Trump vaatii Espanjan tukikohtia käyttöönsä kaupankäynnin katkaisun uhalla

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on uhannut katkaista kaiken kaupan Espanjan kanssa sen jälkeen, kun Espanja kieltäytyi antamasta Yhdysvalloille lupaa käyttää Espanjassa olevia sotilastukikohtia iskuihin Irania vastaan.

Trumpin uhkaava ilmoitus Espanjaa kohtaan liittyy Lähi-idän konfliktiin ja Iraniin. Viime viikkoina Iranin ja Israelin sekä Yhdysvaltojen välinen jännite on kasvanut ja purkautunut sotatoimina. USA ja Israel ovat tehneet lauantaista asti ilmaiskuja ja Iran taas vastannut vastaiskuilla. Yhdysvallat on pyrkinyt käyttämään liittolaisiaan tukikohtien ja logistisen tuen saamiseksi Irania vastaisissa operaatioissaan. Espanjan päätös kieltäytyä antamasta Yhdysvaltojen käyttöön maaperäänsä on nyt Trumpin hallinnon esteenä sotilaalliselle toiminnalle. Tilanteesta uutisoi  AP.

Vaatimukset NATO-menojen nostosta

Trump ilmoitti uhkauksensa tiedotustilaisuudessa Washingtonissa saksalaisen liittokansleri Friedrich Merzin vierailun yhteydessä. Hän kuvaili Espanjan päätöstä “epäyhteistyökykyiseksi” ja syytti maata siitä, ettei se tue Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotilaallisia toimia Lähi-idässä. Trump myös painotti, että Espanjan on nostettava puolustusmenojaan, jotta NATO:n jäsenmaat kantavat vastuunsa turvallisuuden ylläpidosta.

Espanja nojaa kansainväliseen oikeuteen

Espanjan hallituksen virallinen kanta on, että Espanjan tukikohtia ei käytetä Iraniin kohdistuviin iskuihin, koska sellainen toiminta ei noudata Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa tai olemassa olevia sopimuksia. Tämä linja perustuu sekä kansainvälisen lain kunnioittamiseen että pyrkimykseen lieventää konfliktia ja etsiä diplomaattisia ratkaisuja konfliktissa.

Espanja on todennut, ettei se osallistuisi sotilaallisiin hyökkäyksiin Iraniin ilman laillista perustaa ja korostanut, että rauhanomaiset neuvotteluratkaisut ovat ainoa hyväksyttävä tie. Espanjan ulkoministeriö on myös muistuttanut, että päätökset kauppasuhteista ja sotilaallisesta osallistumisesta neuvotellaan EU:n kautta, ei yksittäisten jäsenvaltioiden tasolla.

Espanja ei hyväksy Trumpin uhkauksia katkaista kauppaa, vaan sanoo, että kauppasopimukset ovat EU:n vastuulla eikä yksittäinen maa voi vaihtaa niitä ilman laillista prosessia ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamista.

Espanjan ulkoministeri José Manuel Albares totesi, että hänen maansa ei salli Yhdysvaltain käyttää Etelä-Espanjassa sijaitsevia tukikohtia iskuihin, joita ei kata Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirja.

Taloudelliset ja poliittiset vaikutukset

Trumpin uhkaus katkaista kauppa Espanjan kanssa olisi merkittävää, sillä Espanja on yksi Yhdysvaltojen tärkeimmistä kauppakumppaneista Euroopassa. Talousasiantuntijat arvioivat, että kauppakatkolla olisi vaikutuksia autoteollisuuteen, maataloustuotteisiin ja energiamarkkinoihin. Kansainväliset analyytikot varoittavat myös, että Trumpin kova linja saattaa heikentää EU–Yhdysvallat-suhteita ja lisätä poliittista polarisaatiota Euroopassa.

