Voisiko komea ulkomuoto antaa poliitikolle luvan sooloilla, sivuuttaa äänestäjät ja ajautua lobbareiden vietäväksi? Tutkijat panivat tutkimukseen osallistuneet arvostelemaan poliitikkojen kasvoja – mutta ulkonäkö ei lopulta paljastanutkaan poliitikoista sitä, mitä olisi voinut kuvitella.
Hyvännäköisten ihmisten ajatellaan usein pääsevän elämässä helpommalla. Ulkonäön on aiemmissa tutkimuksissa havaittu vaikuttavan myös politiikassa, sillä viehättäväksi koettu ehdokas voi saada etua vaaleissa.
Kesäkuussa 2026 European Journal of Political Economy -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, jatkuuko niin sanottu kauneusetu vielä sen jälkeen, kun poliitikko on päässyt valtaan.
Tutkijoita kiinnosti erityisesti, käyttävätkö hyvännäköiset poliitikot asemaansa muita röyhkeämmin hyväkseen. Ajatuksena oli, että ulkonäöstään hyötyvä poliitikko saattaisi kuvitella saavansa helpommin anteeksi äänestäjien tahdon sivuuttamisen tai läheiset suhteet erilaisiin eturyhmiin.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Australialaiset arvostelivat sveitsiläispoliitikkojen kasvot
Tutkimuksen asetelma oli vähintäänkin erikoinen. Australialaisille osallistujille näytettiin 69:n Sveitsin parlamentin ylähuoneessa toimineen poliitikon virallisia kasvokuvia.
Osallistujat eivät tienneet kuvissa esiintyvien henkilöiden olevan sveitsiläisiä poliitikkoja. Heidän tehtävänään oli arvioida pelkkien valokuvien perusteella muun muassa henkilöiden viehättävyyttä, charmikkuutta, pätevyyttä, rehellisyyttä ja luotettavuutta.
Kyselyyn osallistui aluksi 157 australialaista, joista suurin osa oli opiskelijoita. Lopulliseen analyysiin hyväksyttiin 147 henkilön antamat arviot. Vaikka varsinainen tutkimus julkaistiin vuonna 2026, kasvokuvien arviointiin käytetty kyselyaineisto kerättiin jo vuonna 2015 ja kuvat esittivät vuosina 2013–2014 toimineita poliitikkoja.
Arvosanoja verrattiin tämän jälkeen poliitikkojen todelliseen toimintaan. Tutkijat tarkastelivat kahta asiaa: kuinka paljon poliitikoilla oli ilmoitettuja sidonnaisuuksia eturyhmiin ja kuinka hyvin heidän parlamentissa antamansa äänet vastasivat omien äänestäjiensä näkemyksiä samoista kysymyksistä.
Vertailu oli mahdollinen Sveitsin järjestelmän ansiosta. Kansalaiset äänestävät maassa kansanäänestyksissä samoista poliittisista kysymyksistä, joita parlamentissa käsitellään, ja poliitikkojen eturyhmäsidonnaisuuksista on saatavilla tietoa.
Mainos
Kauniit kasvot loivat myönteisen vaikutelman
Ulkonäöllä oli selvää vaikutusta siihen, millaisen ensivaikutelman poliitikot antoivat.
Hyvännäköisiksi arvioituja henkilöitä pidettiin kuvien perusteella myös keskimääräistä rehellisempinä ja pätevämpinä. Kauniit kasvot näyttivät siis synnyttävän eräänlaisen sädekehävaikutuksen: miellyttävä ulkonäkö sai arvioijat liittämään henkilöön muitakin myönteisiä ominaisuuksia.
Todelliseen poliittiseen toimintaan tämä vaikutelma ei kuitenkaan ulottunut.
Kauneus ei tehnyt poliitikosta häikäilemättömämpää
Tutkimuksessa ei löydetty näyttöä siitä, että hyvännäköisillä poliitikoilla olisi ollut muita enemmän sidonnaisuuksia lobbaaviin eturyhmiin.
Viehättäviksi arvioidut poliitikot eivät myöskään äänestäneet muita useammin omien äänestäjiensä näkemyksiä vastaan. Tulokset olivat pääosin samanlaisia poliittisen kentän vasemmalla, keskellä ja oikealla.
Tilaa Posi TV lahjaksi – tuellasi riippumaton suomalainen uutisointi jatkuu myös tulevaisuudessa.
Tutkijat päätyivätkin siihen, ettei ulkonäkö näyttänyt tekevän jo valituksi tulleista poliitikoista sen parempia tai huonompia kansanedustajia. Komeus tai kauneus saattoi auttaa luomaan myönteisen ensivaikutelman, mutta se ei ennustanut poliitikon todellista käyttäytymistä vallassa.
Hyvännäköinen poliitikko saattaa siis näyttää kuvassa rehellisemmältä kuin kilpailijansa, mutta hän ei tulosten perusteella ole sen suurempi – tai pienempi – ketkuilija kuin muutkaan.
Tutkijat kuitenkin muistuttavat, että Sveitsin poliittinen järjestelmä tarjoaa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet tarkastella poliitikkojen äänestyskäyttäytymistä ja sidonnaisuuksia. Avoimuus voi jo itsessään rajoittaa mahdollisuuksia sivuuttaa äänestäjien näkemykset. Siksi tuloksia ei voida sellaisenaan yleistää maihin, joissa poliitikkojen äänestyksistä, sidonnaisuuksista ja poliittisesta rahoituksesta on huomattavasti vähemmän julkista tietoa.
