Pimeästä aineesta on kenties lopulta havaittu suoraa todistusaineistoa. Guardian uutisoi pimeän aineen tutkimuksen edistysaskelista. Tutkijat korostavat, että havainto vaatii kuitenkin lisävarmistuksia, mutta jos tulokset varmistuvat, kyseessä olisi suuri läpimurto vuosikymmenten etsinnässä.
Pimeän aineen arvoitus
Lähes sata vuotta sitten avaruustutkijat esittivät teorian näkymättömästä pimeästä aineesta. Pimeä aine keksittiin 1930-luvulla, kun sveitsiläinen tähtitieteilijä Fritz Zwicky huomasi kaukaisten galaksien pyörivän nopeammin kuin niiden näkyvä massa. Syntyi teoria aineesta, joka ei säteile eikä ime valoa, mutta jonka painovoima vaikuttaa galakseihin. Pimeä aine kerääntyy galaksien ympärille ja muodostaa verkoston maailmankaikkeudessa, jopa 27 % koko kosmoksesta.
Siitä lähtien tutkijat ovat etsineet pimeän aineen hiukkasia ilmaisimilla, avaruusteleskoopeilla ja hiukkaskiihdyttimellä.
Yhden teorian mukaan pimeä aine koostuu vuorovaikuttavista massiivisista hiukkasista. Kahden tällaisen hiukkasen törmätessä ne voivat tuhoutua ja vapauttaa gammasäteilyä.
Professori Tomonori Totani Tokion yliopistosta analysoi Nasan Fermi-gammasädeteleskoopin aineistoa ja havaitsikin gammasäteilyä. Gammasäteily noudatti samaa muotoa kuin galaksin keskuksesta tuleva pimeän aineen halo. Halo on galaksia ympäröivä laaja pallomainen alue, jossa pimeä aine sijaitsee.
Totanin mukaan tämä voisi olla ratkaiseva askel pimeän aineen luonteen selvittämisessä. Hänen mukaansa Linnunradan keskuksesta havaitut gammasäteet muistuttavat pimeän aineen tuottamaksi oletettua signaalia.
Signaali “vastaa niitä ominaisuuksia, joita pimeän aineen tuottamalta gammasäteilyltä odotetaan”, Totani sanoo. Tutkimus julkaistiin Journal of Cosmology and Astroparticle Physics -lehdessä. Totani huomauttaa, että vaihtoehtoiset selitykset, kuten muut gammasäteilyn lähteet on kuitenkin vielä suljettava pois.
Tutkijat vielä varovaisia löydösten suhteen – lisää todisteita tarvitaan
Muut tutkijat sanovat, että ratkaisevaa olisi havaita samanlaista gammasäteilyä muistakin kohteista, kuten kääpiögalakseista. Surrey-yliopiston professori Justin Read huomauttaa, että tällaisista galakseista ei ole löytynyt merkittäviä signaaleja.
Toimittaja Karl Beckenström
Tilaa Positv TÄSTÄ
