuimille mahdollisuuden hylätä perusteettomia hakemuksia jo käsittelyn alkuvaiheessa. Tutkimuksen mukaan tätä mahdollisuutta käytetään kuitenkin vain vähän.
Ammattilaiset kokevat keinon soveltamiskynnyksen korkeaksi ja soveltamisalan kapeaksi.
Myös pitkään jatkuvat huoltoriidat ja samojen asioiden toistuvat uusintakäsittelyt ovat tutkimuksen mukaan edelleen yleisiä. Käsittelyjen kokonaiskestot ovat pysyneet pitkinä.
Lapsia kuullaan edelleen harvoin
Myöskään tavoite lapsen vahvemmasta osallisuudesta ei tutkimuksen perusteella ole toteutunut käytännössä.
Vain harva lapsi tulee suoraan kuulluksi huoltoriidan käsittelyn aikana. Useimmiten lapsen näkemyksiä selvitetään osana olosuhdeselvitystä.
Tutkimuksessa nousi lisäksi esiin huoli lähisuhdeväkivallan tunnistamisesta huoltoriidoissa.
”Lapsen suojelu väkivallalta on uudistuksen ydintä, mutta väkivallan tunnistaminen ja huomioon ottaminen vaatii edelleen vahvistamista sekä huoltosopimusasioissa että tuomioistuinkäsittelyissä”, Helsingin yliopiston projektisuunnittelija Inka Järvikangas toteaa.
Osa uudistuksista sai myönteistä palautetta
Kaikki uudistuksen vaikutukset eivät olleet tutkimuksessa kielteisiä.
Hyvinvointialueiden laajennettu mahdollisuus vahvistaa vanhempien välisiä sopimuksia sai ammattilaisilta myönteisen arvion. Lapsen asioista voidaan sopia lastenvalvojalla aiempaa joustavammin.
Myös mahdollisuutta vahvistaa tapaamisoikeus muulle lapselle läheiselle henkilölle kuin vanhemmalle pidettiin toimivana.
Olosuhdeselvitykselle säädetty määräaika ja selvityksen sisällön tarkempi yksilöinti saivat niin ikään myönteistä palautetta.
Käytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea
Tutkijoiden mukaan käräjäoikeuksien ja hyvinvointialueiden toimintatavoissa on merkittäviä alueellisia eroja. Tämä voi heikentää sekä asianosaisten yhdenvertaisuutta että käsittelyjen tehokkuutta.
Tilaa Posi TV – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkijat suosittelevat huoltosopimuksiin ja tuomioistuinkäsittelyihin yhtenäisempiä käytäntöjä. Lisäksi lakia tulisi heidän mukaansa täsmentää esimerkiksi lapsen edun arvioinnissa ja tapaamisoikeuden poistamista koskevissa tilanteissa.
Tutkimuksessa nostetaan esiin myös tuomareiden erikoistumisen, riittävien resurssien sekä toimivien tietojärjestelmien merkitys.
Pelkkää oikeusprosessia tutkijat eivät pidä riittävänä ratkaisuna pitkittyneisiin huoltoriitoihin.
”Koska pelkkä oikeusprosessi ei usein ratkaise huoltoriidan taustalla olevia ongelmia, on tärkeää kehittää myös tuomioistuinprosessin ulkopuolisia tukipalveluja. Huoltoriidat eivät lyhene automaattisesti lakiin kirjatuilla keinoilla. Vaikutusten toteutuminen edellyttää yhdenmukaisia käytäntöjä, resursseja ja tukea toimeenpanoon”, tutkijat korostavat.
Tutkimusryhmään kuuluivat vanhempi yliopistonlehtori Virve Toivonen sekä projektisuunnittelijat Inka Järvikangas ja Minka Ohtonen.
Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti oikeusministeriön aloitteesta. Oikeusministeriön tilaaman hankkeen loppuraportti julkaistiin kesäkuuta.
