Iranin parlamentin puhemies Mohammad Bagher Ghalibaf, X-käyttäjätunnus @mb_ghalibaf, julkaisi 16. syyskuuta 2026 kaksi laajaa huomiota herättänyttä postausta X-alustalla.
Ghalibaf pilkkasi Yhdysvaltain liittovaltion keskuspankki FEDin 25 korkopisteen koronnostoa julkaisemalla taloustieteellistä Taylorin sääntöä mukailevan kaavan, johon hän lisäsi öljykuljetusten kriittiset merisokkelot — Hormuzinsalmi eli SOH ja Bab el-Mandeb eli BEM.
Taylorin sääntö on viitekehys, jota Yhdysvaltain yksityisesti omistettu keskuspankki FED ja Wall Street käyttävät laskiessaan keskuspankin ohjauskorkoa
Ghalibaf väitti, ettei kysyntäpuolen työkaluilla — kuten korkoja nostamalla — voida ankkuroida inflaatio-odotuksia, koska ne johtuvat tarjontapuolen shokista eli salmien sulkeutumisesta, jonka riskiä ja hintapreemiota Iran kontrolloi.
Samana päivänä Ghalibaf hyökkäsi X:ssa suoraan Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessentia vastaan syyttäen tätä valehtelusta koskien Yhdysvaltain sotaan kuluttamia rahoja sekä Hormuzinsalmen kautta kulkeneen öljyn määrää. Ghalibad kehotti Bessentia huomioimaan laskelmissaan nekin summat.
Ghalibad on oikeassa siinä, että FEDin työkalut so. koronnostot purevat kysyntään, eivät tarjontaan. Koronnosto tekee lainaamisesta kalliimpaa, mikä hidastaa taloutta. Se ei kuitenkaan tuo yhtäkään uutta öljytynnyriä markkinoille eikä avaa suljettua merireittiä. Taloustieteessä tätä kutsutaan stagflaatioriskiksi tai tarjontapuolen shokiksi.
Jos öljyn hinta nostaa yleistä inflaatiota, mekaaninen Taylorin sääntö pakottaa nostamaan korkoja, vaikka inflaation syy olisi FEDin kontrollin ulkopuolella. Ghalibafin huomautus ”You can’t 25bp a chokepoint”, ”Et voi korjata merisokkeloa 25 korkopisteen nostolla”, on taloudellisesti terävä ja kuvaa juuri tätä valuvikaa.
FED on ansassa, tässä mielessä. Energianhinnan, eritoten dieselin hinnan nousu siirtyy kaikkeen; maatalouteen, lannoitteisiin, logistiikkaan ja lopulta ruokakaupan hintoihin. Tämä ”toisen kierroksen inflaatio” on juuri se, mitä FED pelkää ja minkä vuoksi se joutuu nostamaan korkoja, vaikka tietääkin ongelman johtuvan energiasta.
Jos inflaatio johtuu puhtaasti tilapäisestä energisshokista, FED usein ”katsoo sen läpi” ja odottaa tilanteen tasaantumista. FED nostaa korkoja vasta, kun energian hinta alkaa pysyvästi nostaa palkkoja ja muiden tuotteiden hintoja.
Kuinka tilapäistä hintojen nousu on tässä tilanteessa? Vaikuttaa siltä, että Yhdysvallat ja Israel aikovat jatkaa hyökkäyksiään Irania vastaan, mikä tarkoittaa että ”tilapäisyys” voi kestää pitkään.
Tarjontaromahdus, kysyntäromahdus
Öljy on globaali hyödyke ja hinta nousee maailmanmarkkinoilla kaikille. Yhdysvaltojen talous on kuitenkin huomattavasti omavaraisempi ja kestävämpi öljyshokeille kuin esimerkiksi Eurooppa tai Aasia, koska se ei ole täysin riippuvainen Lähi-Idästä tulevasta öljystä, varsinkaan siepattuaan Venezuelan öljyntuotannon käyttöönsä.
