Yhdysvaltojen 28 kohdan rauhansuunnitelma vaatii Ukrainalta alueiden luovutuksia ja natsismin kieltämistä Ukrainasta

Yhdysvallat on laatinut uuden 28 kohdan rauhansuunnitelman Ukrainan sodan päättämiseksi. Presidentti Donald Trump on hyväksynyt ehdotuksen, ja se toimii nyt Yhdysvaltojen virallisena neuvottelupohjana. Axiosin mukaan suunnitelma sisältää useita elementtejä, jotka vastaavat Venäjän jo vuosia esittämiä tavoitteita konfliktin ratkaisusta.

Aluejärjestelyt yhtenevät Venäjän tavoitteisiin

Rauhansuunnitelma sisältää merkittäviä muutoksia Ukrainan aluerakenteeseen. Ehdotuksen mukaan Ukraina tunnustaisi Venäjän hallinnan Krimillä sekä Luhanskin ja Donetskin alueilla. Myös Khersonin ja Zaporizhžian nykyiset rintamalinjat jäädytettäisiin ilman vaatimusta Venäjän joukkojen vetäytymisestä.

Donetskin alueelle perustettaisiin demilitarisoitu vyöhyke, jolta Ukrainan olisi vetäydyttävä. Venäjä on toistanut vastaavia vaatimuksia koko sodan ajan, ja nyt Yhdysvaltojen laatima suunnitelma rakentuu selvästi tämän linjan pohjalle.

Ukrainan sotilaallista kapasiteettia rajoitettaisiin

Suunnitelmassa Ukrainan asevoimien enimmäisvahvuudeksi asetettaisiin 600 000 sotilasta. Samalla Ukraina luopuisi pysyvästi pyrkimyksestä liittyä Natoon, ja Nato itse sitoutuisi olemaan tarjoamatta jäsenyyttä tulevaisuudessakaan. Tämä vastaa Venäjän keskeisiä turvallisuustavoitteita, joita se on esittänyt jo vuodesta 2014 lähtien.

Yhdysvaltojen suunnitelma kuitenkin tarjoaisi Ukrainalle kymmenvuotisen turvatakuun, joka aktivoituisi merkittävän venäläishyökkäyksen sattuessa.

Natsismin kieltäminen sisältyy poliittisiin muutoksiin

Rauhansuunnitelma edellyttää Ukrainalta lainsäädäntöä, joka kieltää natsismin ideologian ja siihen liittyvän toiminnan. Venäjä on listannut tämän yhdeksi sodan päätavoitteistaan niin kutsutussa “denatsifiointi”-vaatimuksessa. Yhdysvaltojen ehdotus omaksuu tämän kohdan osaksi sopimuskehystä.

Suunnitelma sisältää myös laajempia koulutus- ja valistusohjelmia syrjinnän ja rasismin vähentämiseksi sekä Ukrainassa että Venäjällä.

Ukrainassa toimii useita natsiliikkeiksi luokiteltuja ryhmiä, joista tunnetuimpia on Azov. Ryhmä syntyi vuonna 2014 vapaaehtoispataljoonana, ja sen perustajilla oli yhteyksiä liikkeisiin, jotka ovat avoimesti omaksuneet natsi-ideologiasta ja sen symboliikasta vaikutteita. Azov käytti alkuvaiheessa tunnuksia, kuten Wolfsangel-merkkiä ja Mustaa Aurinkoa, jotka tunnetaan historiallisina natsisymboleina. Myöhemmin Azov liitettiin osaksi Ukrainan virallisia asevoimia,

Ukrainan vaalit 100 päivän sisällä

Ehdotuksen mukaan Ukraina järjestäisi uudet parlamentti- ja presidentinvaalit 100 päivän kuluessa sopimuksen hyväksymisestä. Tavoitteena olisi poliittisen vakauden palauttaminen sodan jälkeen.

Toimittaja
Juha Korhonen

Keskustelu

Ole ensimmäinen keskustelija

Mitä mieltä olet? Jaa ajatuksesi muiden lukijoiden kanssa.

Luitko jo nämä?

Näkökulma: Vihdoin Suomi uhmaa EU:ta

Suomea on usein kehuttu EU:n mallioppilaaksi, varsinkin kartellimedian artikkeleissa. Mallioppilas Suomi on saanut kuitenkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta enemmän langettavia tuomioita kuin muut Pohjoismaat. Suomalaisissa tuomioistuimissa on myös nähty, kuinka EU-oikeutta sovelletaan silloin, kun se sopii tuomioon, ja jätetään viemättä EU-tuomioistuimen arvioitavaksi silloin, kun se ei sovi. Paras esimerkki on WinCapita. Vantaan käräjäoikeus nojasi tuomiossaan EU:n sähkökauppadirektiiviin. […]

Näkökulma 4 t sitten

Jari Halonen: ”Keskusta varastettiin Suomen omistajien etupuolueeksi”

Taiteilija Jari Halonen esittää Posi TV:n Ilkka Tiaisen haastattelussa kovia väitteitä keskustapuolueen taustalla vaikuttaneista taloudellisista eturyhmistä. Halosen mukaan Jari Sarasvuolla ja Perheyritysten liitolla on ollut merkittävä rooli Matti Vanhasen ja Juha Sipilän poliittisilla urilla. Halosen mukaan keskustapuolue alkoi jo vuosikymmeniä sitten etääntyä perinteisestä maaseudun etujen puolustamisesta ja muuttua suurten omistajien etuja ajavaksi puolueeksi. ”Todellisuudessa keskusta […]

Haastattelut 11 t sitten

Presidentin kansainvälistymispalkinto Bovaer-kohussa ryvettyneelle Valiolle

Tasavallan presidentti Alexander Stubb on myöntänyt vuoden 2026 kansainvälistymispalkinnon muun muassa Valiolle, joka joutui aiemmin tänä vuonna keskeyttämään kiistellyn Bovaer-rehulisäaineen käyttökokeilun. Palkitsemisessa painotetaan kansainvälisen menestyksen lisäksi vastuullisuutta, vaikka Bovaerin turvallisuuteen liittyvä eurooppalainen arviointi on edelleen kesken. Tasavallan presidentti Alexander Stubb on palkinnut Valion vuoden kasvuyrityksenä. Asiasta kertoi Business Finland keskiviikkona 18. marraskuuta julkaisemassaan tiedotteessa. Valion […]

Kotimaa 12 t sitten