Trumpin painostus

Trump itse on sanonut, että hänen tavoitteensa on painostaa liittolaisia tukemaan Yhdysvaltojen Iran-linjaa ja varmistaa, että sotilaalliset ja poliittiset toimet ovat tehokkaita. Hänen mukaansa ilman yhteistyötä liittolaismaiden kanssa Iranin ydinohjelman ja alueellisen vaikutusvallan hillitseminen olisi vaikeaa.

Sotatoimiin osallistumisen päätös on kansallinen

Jokainen NATO:n jäsenmaa päättää itse, osallistuuko operaatioihin tai sallitaanko tukikohtien käyttö. Espanja on linjannut, ettei se anna maaperäänsä Iranin iskuja varten ilman laillista kansainvälistä perustaa esimerkiksi YK:n mandaattia

Euroopan Unionin jäsenmaan päätöksiin sotatoimista puuttuu nyt ulkopuolinen valtio, joka uhkaa katkaista kaupan, ellei jäsen osallistu, rahoita ja tarjoa tukikohtiaan Yhdysvaltojen käyttöön. Espanja kieltäytyy tulla liitetyksi sotaan Irania vastaan, johon itsenäisenä valtiona Espanjalla on oikeus. Myöskään Espanjan NATO-jäsenyys ei velvoita sitä antamaan maaperäänsä sotatoimiin Yhdysvaltojen käyttöön.

NATO-sopimus (North Atlantic Treaty, 1949) velvoittaa jäsenmaat kollektiiviseen puolustukseen hyökkäystilanteessa (artikla 5), mutta se ei pakota jäsenmaata osallistumaan sotaan tai antamaan maaperäänsä muiden maiden hyökkäystoimiin.

Kuvassa José Manuel Albares

Toimittaja

Karl Beckenström

Tilaa PosiTV TÄSTÄ

Keskustelu 1

  1. Pena
    Itse asiassa trump vaatii siis sitä, että Iran kohdistaa ohjusiskuja myös Espanjaan - tai eiväthän ne tukikohdat ole enää Espanjaa vaan osa imperialistista Pohjois-Amerikan Yhdysvaltoja.

Luitko jo nämä?

PRO NATO-pankin liikekumppanit tunnettuja taparikollisia

NATO-pankin tueksi on koottu useita rikoksenuusija-suurpankkeja. Kokonaisuutena kuvio muodostaa järjestelmäkriisin pohjapiirustuksen.

Näkökulma 16 t sitten

Brittilehti kertoi Putinin luennoineen keskiajasta Stubbille – Norjan pääministeri kiistää väitteen

Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kiistää brittilehti Financial Timesin väitteen, jonka mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin olisi pitänyt hänelle ja Suomen presidentti Alexander Stubbille pitkän luennon keskiaikaisesta slaavien historiasta. Financial Times uutisoi keskiviikkona, että Putin olisi käyttänyt suuren osan 27. lokakuuta käydystä 90 minuutin puhelinkeskustelusta slaavien historian käsittelyyn Ukrainan sodan rauhanratkaisujen sijaan. Norjan pääministeri Støre […]

Ulkomaat 17 t sitten

SDP:n Nato-virkamies ehdolla eduskuntaan – “Tehtävä kaikkemme, että Venäjä häviää hyökkäyssotansa”

SDP vuoden 2027 eduskuntavaaliehdokkaaksi nimetty Nato-virkamies Aleksi Roinila katsoo, että Suomen ja Euroopan on tehtävä kaikkensa Venäjän tappion eteen Ukrainassa. Roinila on työskennellyt muun muassa Suomen Nato-edustustossa sekä tiedustelu-upseerina kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Helsingin SDP:n vuoden 2027 eduskuntavaaliehdokkaaksi vastikään nimetty Aleksi Roinila esittää voimakkaan kannan Ukrainan sodan lopputuloksesta. Roinila kommentoi X:ssä  kansanedustaja Jarno Limnellin näkemystä Venäjän Ukrainassa […]

Politiikka 18 t sitten