Yhdysvaltojen oma liuskeöljytuotanto ei ole silti vastaus maailman energiakustannuksiin, eipä edes Yhdysvaltain. Liuskekaivon tuotanto hiipuu huomattavasti nopeammin kuin perinteisen öljylähteen, ja vaatii jatkuvasti uusien kaivojen poraamista eli uusia investointeja. Yhdessä ympäristötuhojen jälkisiivouksen ja tiukentuvan sääntelyn kanssa tämä tarkoittaa, että liuskeöljyn tuotantokustannukset per tynnyri ovat merkittävästi korkeammat kuin esimerkiksi Saudi-Arabian tai Iranin maaperästä pumpattavan ”halvan” öljyn.
Jos maailman on pakko siirtyä pysyvästi kalliimpaan energiaan, se toimii ikään kuin pysyvänä verona taloudelle. Koska lähes jokainen tuote ja palvelu vaatii energiaa ja logistiikkaa, kaiken muun hinta nousee.
Kun yritysten katteet hupenevat kalliisiin raaka-aineisiin ja energiaan, niillä ei ole varaa nostaa palkkoja inflaation tahdissa. Rahaton ei osta. Kulutuksen hiipuessa yritykset alkavat vähentää väkeä. Työttömyys nousee. Kysyntä tuhoutuu. Talous hidastuu.
Tämä laskee, ehkä, öljyn kysyntää niin rajusti, että hinnan on lopulta pakko tulla alas –- tosin rajun taantuman kautta.
Poliittisista syistä aiheutetut kriisit ja oheisvahingot
Jos geopoliittinen — itseaiheutettu — kriisi lukitsee halvat öljyhanat pysyvästi asentoon Raivokallis tai kokonaan kiinni, siirtymäkausi uudenlaiseen tasapainoon on taloudellisesti erittäin kivulias ja johtaa pitkäkestoiseen stagflaatioon, ennen kuin korvaavat teknologiat tai talouden sopeutuminen ehtivät apuun.
Koska tuuli- ja aurinkovoima ovat sääriippuvaisia, sähköverkko vaatii joka sekunniksi säätövoimaa. Jos hiili, kaasu ja öljy ovat kalliita tai poliittisin päätöksin estettyjä ja ydinvoiman rakentaminen on hidasta, säätövoiman hinta määrittää sähkön huippuhinnan. Tilalla on samasta juurisyystä johtuva, laajentuva energiakriisi.
Jos energian hinta pysyy pysyvästi korkeana, raskaampi teollisuus — kuten teräs, kemia ja lannoitteet — muuttuu kannattamattomaksi energiatuonnin varassa olevassa lännessä. Tämä johtaa reaktioketjuun: teollinen tuotanto sakkaa > syntyy rakenteellista työttömyyttä > ostovoima romahtaa > ajaudutaan stagflaation kautta syvään lamaan.
Korkeampi dollarin korko vahvistaa dollaria ja vetää pääomaa pois kehittyviltä markkinoilta, mikä sekin aiheuttaa globaalia talouden hidastumista. Tämä laskee lopulta öljyn kokonaiskysyntää maailmalla. Iranin strategia nostaa öljyn hintaa sabotaasilla toimii vain tiettyyn pisteeseen asti, ennen kuin se romuttaa myös Iranin omien kauppakumppaneiden — kuten Kiinan — talouskasvua.
Kyseessä on molemminpuolinen taloudellinen sodankäynti, jossa Iran käyttää aseenaan energian tarjontaa ja Yhdysvallat vastaa siihen globaalin rahoitusjärjestelmän dominanssillaan.
Muu maailma maksaa taloustuhon.
Energian saannin ja tuotannon epävarmuus johtaa taloudelliseen romahdukseen. Se on, näin ajattelen, suurin yksittäinen geopoliittinen ja taloudellinen riski tällä vuosikymmenellä. Valtiot, jotka laiminlyövät halvan ja luotettavan perusvoiman kuten ydinvoiman tai kotimaisen fossiilisen siirtymäkauden energian, asettavat itsensä suoraan alttiiksi tälle kurjistumiskierteelle.
