Yhdysvaltojen 28 kohdan rauhansuunnitelma vaatii Ukrainalta alueiden luovutuksia ja natsismin kieltämistä Ukrainasta

Yhdysvallat on laatinut uuden 28 kohdan rauhansuunnitelman Ukrainan sodan päättämiseksi. Presidentti Donald Trump on hyväksynyt ehdotuksen, ja se toimii nyt Yhdysvaltojen virallisena neuvottelupohjana. Axiosin mukaan suunnitelma sisältää useita elementtejä, jotka vastaavat Venäjän jo vuosia esittämiä tavoitteita konfliktin ratkaisusta.

Aluejärjestelyt yhtenevät Venäjän tavoitteisiin

Rauhansuunnitelma sisältää merkittäviä muutoksia Ukrainan aluerakenteeseen. Ehdotuksen mukaan Ukraina tunnustaisi Venäjän hallinnan Krimillä sekä Luhanskin ja Donetskin alueilla. Myös Khersonin ja Zaporizhžian nykyiset rintamalinjat jäädytettäisiin ilman vaatimusta Venäjän joukkojen vetäytymisestä.

Donetskin alueelle perustettaisiin demilitarisoitu vyöhyke, jolta Ukrainan olisi vetäydyttävä. Venäjä on toistanut vastaavia vaatimuksia koko sodan ajan, ja nyt Yhdysvaltojen laatima suunnitelma rakentuu selvästi tämän linjan pohjalle.

Ukrainan sotilaallista kapasiteettia rajoitettaisiin

Suunnitelmassa Ukrainan asevoimien enimmäisvahvuudeksi asetettaisiin 600 000 sotilasta. Samalla Ukraina luopuisi pysyvästi pyrkimyksestä liittyä Natoon, ja Nato itse sitoutuisi olemaan tarjoamatta jäsenyyttä tulevaisuudessakaan. Tämä vastaa Venäjän keskeisiä turvallisuustavoitteita, joita se on esittänyt jo vuodesta 2014 lähtien.

Yhdysvaltojen suunnitelma kuitenkin tarjoaisi Ukrainalle kymmenvuotisen turvatakuun, joka aktivoituisi merkittävän venäläishyökkäyksen sattuessa.

Mainos
Mainos

Natsismin kieltäminen sisältyy poliittisiin muutoksiin

Rauhansuunnitelma edellyttää Ukrainalta lainsäädäntöä, joka kieltää natsismin ideologian ja siihen liittyvän toiminnan. Venäjä on listannut tämän yhdeksi sodan päätavoitteistaan niin kutsutussa “denatsifiointi”-vaatimuksessa. Yhdysvaltojen ehdotus omaksuu tämän kohdan osaksi sopimuskehystä.

Suunnitelma sisältää myös laajempia koulutus- ja valistusohjelmia syrjinnän ja rasismin vähentämiseksi sekä Ukrainassa että Venäjällä.

Ukrainassa toimii useita natsiliikkeiksi luokiteltuja ryhmiä, joista tunnetuimpia on Azov. Ryhmä syntyi vuonna 2014 vapaaehtoispataljoonana, ja sen perustajilla oli yhteyksiä liikkeisiin, jotka ovat avoimesti omaksuneet natsi-ideologiasta ja sen symboliikasta vaikutteita. Azov käytti alkuvaiheessa tunnuksia, kuten Wolfsangel-merkkiä ja Mustaa Aurinkoa, jotka tunnetaan historiallisina natsisymboleina. Myöhemmin Azov liitettiin osaksi Ukrainan virallisia asevoimia,

Ukrainan vaalit 100 päivän sisällä

Ehdotuksen mukaan Ukraina järjestäisi uudet parlamentti- ja presidentinvaalit 100 päivän kuluessa sopimuksen hyväksymisestä. Tavoitteena olisi poliittisen vakauden palauttaminen sodan jälkeen.

Toimittaja
Juha Korhonen

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Huoltovarmuuskeskus: Suomessa ei pulaa polttoaineista tai viljasta Lähi-idän sodasta huolimatta

Suomen huoltovarmuus ei ole heikentynyt Lähi-idän sodan seurauksena, kertoo Huoltovarmuuskeskus tuoreessa tilannearviossaan. Viraston mukaan polttoaineiden ja viljan saatavuus on Suomessa tällä hetkellä hyvä, vaikka konfliktin pitkittyminen voi lisätä paineita erityisesti raaka-aineiden ja tuotantopanosten osalta. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan sodan vaikutukset ovat toistaiseksi näkyneet lähinnä yritysten kustannuksissa. Polttoaineiden, raaka-aineiden ja materiaalien hinnat ovat nousseet, mutta varsinaisia saatavuusongelmia ei […]

Kotimaa 1 t sitten

EU suunnittelee alaikäisten sosiaalisen median käytön rajoittamista

Ranskan presidentti Emmanuel Macron järjestää 16.4. EU-johtajien videokokouksen, jossa käsitellään  yhteistä linjaa alaikäisten sosiaalisen median käytön rajoittamiseksi. Kokoukseen osallistuu EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä useita jäsenmaiden pääministereitä, kuten Espanjan Pedro Sánchez, kertoo Reuters. Tapaamisen tarkoituksena on vahvistaa EU-tason koordinaatiota, jotta jäsenvaltiot etenisivät rajoituksissa yhtenäisesti. Macronin toimiston mukaan tavoitteena on myös nopeuttaa Euroopan komission […]

Eu 2 t sitten

Slovenian parlamentin puhemies ehdottaa kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä

Slovenian parlamentin puhemies Zoran Stevanović aikoo edistää kansanäänestyksen järjestämistä maan Nato-jäsenyydestä. Stevanović katsoo, että kansalaisten tulisi saada suoraan päättää, jatkaako Slovenia jäsenyyttään NATOssa vaiko eroaa siitä. Stevanovićin mukaan asia liittyy kansalliseen päätösvaltaan ja siihen, miten maan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tulisi tulevaisuudessa ohjata. Hänen mukaansa Slovenian ei tulisi olla riippuvainen ulkopuolisista päätöksentekorakenteista, vaan sen tulisi pystyä […]

2 t sitten