Orpon hallituksen datakeskuskohellus tuli etsimättä mieleen, taas. Ja edellisten, yhtä lailla tuulella käypien hallitusten touhut energia-asioissa.
Jokunen huomionarvoinen seikka
* Tuoreimpien tilastojen mukaan Kiinasta valmistuu nykyään noin 1,3 miljoonaa insinööriä vuodessa. Yhdysvalloissa valmistuu vain noin 130 000 insinööriä per vuosi. Tämä 10:1-suhde näkyy suoraan siinä, miten nopeasti Kiina kykenee kehittämään fyysistä infrastruktuuria, uusiutuvaa energiaa ja mikrosiruja.
* Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) tilastot osoittavat, että Kiina jättää jo noin puolet maailman kaikista patenttihakemuksista — ällistyttävät 1,8 miljoonaa hakemusta vuodessa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa. Erityisesti generatiivisen tekoälyn (GenAI) ja akkuteknologian patentteja tehtailtaneen Kiinassa enemmän kuin missään muualla.
* Venäjällä ja Kiinassa on säilytetty ja kehitetty raskasta teollisuutta ja kaivostoimintaa, joita ilman nykyaikaista vihreää siirtymää tai sotateollisuutta ei voida pyörittää.
* Venäjällä on maailman suurimmat luonnonvarat (öljy, kaasu, lannoitteet, metallit, mineraalit), joita Kiinan ja Intian teollisuusmoottorit tarvitsevat. Lännen asettamat pakotteet vain syvensivät em. maiden integraatiota: Venäjä myy energiansa itään, ja Kiina puolestaan toimittaa Venäjälle sen tarvitsemaa korkeaa teknologiaa, autoja ja mikrosiruja.
* Kiina–Venäjä–Intia muodostaa BRICS-blokin kautta omavaraisen kierron, joka pystyy haastamaan länsimaisen talousdominanssin: Kiina ja Intia pelkästään muodostavat yli 2,8 miljardin ihmisen jättimäisen ja kasvavan kulutusmarkkinan.
* Vuosikymmenten raskaista länsimaisista pakotteista huolimatta Iran on kyennyt luomaan poikkeuksellisen vahvan oman insinööri-, tiede- ja sotateollisuusosaamisen. Koska maa on ollut pakotettu omavaraisuuteen, sen on ollut pakko kehittää omaa teknologiaansa ja omavaraisuuttaan kaikessa.
* Turkki pyrkii BRICS-jäseneksi. Turkin lähestysmistapa on yleisesti ottaen käytännöllinen ja realistinen joten sen toiminta on hyvä osoitin tulevaisuuden suunnasta.
* Lännen so. Yhdysvaltojen ja EU:n kasvava tukeutuminen talouspakotteisiin, dollaripohjaisen SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle sulkemiseen ja varojen jäädyttämiseen on kääntymässä itseään vastaan. Maiden sulkeminen ulos dollarikaupasta ja euroaueelta luo pakottavan tarpeen luoda rinnakkaisia järjestelmiä. Tämä on hitsannut BRICS-maat kehittämään omia maksujärjestelmiään ja käymään kauppaa kansallisilla valuutoilla.
Samalla lännen asettamat pakotteet nostavat energian, lannoitteiden ja raaka-aineiden hintoja lännessä. Tämä ruokkii juuri sitä inflaatio- ja korkokierrettä, joka heikentää länsimaiden omaa sisäistä vakautta ja teollista kilpailukykyä. Nerokasta!
Aiheeseen liittyy:
Maailma uudelleenjärjestäytyy — Pakistan avannut Iranille 8 maareittiä
BRICS+ rakentaa ohituskaistaa lännen talousaseelle
”BRICS ei enää tarvitse länsimaita.”
Euroopan energiakriisi kiihdytysvaihteella
Suomen, EU:n, Yhdysvaltain ja Venäjän polttoainehinnat — Vertailu
Artikkelikuva Wikimedia
